Hän oppi intohimoisen suhtautumisen musiikkiin Helsingin yliopiston musiikkitieteen professori Erik Tawastjernalta, joka opetti myös musiikin historiaa Sibelius-Akatemiassa.

— Edellytän hyvältä laululta, että se on puoleksi viihdyttävä ja puoleksi opettava, Chydenius luonnehtii.

Chydenius on ottanut elämänohjeekseen Karl Marxin Pääomasta ajatuksen ”kulje omaa tietäsi ja anna ihmisten puhua.”

Huonoa tekstiä on turha säveltää tai sellaista, mitä ei koe omakseen. Kaikki alkaa rakkaudesta runoihin.

— Hyviä runoja on paljon, mutta ne pitää kaikki löytää. Kun löytää yhdenkin, se on suuri juttu, Chydenius säteilee.

Säveltäjä iloitsee sanoista ja niillä leikittelemisestä. Hän kääntää mielellään temppelin vaikka tomppeliksi. Hän käyttää aikaa sanojen ymmärtämiseen. Sitä hän on teroittanut myös oppilailleen.

— Ei voi tietää, mikä laulu tuntuu vielä kymmenen vuoden jälkeen hyvältä.

Chydeniusta ärsyttää ihmiset, jotka ovat vakuuttuneita oikeassaolemisestaan vakaumuksensa suhteen. Jos on vakuuttunut jostakin asiasta, pitäisi kulkea eteenpäin ja mitata omaa käsitystä, toimiiko se vielä.

— Uskominen on kaipausta. En ole erityisen varma siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Löytäminen on enemmän fulaa kuin etsiminen, Chydenius summaa.

Chydenius pitää Lars Huldénin runon ajatuksesta ”jos putoat sateenkaarelta, olet käynyt sateenkaarella”. Hän yrittää elää mahdollisimman täyttä elämää.

— Elämää ei ole enää julmetusti jäljellä. Nuorena poltin paljon tupakkaa ja join olutta. Ajattelin, että elän lyhyen elämän. Niin ei kuitenkaan käynyt, säveltäjä kertoo.

Chydeniuksella on valmisteilla monen muun ohessa konsertti helmikuulle KOM-ravintolassa yhdessä Oona Airolan ja Jussi Chydeniuksen kanssa. Sitä varten hän on tehnyt uusia sävellyksiä vanhoihin työväenrunoihin. Suomen juhlavuodelle säveltäjällä on muutenkin lukuisia suunnitelmia ja konsertteja eri puolille Suomea.

Lue koko Kaj Chydeniuksen haastattelu torstain 8.12. Demokraatista.