Järjestön mielestä koronakriisin jälkeisessä rakennusvaiheessa työllisyyttä, taloutta ja terveyspalveluja on vahvistettava. Myös syrjäytymisen ehkäisy on korkealla tärkeysjärjestyksessä.

Akava vaatii merkittäviä satsauksia osaamisen vahvistamiseen ja TKI-investointeihin, jotta työllisyys ja talous saadaan elpymään. Terveyspalveluissa taas on pyrittävä palaamaan normaalitilanteeseen, jotta hoitovelka ei kasva kestämättömälle tasolle. Kriisin jälkihoidossa on Akavan mielestä tarjottava riittävät sosiaalipalvelut apua tarvitseville.

– Hallitusohjelman talouspoliittinen osa pitää kirjoittaa uudelleen, sillä sen pohja on sulanut pois. Viime kuukaudet ovat vieneet Suomen tilanteeseen, jota kukaan ei olisi osannut kuvitella, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder korostaa tiedotteessa.

– Nyt pitää keskittyä kaikkein olennaisimpiin asioihin.

Fjäder arvioi, että Suomi tarvitsee tuottavuuden nostamiseksi investointeja osaamiseen ja koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

– TKI-investointien neljän prosentin BKT-osuuden saavuttaminen on edelleen yksi tärkeimpiä tavoitteita.

Suomen lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki pitää tärkeänä, että hoitovelan kasvu pysähtyy ja terveyspalvelut palaavat normaaleiksi.

– Kiireellisen hoidon turvaaminen on saatu varmistettua, mikä on hyvä asia. Kiireettömän hoidon lykkääminen saattaa kuitenkin vaarantaa potilaiden terveyttä, jos tarpeelliset tutkimukset ja hoidot viivästyvät. Meillä ei ole varaa hoitovelan kasvattamiseen, joten pikaisesti on palattava normaalitoimintaan ja varmistettava, että hoitotakuu toteutuu.

Hän korostaa, että paluun normaalitoimintaan täytyy tapahtua turvallisesti niin henkilöstön kuin asiakkaiden kannalta.

– Selkeä ohjeistus on tärkeää kansalaisille ja auttaa heitä toimimaan arjessaan vastuullisesti.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka arvioi, että koulutusjärjestelmä on onnistunut työssään kriisin aikana hyvin. Hänen mielestään oppimisen tukea on vahvistettava kaikilla koulutusasteilla, jotta varmistetaan koulutuksellinen tasa-arvo ja opintojen sujuva jatkuminen.

– Jos lisäpaikkoja luodaan korkeakoulutukseen, tarvitaan lisärahoitusta, jolla varmistetaan laadukas koulutus. Tutkittu tieto ja tutkimustulosten hyödyntäminen ovat olleet keskeisiä kriisin aikana ja ovat tärkeitä myös yhteiskunnan jälleenrakentamisessa.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki huomauttaa, että riittävien sosiaalipalvelujen tarve korostuu kriisin jälkihoidossa.

– Nyt on estettävä, että syrjäytyminen ja eriarvoistuminen lisääntyisivät poikkeustilanteen päätyttyä. Sosiaalipalveluiden tarve lisääntyy ja niiden resurssien tulee vastata tarpeisiin.