Akava julkisti terveisensä budjettiriiheen tänään.

– Koronakriisi vaatii vielä ensi vuonnakin elvyttäviä toimenpiteitä, mutta työllisyystavoitteesta pitää ottaa lujempi ote jo nyt. Pysyvät menolisäykset, jotka eivät luo uutta työtä, pitää jättää tässä tilanteessa tekemättä. Korkea työllisyysaste on paras keino uudistaa hyvinvointiyhteiskuntaa, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (kuvassa) painottaa tiedotteessa.

Keskusjärjestö muistuttaa, että nuorten tulo- ja uranäkymät ovat koronakriisin vuoksi heikot ja heidän työttömyytensä on kasvanut. Fjäderin mukaan nuorten uskoa tulevaisuuteen pitää vahvistaa erityistoimilla, jotka edistävät koulutusta ja työllisyyttä.

Hänen mielestään tarvittavista rakenteellisista uudistuksista pitää uskaltaa keskustella jo budjettiriihessä ja sopia niiden valmistelun aloittamisesta.

Akava puolustaa työttömyyskassoihin perustuvan ansiosidonnaisen työttömyysturvan järjestämistapaa. Kassojen elinvoimasta on huolehdittava ja niiden toiminta-aluetta voitaisiin laajentaa.

– Niiden pitäisi pystyä hankkimaan ammattiliitoilta työllistymistä edistäviä palveluja, kuten urapalveluja ja koulutusta. Olen varma, että nykyiset kassat tuntevat jäsentensä tilanteen ja avun tarpeen paremmin kuin jokin jättimäinen uusi toimija, jota jotkut näyttävät kaipaavan, Fjäder toteaa.

Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla ja aikuiskoulutustuki on Akavan mielestä säilytettävä. Kouluttautuminen työttömyysaikana ehkäisee työttömyyden pitkittymistä. Päivittämällä osaamista opintovapaalla voi vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin.

Fjäder huomauttaa, että myös työllisyysasteen kasvattaminen edellyttää koulutusasteen nostamista ja osaamisen pitämistä ajan tasalla.

– Emme hyväksy heikennyksiä omaehtoiseen opiskeluun työttömyysturvalla tai aikuiskoulutustuen leikkaamista. Leikkausesitysten sijasta tarvitaan uusia välineitä, kuten osaamisseteliä ja verokannusteita jatkuvan oppimisen edistämiseksi.

Korkeakoulutetut eivät ole säästyneet lomautuksilta. Niiden määrä oli korkeimmillaan toukokuussa ja on sen jälkeen laskenut.

Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen laskee, että heinäkuun lopussa kokoaikaisesti lomautettuna oli 17 600 korkeakoulutettua, mikä on 48 prosenttia vähemmän kuin toukokuussa.

– Korkeakoulutettujen työttömien määrä näyttää laskelmiemme perusteella kohonneen noin 8 000 henkilöllä maaliskuun jälkeen. Tämä nousu näyttää tapahtuneen pääasiassa huhtikuun aikana. Edelleen on jäljellä huoli, että työpaikkoja katoaa pysyvämmin, jos lomautukset pysyvät pidempään poikkeuksellisen korkeina.