– Järjestöt katsovat liikaa taaksepäin kunniakasta historiaansa. Nuorille kerrotaan, kuinka ay-liike taisteli kahdeksan tunnin työpäivän, työehtosopimukset, luottamusmiesjärjestelmän, lomarahat… Ketä kiinnostaa? Pitäisiköhän paremminkin kertoa, mitä me teemme tulevaisuudessa maailman muuttuessa, Akavan puheenjohtaja kysyy.

“Työmarkkinabisneksessä”, edunvalvonnassa, pitää Fjäderin mielestä elää ajassa.

Hän väittää myös, että työmarkkinat muuttuvat entistä yksilöllisemmiksi kaikilla tasoilla. Ja tuolloin kaikkia hyviä ammatti-ihmisiä pitää palkita siitä lisäarvosta, jonka he osaamisellaan tuottavat työnantajalleen.

– Ihminen haluaa lisäarvoa osaamisestaan. Ei kaikki hyöty tule aina työehtosopimusten kautta. Ay-liikkeen ei pidä uskoa, että ainoa tapa toimia on yltiökollektiivisuus.

Akavan jäsenistöstä noin 35 000 on ilman työtä, vaikka työttömyys onkin sulanut. Fjäder näkee yhdeksi syyksi ikäsyrjinnän nuoruutta ihannoivassa työelämässä.

Hän pohtii, pitäisikö siihen puuttua lainsäädännöllä ja arvioida, olisiko irtisanomisjärjestys vastaus ongelmaan.

Fjäder on erityisen huolissaan työllisyysasteesta – eritoten niistä yli 600 000 ihmisestä, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa.

– En mollaa ketään, mutta onko meillä varaa tähän, Akavan puheenjohtaja kysyy.

Hän uskoo, että tulevaisuudessa jokainen joutuu ottamaan vastuuta hieman enemmän itsestään. Syynä on se, että “emme pysty rahoittamaan kaikkea nostamalla veroja”.

Akavan liittokokous pidetään vuonna 2020. Maaliskuun 14. päivänä 60 vuotta täyttävää Fjäderiä kiinnostaa jatkaa järjestön johdossa.

– Kyllä se nyt tuntuu siltä, että aion olla ehdolla. Olen fyysisesti kunnossa, haluan ajatella modernisti tulevaisuuteen katsoen, enkä tunne itseäni ikälopuksi, hän muotoilee. Virallinen ilmoitus aikeista tulee vasta kesän jälkeen.