Kotimaa

AKT:n Hilkka Ahteen työsyrjintäjutun vuosia jatkunut käsittely saa tänään jatkoa korkeimmassa oikeudessa

Lehtikuva / Martti Kainulainen
AKT:n viestintäpäällikkö Hilkka Ahde (edessä) sekä AKT:n entinen puheenjohtaja Timo Räty (oikealla) ja asianajaja Heikki Lampela hovioikeudessa marraskuussa 2014.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
AKT:n viestintäpäällikkö Hilkka Ahde (edessä) sekä AKT:n entinen puheenjohtaja Timo Räty (oikealla) ja asianajaja Heikki Lampela hovioikeudessa marraskuussa 2014.
Lehtikuva / Martti Kainulainen
AKT:n viestintäpäällikkö Hilkka Ahde (edessä) sekä AKT:n entinen puheenjohtaja Timo Räty (oikealla) ja asianajaja Heikki Lampela hovioikeudessa marraskuussa 2014.

Korkein oikeus (KKO) järjestää tänään suullisen käsittelyn Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n viestintäpäällikkönä toimineen Hilkka Ahteen työsyrjintäjutussa.

Käräjäoikeus tuomitsi vuonna 2015 AKT:n ex-puheenjohtajan Timo Rädyn työsyrjinnästä. Vuoden 2016 marraskuussa hovioikeus kuitenkin hylkäsi syytteen työsyrjinnästä äänestysratkaisulla.

Ahde oli jättänyt vuoden 2011 kesäkuussa kantelun Rädyn käytöksestä aluehallintovirastoon, joka kehotti myöhemmin AKT:ta korjaaviin toimiin epäasiallisen kohtelun loppumiseksi.

Tapaus sai paljon julkisuutta, ja liittoa syytettiin lopulta jopa omien sääntöjensä rikkomisesta, kun AKT:n valtuuston puheenjohtaja ei ottanut esitystä Rädyn hyllyttämisestä käsittelyyn.

Liitto irtisanoi Ahteen seuraavan vuoden maaliskuussa. Ahteen irtisanominen kuitenkin peruttiin nopeasti ja hänen tehtävänimikkeensä vaihdettiin viestintäpäälliköstä yhteyspäälliköksi.

Asiassa on kyse siitä, irtisanottiinko Ahteen työsuhde sen vuoksi, että hän oli kannellut Rädyn käytöksestä aville.

Räty kertoi hovioikeudelle äänestäneensä AKT:n hallituksessa irtisanomisen puolesta luottamuspulan eikä kantelun takia. Se oli myös irtisanomisen ilmoitettu syy.

Hovioikeus totesi kuten käräjäoikeuskin, että Ahteen käsittelypyyntö työsuojeluviranomaisille olisi ollut syrjivä irtisanomisperuste. Hovioikeuden mukaan ei kuitenkaan ollut riittävää varmuutta siitä, että juuri se oli irtisanomisen syy.

Ahde pitää sanoistaan kiinni.

Ahteen mukaan Räty syyllistyi työsyrjintään, ja Ahde vaatii häneltä tuhannen euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä. Lisäksi Ahde vaatii noin 25 000 euron oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Hänen mukaansa irtisanomisen todellinen syy oli hänen tekemänsä kantelu.

Ahde perustelee kantaansa muun muassa sillä, että luottamuspulan perusteeksi ei ole esitetty mitään erityistä syytä. Hänen mukaansa myös ajallinen yhteys löytyy kantelun ja irtisanomisen väliltä, sillä avin kehotus korjata epäasiallinen kohtelu oli noussut esille

AKT:n valtuuston ja hallituksen kokouksissa tammi-helmikuussa. Myös syyttäjä valitti hovin ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen.

Hovioikeus tuomitsi Rädyn vuonna 2015.

Räty tuomittiin hovissa vuonna 2015 Ahteen työpaikkakiusaamisesta vuosina 2006–2012. Oikeuden mukaan Räty oli kiusannut myös entistä sihteeriään. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi tammikuussa 2014 Rädyn 80 päiväsakkoon, mikä hänen tuloillaan oli noin 2 000 euroa.

Helsingin hovioikeus päätti helmikuussa 2015 pitää tuomion voimassa.
Oikeuden mukaan Räty syyllistyi työturvallisuusrikokseen sekä Ahteen osalta myös pahoinpitelyyn.

Myös kaksi AKT:n luottamushenkilöä tuomittiin sakkoihin, ja AKT sai 20 000 euron yhteisösakon.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 38 Demokraatti
ANI SUORASUU - Ann Selinille ei ryppyillä
VARAA PAREMPAAN - Eveliina Heinäluoma haluaa herättää puolueet Helsingissä
KUIN ERI PLANEELTA - SDP:n ja hallituksen sote-linjat eivät kohtaa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat