AKP sai viime kesän presidentin- ja parlamenttivaaleissa yli puolet äänistä, vaikka niin maan talous- kuin ihmisoikeustilannekin on heikentynyt viime vuosina. Maa on muuttunut yhä autoritaarisemmaksi, mikä vaikeuttaa maassa toimimista ja vaihtoehtojen esittämistä, Özgen sanoo.

AKP:n politiikassa ei ole kyse uskonnosta, vaikka se aluksi puolueen motiivina saattoi ollakin, yhteiskunnallinen vaikuttaja ja tutkiva journalisti Mehmet sanoo STT:lle. Hän ei uskalla esiintyä tässä jutussa oikealla nimellään.

Mehmetin mukaan kyse on vallassa pysymisestä ja vallan kasvattamisesta. Erdogan nousi pääministeriksi vuosituhannen alussa. Tällöin monet uskonnolliset kokivat, että perinteisesti maallistuneessa Turkissa he pääsivät vihdoin vallan keskiöön. Mehmet muistuttaa, että tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki muslimit tukisivat poliittista islamia.

Kreikkalaisessa yliopistossa työskentelevän Özgenin mukaan AKP on jakanut kansaa viime aikoina enemmän kuin aiemmin. Vaikka Turkin historiaa värittää moni verilöyly, ihmiset ovat viime vuosikymmeninä oppineet elämään toistensa kanssa. Nyt Özgen näkee, että ihmisten välinen aggressiivisuus ja väkivalta ovat kasvaneet.

– Meidänkin on todella vaikea ymmärtää tätä maata. Täällä oli esimerkiksi lehti, jonka nimi oli Turkkilainen vasemmisto. He loukkasivat lehdessä kurdeja ja kannustivat ihmisiä olemaan ostamatta mitään kurdeilta. Täällä kaikki on mahdollista. Yleisesti Turkissa vasemmiston on ajateltu tukevan kurdeja.

Sahin T -nimellä esiintyvä istanbulilainen yrittäjä kannattaa AKP:ta ja presidentti Erdogania, koska hänen mielestään puolue ja presidentti ovat saaneet paljon aikaiseksi. Yrittäjä myöntää, että presidentti ei ole onnistunut kaikessa politiikassa. Erityisesti kesällä kärjistynyt talouskriisi on Sahinin mielestä esimerkki tästä.

– Minulle on tärkeää, että uskonnonharjoittamista ei estetä, Sahin sanoo.

Muutama STT:n tapaama nimettömänä pysytellyt, huivia käyttänyt nuori nainen kertoo turhautuvansa siitä, että heidät nähdään usein AKP:n kannattajina. Naiset kokevat, että heitä välillä halveksutaan julkisilla paikoilla tämän takia.

Huivin käyttö on ollut Turkissa myös poliittista, sillä käyttö oli aikaisemmin kiellettyä julkisissa viroissa ja yliopistoissa. Vasta 2000-luvulla huivin käyttöä on alettu sallia.

– Luulen, että suurin osa huivia käyttävistä kannattaa AKP:ta, mutta itse en äänestä heitä, yksi naisista sanoo.

STT–MILJA RÄMÖ