– Vanhan normaalin mukaan jäntevää hallituspolitiikkaa tehtiin täysin nelivuotiskausin, hän huomautti.

Niinistö korostikin sitoutumisen merkitystä.

– On särähtänyt, kun kuulee hallitusohjelmasta tai valtioneuvoston päätöksistä kerrottavan, muulloinkin kuin sote-yhteydessä, että ”tämä oli meidän vaatimuksemme” ja tuo taas oli ”heidän ehdottamaansa”. Yhtä lailla särähtää, kun kuulee sanottavan valtioneuvoston päätöksestä, että tämä on vain sen ja sen ministerin politiikkaa, Niinistö sanoi.

– Minusta se oli hyvä puhe ja siinä korostettiin yhteisiä eurooppalaisia arvoja ja yhteistyön tarvetta. Sitten siinä oli minun mielestäni tosi hyvä viittaus, jossa puhui hänen kokemuksensa siitä, että meillä on ollut nyt viidet hallitukset tällä vuosikymmenellä. Hän selvästi perusteli pitkäjänteistä politiikkaa. Kyllähän siinä saivat sopivasti kaikki vähän näpeillensä siitä, että kun hallituksessa ollaan, se on hallituksen politiikkaa, jota tehdään, Lindén pohti Demokraatille puheen jälkeen.

Lindén sanoo, että hänelle tuli presidentin puhetta kuunnellessa mieleen se, miten kaikki lopulta irtisanoutuivat Sipilän (kesk.) hallituksen sote-uudistuksesta. Yhtäkkiä se ei ollutkaan kenenkään uudistus.

Sote-asiantuntija Lindénillä on myös näkemyksensä siitä, miten tulevan hallituksen pitäisi sotea edistää.

Lindénin mukaan kaikki ovat nyt puhuneet komiteavalmistelun puolesta, mutta sen heikkous on siinä, että se on eräällä tavalla aloitus a-kirjaimesta.

– Tässä on kuitenkin tehty nyt esitöitä niin pitkään. Keväällä 2014 kaikki puolueet eduskunnassa olivat yhtä mieltä mallista. Ensin puhuttiin viidestä ja sitten vähän useammasta alueesta. Silloinhan se kaatui siihen, että perustuslakivaliokunnan mielestä rahoitus ei ole järjestettävissä kunnilta.

– Tällä hetkellä olen pikkaisen huolissani siitä ja tulkitsen enemmän ehkä vaalitaktiseksi vedoksi sen kokoomuksen (linjauksen), että nyky- eli kuntapohja kelpaisi. Mitä se sitten tarkoittaa? Tarkoittaako se sitä, että kun meillä nyt ovat kunnat itse tehneet 8 sote-aluetta jo. Jos se sitä tarkoittaa, niin ihan hyvä. Mutta jos se tarkoittaa jotain muuta, se on huono. Minun johtopäätös on tässä se, että nyt voisi oikeastaan antaa vuoden ajan katsoa, mitä kunnat saavat itse aikaiseksi.

Lindén antaisi siis alkuun soten työstämisestä ja hartioiden kasvattamisesta vastuun kunnille. Jos yhteistyötä ei synny, hallitus puuttuisi peliin.

– Jos nyt esimerkiksi suurista maakunnista vaikka Pirkanmaa tekee oman sote-alueen, se olisi erittäin vahva signaali.

Lindénin mukaan nykyiset olemassaolevat erilaiset 8 sote-yhteenliittymää ovat pieniä ja niissä on yhteensä vain noin miljoona asukasta.

– Nyt pitäisi saada niin kuin sanotaan suuret maakunnat tai keskisuuret tekemään omia alueita, niin silloinhan tämä loppu melkein hoituu itsestään. Luulen, että suurissa kaupungeissa on ainakin kannatusta tälle.

Minäkin kyllä itse sanon, että minullakin tässä koko ajan kulkee takalava, että jos ei vuoden päästä ole syntynyt jotain merkittävästi enemmän, niin meillä täytyy olla laki, joka pakottaa. (Sen jälkeen) me määrittelemme tietyn väestöpohjaminimin, jolla täytyy yhdessä järjestää nämä palvelut, Lindén sanoo.

Toimitusministeristön ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) kiinnitti Sauli Niinistön puheessa niin ikäänhuomiota myös siihen, että presidentti korosti vahvasti yhdessä tekemisen meininkiä hallituksessa.

Virolainen huomauttaa, että ehti toimia ministerinä reilun vuoden.

– Olen nähnyt loppusuoran sotesta. Siinä kohtaa ei minun mielestäni hallituksen sisällä ollut mitään ongelmaa. Enemmän se oli sitten eduskunnan päässä, kun tuli hidasteita.

– Minä pidin valtavasti presidentin puheesta, nimenomaan eurooppalaisesta kokonaisuudesta, miten meidän tulisi olla muistuttamassa eurooppalaisista arvoista ja kannetaan se oma roolimme kunnialla, Virolainen sanoo.

Puhemiehenä tällä hetkellä toimiva SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne nosti valtiopäivien avajaispuheessaan esiin muun muassa huolensa ehdokkaiden häirinnästä ja suoranaisesta väkivallan uhasta.

– Käydyn vaalikamppailun aikana oli havaittavissa poikkeuksellisen paljon ehdokkaiden häirintää, väkivallalla uhkailua ja jopa väkivallan tekoja. Tämä on demokratian kannalta vaarallista. Meidän tehtävämme on vaalia demokratiaa ja sen toteutumisen edellytyksiä. Me emme saa antaa pelon sulkea suita emmekä estää ehdokkaaksi asettumista tai ehdokkaana toimimista. Meillä on vastuu ylläpitää turvallista, toista ihmistä kunnioittavaa ja keskustelun sallivaa ilmapiiriä suomalaisessa yhteiskunnassa, Rinne sanoi.

– Sitä väkivaltaa varmastikin oli vaalikentillä, mutta luulen, että ne olivat kuitenkin yksittäisiä tapauksia, Virolainen kommentoi.

Hän kertoo kuitenkin olleensa todistamassa, kun yksi ihminen kävi sanallisesti kahden nuoren kansanedustajaehdokkaan kimppuun Turussa Yliopistonkadulla. Henkilö meni sinne huutelemaan hävyttömyyksiä käsi nyrkissä.

– Minun mielestäni se oli pelottava tilanne.

Virolainen nostaa esiin Rinteen puheesta myös sen, että tämä korosti vahvasti yhteistyön merkitystä.

– Kansalaiset arvioivat meitä aikaansaannosten perusteella. Ja kuten me kaikki tiedämme – niin yksityiselämän kuin politiikankin puolelta – yhteistyö tuottaa parempia tuloksia kuin konfliktin hakeminen, Rinne sanoi.