Politiikka

Aktiivimallin kotimaa johtaakin lakkotilastoja – SAK:n tutkija Talouselämälle: ”EK:n tilasto kuvaa rinnakkaistodellisuutta”

Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Mielenosoittajia palkansaajien STOP-mielenilmauksessa Helsingin rautatientorilla perjantaina 18. syyskuuta 2015.
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Mielenosoittajia palkansaajien STOP-mielenilmauksessa Helsingin rautatientorilla perjantaina 18. syyskuuta 2015.
Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Mielenosoittajia palkansaajien STOP-mielenilmauksessa Helsingin rautatientorilla perjantaina 18. syyskuuta 2015.

Elineinoelämän keskusliiton pohjoismaiset lakkotilastot nostavat Suomen kovimmaksi lakkomaaksi. EK:n tilastoista puuttuu Tanska, hallituksen uusimpien työllisyyspoliittisten keinojen kuten aktiivimallin kotimaa. Asiasta huomauttaa SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm, jonka mukaan Tanska on Pohjoismaiden lakkoykkönen.

Kiistelyn lakkotilastoista aloitti EK:n lakiasianjohtaja Markus Äimälä, joka kertoo asiasta Talouselämän haastattelussa.

– Kaivoin kuvan esiin kun asiasta käytiin twitterkeskustelua, Äimälä sanoo Talouselämälle.

SAK:n Bergholmin mukaan kuva johtaa harhaan, koska siitä poisjääneessä Tanskassa on työtaisteluita ollut 2010-luvulla noin kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa.

”Tilastossa ovat mukana myös merkityksettömät yhden iltapäivän ulosmarssit.”

Äimälän puolustaa valintaansa Talouselämässä ja sanoo, että Suomea voi hyvin verrata vain Ruotsiin ja Norjaan.

– Lähin vertailumaa on yleensä Ruotsi, sitten Saksa ja sen jälkeen muut pohjoismaat, hän sanoo.

Bergholmin mukaan monet tilastoidut työtaistelut ovat pieniä.

– EK:n jakama tilasto kuvaa rinnakkaistodellisuutta. Tilastossa ovat mukana myös merkityksettömät yhden iltapäivän ulosmarssit, eli surulakot. Kansantalouden näkökulmasta menetetyt työpäivät suhteessa palkansaajien määrään on parempi mittari, Bergholm sanoo Talouselämälle.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat