D-analyysit

Ajatus EU-maasta, joka noudattaisi Turkin röyhkeitä vaatimuksia, tuntuu Suomesta katsottuna käsittämättömältä

Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Pääkirjoitukset

Demokraatti.fi

 

Euroopan unioni kamppailee paitsi Britannian takkuisesti sujuvan eroprosessin, myös muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen kanssa. Taisteluita yhdistää kysymys EU:n identiteetistä.

Brexit, jonka käytännön toteutus on edelleen epäselvä, vaikuttaa ennen muuta unionin rahoitukseen, jonka pohtiminen aloitettiin päämiesten kokouksessa viime viikonloppuna. Jos ja kun isoihin nettomaksajiin kuuluva Britannia lähtee, jäljelle jääneet kaivavat kuvettaan aiempaa enemmän. Tämä koskee myös Suomea.

Bruttokansantulostaan noin prosentin maksavat jäsenmaat myös tukevat monin tavoin toistensa taloutta. Tähän saakka tuen ehdot ovat liittyneet lähinnä makrotalouteen ja rakenteellisiin uudistuksiin, joita EU on vahvojen maiden johdolla vaatinut huonommin pärjääviltä jäseniltään. Ehtoja on jo pidempään toivottu lisää, yhtenä äänenä muutoksen kuorossa on Suomi.

Turvapaikanhakijoiden kiintiöitä on vastustanut myös Tsekki, joka on saanut unionilta huomautuksia muun muassa romanien kohtelusta.

Unkarin ja Puolan kaltaisten Itä-Euroopan maiden toiminta on havahduttanut EU:n keskustelemaan eurooppalaisista arvoista, demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatteesta, joita halutaan kirjata taloudellisen tuen ehtoihin. Jos arvoihin sidotut ehdot olisivatkin liian monimutkaisia toteuttaa, voisi asiasta keskusteleminen olla parhaimmillaan neuvottelutaktiikka, jolla paimennetaan kurittomasti kulkevia Itä-Euroopan Visegrad-maita oikealle polulle.

Esimerkkinä on oikeistopopulistien hallitsema Unkari, joka on monen muun ruodusta lipeämisensä ohessa jättänyt sitoutumatta EU:n maahanmuuttoa koskeviin linjauksiin.

Turvapaikanhakijoiden kiintiöitä on vastustanut myös Tsekki, joka on saanut unionilta huomautuksia muun muassa romanien kohtelusta. Viimeisin Tsekistä kantautunut uutinen oli kurdijohtaja Saleh Muslim Muhammadin lauantainen pidätys Prahassa. Pidätyksen taustalla oli diktatuuria lähentelevän Turkin pidätysmääräys.

Ajatus EU-maasta, joka tällaista vaatimusta noudattaisi, tuntuu Suomesta katsottuna käsittämättömältä.

Turkki syyttää demokraattisen yhtenäisyyspuolueen PYD:n puheenjohtajistoon kuulunutta Muhammadia osallisuudesta Ankarassa helmikuussa 2016 tapahtuneeseen pommi-iskuun. Muhammed on kiistänyt syytökset. Erikoista, että Muhammad ylipäänsä päätettiin pidättää, vaikka oikeus vapauttikin hänet.

Turkki on jo ilmaissut, että se tulee vaatimaan Muhammadin luovuttamista. Ajatus EU-maasta, joka tällaista vaatimusta noudattaisi, tuntuu Suomesta katsottuna käsittämättömältä. Turkin valtio on tarjonnut Muhammadin pidättämisestä runsaan 800 000 euron palkkion.

Voi olla, että oikeusvaltioperiaate ja arvot ovat tuen ehdoiksi liian moniselitteisiä, mutta arvoilla on joka tapauksessa kytkös maailmanpoliittiseen tilanteen muutokseen ja EU:n identiteettiin.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 49 Demokraatti
KEVYET TULOKSET - Perustulokokeilu päättyy vuoden lopussa
LIISA JAAKONSAARI- Konkarimeppi kertoo oppineensa ainakin yhden asian -
TARKKA JA LENNON - Kirja-arvioissa muistelmia
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat