Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki sanoo tiedotteessa, että koronakriisissä ykkösasia on terveydenhoito, mutta sen lisäksi myös muut kansalaisten hyvinvointia tukevat palvelut tulee pitää pyörimässä niin normaalisti kuin mahdollista.

– Nyt tarvitsemme kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluja ehkä kipeämmin kuin ennen koronakriisiä. Tarvitsemme niitä aikanaan myös kriisistä toipumiseen, hän sanoo.

Hän muistuttaa, että nämä palvelut ovat yhteiskunnallisia ja terveydellisiä ongelmia ennaltaehkäiseviä ja korjaavia palveluita. Ne edistävät Luomanmäen mukaan osallisuutta ja tuovat sisältöä elämään.

Valmiuslain nojalla palvelutiloja, kuten kirjastoja, kirjastoautoja, museoita, teattereita, uimahalleja sekä liikunta- ja nuorisotiloja on suljettu. Luomanmäen mukaan nyt on tarpeen panostaa palveluinnovaatioihin.

Luomanmäen mukaan kohdennetulla hankerahoituksella voidaan vahvistaa kulttuurialojen työllisyyttä. Kuntien ja kolmannen sektorin yhteisissä hankkeissa voisi kehittää uusia sisältöjä ja innovoida uusia tapoja jakaa ja välittää kulttuuria, hän esittää.

– Hankerahoitus tukisi näin kuntia ja järjestöjä, etteivät ne nyt lomauttaisi tai irtisanoisi henkilöstöään. Jos toiminta nyt ajetaan kokonaan alas, kestää liian kauan saada nämä hyvinvoinnin kannalta tärkeät pyörät uudestaan pyörimään.

Akavan Erityisalat esittää, että kehysriihessä käydään periaatekeskustelu ”jo ennen koronakriisiäkin epävakaasta Veikkauksen pelituottorahoituksesta”.

– Veikkaustuottojen varassa tehdään Suomessa tällä hetkellä liian paljon elintärkeää kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyötä. Tätä työtä tehdään kunnissa ja järjestöissä, Luomanmäki sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi kielenhuollosta vastaavan valtion viraston eli Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen, jonka toiminta pyörii pitkälti veikkausvoittovaroilla.

– Kotuksen tilanne on jo niin kriittinen, että sen lakisääteisten tehtävien hoito on vaarantunut.

Luomanmäki huomauttaa, että nyt peliautomaattien sulkeminen koronakriisin vuoksi kaventaa Veikkauksen tuloutusta entisestään.

– Vaadimme, että kansalaisten hyvinvointia ja sivistystä tukevat palvelut rahoitetaan enenevässä määrin valtion budjetista eikä epävakain veikkausvaroin, hän sanoo.

Museoala tarvitsee ammattiliiton mielestä erityistä kriisirahoitusta selviytyäkseen. Luomanmäen mukaan erityisesti yksityisissä museoissa omarahoitusosuus, joka muodostuu pääosin pääsylippu- ja myyntituloista, on normaalioloissa jopa 30 prosenttia. Nyt siihen tulee syvä lovi, kun museot suljettiin koronaviruspandemian leviämisen estämiseksi.

–Museoita ei ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi, joten niillä ei ole taloudellista puskuria kriisitilanteita varten. Kaikki museoiden tulo menee museotoiminnan ylläpitokustannuksiin, Luomanmäki muistuttaa.

– Myös museoissa työn on voitava jatkua, vaikka ovet on suljettu asiakkailta. Suurin osa museotyöstä on muuta kuin fyysisisiä asiakaskohtaamisia.

Akavan Erityisalat korostaa, että korkeakoulujen tehtävä tuottaa tiedettä on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.

– On turvattava kaikin keinoin, että ammattilaisia ja huippuosaajia valmistuu, jotta yhteiskuntamme ja elinkeinoelämämme pysyy elinvoimaisena sekä kriisin aikana että sen jälkeen, Luomanmäki sanoo.

– Resursseja tarvitaan myös muun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön palkkaamiseen. Vain näin voidaan varmistaa, että yliopistoissa ja korkeakouluissa voidaan keskittyä tutkimukseen, innovaatioiden kehittämiseen ja kouluttamiseen.