– Työturvallisuuslain uudistaminen pitää ottaa mukaan tulevan hallitusohjelman työelämäasioihin, jotta voidaan ehkäistä liiallista psykososiaalista kuormitusta ja vähentää työkyvyttömyyden kustannuksia. Tarvitsemme myösvyli vaalikausien ulottuvan osaamisstrategian ja vakaan rahoitusjärjestelmän koulutukselle.

Hallitustunnustelija Petteri Orpo (kok.) esitti perjantaina eduskuntaryhmille kysymyksensä tulevan hallitusohjelman sisällöstä. Akava on antanut omat vastauksensa. Työllisyyspolitiikassa Orpo ehdottaa, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä.

– Työhyvinvoinnin lisääminen on tärkeä osa työllisyys- ja talouspolitiikkaa. Työkyvyttömyyden kustannukset ovat miljardeja euroja vuodessa. Työturvallisuuslaki pitää uudistaa, jotta voidaan ehkäistä liiallista psykososiaalista kuormitusta ja vähentää työkyvyttömyyden kustannuksia, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren (kuvassa) toteaa tiedotteessa.

– Yhdistelmävakuutus ja työssäoloehdon euroistaminen kannustaisivat vastaanottamaan muutakin kuin perinteistä kokoaikaista työtä. Yhdistelmävakuutuksessa voisi kerryttää työssäoloehtoa palkkatyöstä ja yrittäjänä tehdystä työstä. Euroistamisessa tehtyjen työtuntien sijaan seurattaisiin kertyneitä ansioita.

LÖFGREN pitää välttämättömänä, että työelämää ja sosiaalivakuutusta koskevat uudistukset valmistellaan yhteistyössä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa.

– Hallituksen pitää edistää ja tukea valmistelua tasapainoisin tavoittein, jotka turvaavat työntekijän suojeluperiaatetta sekä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä. Yhteistyö edistää vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä, joka on taloudenkin näkökulmasta keskeinen.

Orpon kysymyksissä eduskuntaryhmille on esillä mittava julkisen talouden sopeuttamistarve ja keinot tasapainottamiseen.

– Poliitikkojen tehtävänä on määritellä julkisen sektorin laajuus ja tehtävät sekä varmistaa sen vaatimat resurssit. Välttämätön sopeutus on tehtävä siten, että se ei heikennä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa ja hyvinvointia. Sopeutustakin tärkeämpää on, että luodaan sekä yksilöille että yrityksille parempia kannusteita ja mahdollisuuksia kehittyä, Löfgren painottaa.

AKAVA korostaa, että osaamiseen satsaaminen on investointi tulevaisuuteen. Koko koulutusketjusta varhaiskasvatuksesta tutkijakoulutukseen on huolehdittava.

– Koulutuksesta ei voi leikata. Koulutuksen laatu ja koulutustason nostaminen ovat kohtalonkysymyksiä Suomelle. Vaalilupauksista on pidettävä kiinni. Tarvitsemme yli vaalikausien ulottuvan osaamisstrategian ja vakaan rahoitusjärjestelmän koulutukselle.

Akava pitää olennaisena sitoutumista parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämispanostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

– Korkeasti koulutettu, tutkimukseen, innovaatioihin ja tuotekehitykseen panostava kansakunta luo uutta kasvua ja parantaa tuottavuutta. TKI-rahoituslakiin, TKI-verokannustimeen ja parlamentaarisen TKI-työryhmän johtopäätöksiin pitää sitoutua. Yhteisen tavoitteen, neljän prosentin bruttokansantuoteosuuden saavuttaminen, pitää varmistaa tekemällä tarvittavat toimenpiteet ja rahoituspäätökset.