ehdokasmainos

AKT:n Piirainen jyrisee: “Se olisi kuolinisku”

Kuva: Kari Hulkko

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen vaatii, että hallituksen on vedettävä pois esityksensä kansallisten kabotaasisäännösten poistamisesta Suomen tavaraliikennelaista. AKT, ALT ja SKAL esittelivät tänään näkemyksiään eduskuntaryhmien edustajille. AKT, ALT ja SKAL ovat lähettäneet kaikille kansanedustajille yhteisen kirjelmän, jossa ne vetoavat suomalaisen kuljetuselinkeinon toimintaedellytysten puolustamiseksi.

Piirainen ihmettelee hallituksen kiirettä avata kabotaasiliikenne. –Suomen tulee tarvittaessa puolustaa lainsäädäntöään EU-tuomioistuimessa, hän ilmoittaa.

Piirainen korostaa, että kaikki kuljetusalan järjestöt ovat yhtä mieltä siitä, ettei Suomen tule taipua EU-komission uhkailun edessä ja muuttaa vapaaehtoisesti kansallista tavaraliikennelakiaan.

– Jos hallituksen esitys menisi läpi eduskunnassa, se olisi kuolinisku suomalaiselle kuljetuselinkeinolle. Samalla se passittaisi suomalaiset raskaan liikenteen kuljettajat työttömien jonoon.

– Lakimuutos lisäisi oleellisesti harmaata taloutta kuljetuksissa. Samalla verotulot vähenisivät ja työttömyysmenot kasvaisivat. Liikenneturvallisuus uhkaa heikentyä, jos hallitus saa tahtonsa läpi, listaa Piirainen.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kiitti järjestöjä aktiivisuudesta. Hän myös totesi, että SDP:n ryhmä ottaa järjestöjen vetoomuksen vastaan ja toimii kaikin tavoin, ettei lakialoite etene eduskunnassa.

– Nyt tarvitaan kansanliike suomalaisen kuljetuselinkeinon puolesta, sanoi Lindtman.

Piirainen kiittää SDP:n ulostuloa.

– Toivottavasti myös muut puolueet tulevat samoille linjoille kuljetuselinkeinon ja kuljettajien työpaikkojen turvaamiseksi.

Hallituspuolueiden pomojen nokkapokka on ohi — “Petteri sanoi, että juteltaisko vähän, ja sitten juteltiin”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoo välien kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon kanssa olevan kunnossa.

Orpo vaati lauantaina perussuomalaisia käymään yhteytensä äärijärjestöihin läpi. Hän sanoi, että puolueen pitää tehdä täysin selväksi, että se tuomitsee väkivallan ja rasismin ja että tämän pitää näkyä puolueen toiminnassa.

Soini torjui Orpon vaatimukset blogissaan ja sanoi, ettei perussuomalaiset ota ohjeita muilta puolueilta.

– Perussuomalaiset on itsenäinen puolue, joka ei ota ohjeita tai käskytystä muilta puolueilta. Ei kokoomukseltakaan. Petteri Orpo keskittyköön kokoomuksen hoitamiseen, hän kirjoitti.

Soinin mukaan puheenjohtajat juttelivat asiasta sittemmin, ja nyt asiat ovat selvät heidän välillään.

– Tämä on selvitetty eilen, kun saavuin Suomeen. Petteri sanoi, että juteltaisko vähän, ja sitten juteltiin, ja nyt on asiat selvät, Soini sanoi toimittajille eduskunnassa.

Soini sanoi, että hänen on helppo sanoa Orpolle asioista suoraan.

– Petteri on siinä mielessä helppo kumppani, että voidaan sanoa ja sitten sopia.

Petteri Orpo sanoi tiistaina politiikan toimittajien lounaalla, ettei hänen tapanaan ole hakea nokittelua.

– Meillä on Timon kanssa ihan mutkattomat välit, Orpo sanoi.

Orpon mukaan hänelle oli iso asia, että perussuomalaiset olivat maanantaina selkeästi hallituksen rintamassa tuomitsemassa poliittisen väkivallan ja rasismin.

– Se on se oleellinen asia. Meillä on hallituksessa tästä selkeä yhteinen näkemys, Orpo sanoi.

Työvoiman saatavuusongelma? SDP:n Filatov: “Kyse on myös tilastointiharhasta”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n kansanedustajan Tarja Filatov sanoo, että jos työlle ei löydy tekijää, kyse voi olla siitä, että ammattilaisia on liian vähän tai siitä, että työssä itsessään on jotain vikaa ja siihen ei hakeuduta tai siitä hakeudutaan nopeasti pois. Kyse on myös maantieteellisistä eroista.

— Uuden ammattibarometrin mukaan puolet pula-ammateista on terveys- ja sosiaalialalta. Kyse on lääkäreistä, ylilääkäreistä ja erikoislääkäreistä. Rakennusalalla on työvoimapulaa: työnjohtajista, kattoasentajista, korjaajista, betonirakentajista, raudoittajista. Näihin vastaus lienee koulutus..

Tiedot selviävät työ- ja elinkeinoministeriön 27.9.2016 julkaisemasta ammattibarometristä, ja ne perustuvat työ- ja elinkeinotoimistojen syys-lokakuussa tekemään arvioon.

— Muita pula-ammatteja: markkinatutkimushaastattelijat, mainosten jakajat, suoramyyjät, puhelinmyyjät. Näissä tehtävissä taidetaan tarvita työn ja palkkauksen kehittämistä. Ratkaisua on haettava sekä työelämän pelisääntöjä kehittämällä, että sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluita uudistamalla.

Lisäksi Filatovin mukaan on tärkeää yhdistää erilaisia sirpaletöitä ehjäksi työelämäksi. Tässä työssä uudenlaisella kumppanuudella yritysten välillä on tärkeä rooli.

— Työpaikkojen kohtaanto-ongelmassa voi olla kyse huonoista työehdoista, jotka eivät houkuttele hakeutumaan tiettyihin työtehtäviin. Esimerkiksi provisiopalkkaiset ja muutaman tunnin työt eivät kaikkia elätä.

Viime aikoina on käynyt Filatovin mukaan ilmi, että työvoiman saatavuusongelmissa on kyse myös tilastointiharhasta. Samat työpaikat saattavat olla auki monen kanavan kautta.

— Eri työnvälitysyritykset etsivät työntekijöitä samoihin työpaikkoihin tekemään silpputyötä. Tämä on johtanut siihen, että yksi vaikeasti täyttyvä työpaikka kirjaantuu monen kanavan kautta työpaikaksi, johon ei löydy tekijää. Tilastoja on kehitettävä tunnistamaan uudet työvälityskanavat ja päällekkäisyydet, Filatov sanoo.

Keskustelua aiheesta

Tästä mallista kannattaa ottaa oppia – Uusi-Seelanti poisti nollatuntisopimukset

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
LKS 20160218  Operaatio Vakiduuni -kampanjan ja kansalaisaloitteen kampanja-aktiivi  Mika Kolehmainen  tiedotustilaisuudessa Pikkuparlamentin puistossa 18. helmikuuta  2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Operaatio Vakiduuni -kampanjan ja kansalaisaloitteen kampanja-aktiivi Mika Kolehmainen valvoo, ettei operaatiota jätetä kesken. 

Operaatio Vakiduunin aktiivit järjestävät torstaina mielenilmauksen kampanjansa puolesta. Vakiduunin keräämän kansalaisaloitteen allekirjoitti yli 60 000 ihmistä. Aloite on parhaillaan eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyssä.

Mielenilmauksessa esiintyy myös uusiseelantilainen Tom Buckley, joka kertoo, miten Uusi-Seelanti pystyi kieltämään nollatuntisopimukset ilman, että tästä syntyi haitallisia vaikutuksia työmarkkinoille.

Mielenilmaus alkaa torstaina kello 17 eduskunnan väistötilojen edessä Helsingissä. Tapahtumaan on pyydetty myös kaikkien eduskuntaryhmien edustajat.

Vakiduuni-kampanjan edustajat kävivät alkusyksystä työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmin (ps.) puheilla. Ministeri suhtautui vakiduuniaktiivi Mika Kolehmaisen mukaan positiivisesti kansalaisaloitteeseen.

– Hän antoi meille kaksi erittäin kovaa lupausta. Lindström lupasi tehdä parannuksia nykytilaan ja valmistella asian niin, että se johtaa hallituksen esitykseen. Tulemme muistuttamaan ministeriä näistä lupauksista, Kolehmainen sanoo.

Kampanja-aktiivit ovat tavanneet alkusyksyn aikana useita kansanedustajia. Monet edustajista ovat ihmetelleet nollatuntityön nykykäytäntöä ja kysyneet, voiko se edes olla totta. Kuitenkin kertomukset esimerkiksi sairausloman vuoksi nollaan pudotetuista työtunneista pitävät täysin paikkansa.

Mika Kolehmainen vaatii muiden kampanja-aktiivien tavoin, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on todellakin tehtävä aloitteesta oma mietintönsä.

– Asian käsittelyä ei saa nyt jättää puolitiehen.

 

“Teetpä miten hyvää työtä tahansa, tuloksena on sylkemistä” – Tätä on hoitajan arki

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
super001
Malmilla hoitajien käämit paloivat, mutta jokaista hoitajaa ei voi syyttää, sanoo Tehyn puheenjohtaja Raimo Vesivalo.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn hallitus otti kantaa tänään julkiseen keskusteluun koskien hoitohenkilökunnan käytöstä päivystyspoliklinikalla. Helsingissä kaksi Malmin sairaalan työntekijää on irtisanottu heidän käytyään käsiksi potilaaseen, kertoi Helsingin kaupungin päivystystoimintojen johtajalääkäri Mia Laiho 20. syyskuuta STT:lle.

– On selvää, että mikäli potilaat kokevat huonoa kohtelua on tällaiset tilanteet tapauskohtaisesti selvitettävä. Näihin tilanteisiin on jo myös olemassa menettelytavat kuten potilasasiamiehet ja kantelumahdollisuus, joiden avulla todettuihin epäkohtiin ja huonoon kohteluun pitää puuttua, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.

Hän muistuttaa myös yhdestä tärkeästä hoidon laadun ja potilasturvallisuuden osatekijästä.

-Alalle hakeutuvien on oltava soveltuvia hoitotyöhön, mikä tulee varmistaa soveltuvuustestein.

Vesivalo ei kuitenkaan hyväksy koko hoitohenkilökunnan syyllistämistä tai leimaamista, mitä on esiintynyt viime päivinä erityisesti sosiaalisessa mediassa. Pääosin Suomessa potilaat saavat hyvää hoitoa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat hyvin koulutettuja ja tekevät vaativaa työtä.  Päivystystyössä korostuu ennustamattomuus, äkillisesti sairastuneiden ja vammautuneiden potilaiden oikea-aikainen hoito ja nopea päätöksenteko potilaiden pelastamiseksi, potilaan ja omaisten hädän kohtaaminen sekä potilasmäärien suuret vaihtelut ja eri-ikäisten potilaiden hoito. Työ on fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa.

– Hoitajat tekevät erittäin arvokasta työtä usein kovan paineen alla ja tilanteissa, joissa on riittämättömät resurssit kuten vaikkapa liian vähän hoitajia tai muita puutteita työoloissa. Monet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kokevat, että he eivät pysty kiireen ja tiukentuvien resurssien vuoksi hoitamaan potilaita niin hyvin kuin he haluaisivat, Vesivalo sanoo.

Tehyn järjestötutkimuksen mukaan joka kolmas tehyläinen on kohdannut väkivallan uhkaa tai väkivaltaa työssään. Erityisesti haastavia tilanteita on päivystyksessä.

Puun ja kuoren välissä

– Moni hoitaja kokee, että vaikka asiakastilanteessa tekisi kuinka hyvää työtä niin seurauksena voi olla mm. päälle käymistä, nimittelyä tai jopa tappouhkauksia, Vesivalo sanoo.

Tehyn järjestötutkimuksen mukaan melko suuri osa hoitohenkilöstöstä arvelee, ettei jaksa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan töissä työuran loppuun asti. Kaikkiaan 42 prosenttia vastanneista on tätä mieltä.  Myös houkutus siirtyä töihin kokonaan muille aloille on yleistä.

– Monet hoitajat kokevat olevansa puun ja kuoren välissä. He ovat kyllä ylpeitä omasta ammatistaan ja haluavat tehdä työnsä hyvin, mutta käytännön työelämässä koettu kiire ja riittämättömät resurssit johtavat tilanteisiin, joissa äärirajoilla työskentelevät hoitajat yrittävät vain selviytyä työpäivästä.

 

Hallituksen linjan pelätään lopettavan työttömien yhdistyksiä – Tunnustus: ”Ei minullakaan olisi niin isoa sydäntä”

Kuva: Jari Soini

Hallitus aikoo toteuttaa työttömien haastattelut jatkossa kolmen kuukauden välein. Toimista kieltäytyville seuraa sanktioita.

Hallitus myöntää ensi vuodelle 17 miljoonan euron lisämäärärahan haastatteluista selviämiseksi. Pääosa lisärahoituksesta menee henkilöstöpalveluyrityksille. Linjaus on noteerattu murhemielin työttömien yhdistyksissä, joissa ollaan samaan aikaan huolissaan työllisyyspoliittisen avustuksen vähenemisestä ensi vuonna.

Kyse on nyt myös siitä, miten työttömien yhdistykset voivat kilpailla haastattelujen järjestämisestä yksityisten yritysten kanssa. Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski pelkää, että yhdistyksiä joudutaan lakkauttamaan ja ne eivät pärjää hankekilpailutuksissa.

Joissakin suurissa kaupungeissa työttömien yhdistys tai seudun yhdistykset yhdessä ovat nyt miettimässä kilpailuun lähtemistä haastattelujen järjestämiseksi. Näin on esimerkiksi Turun seudun TST ry:ssä.

– Olemme juuri saamassa lisätietoa muutamilta tahoilta ympäri Suomea. Otamme TST:nä roolia ja meinaamme tähän napata kiinni. Valtakunnallisesti olen kuullut, että pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa on kiinnostusta, yhdistyksen toiminnanjohtaja Joe Majanen kertoo.

Majanen uskoo, että työttömien yhdistykset voisivat kilpailla nimenomaan laadulla henkilöstöpalveluyrityksien kanssa. Jukka Haapakoski mainitsee kiinnostusta olevan haastattelujen järjestämiseen myös ainakin Lahdessa, Oulussa ja Jyväskylässä.

– Varmaan yhdistysten pitäisi lähteä muodostamaan alueellisia erillisiä yksikköjä. Niillä olisi selkeästi yhteinen ohjaus. Tällaista ajatusta on vireillä. Yhdistykset haluavat myös palvella työttömiä monin eri tavoin ja uskoa, että sillä olisi lisäarvoa, Haapakoski sanoo.

– Jos panostetaan laatuun, meillä on kilpailuetu, jos määrään ja liukuhihnatyöhön, jolla ei ole kunnianhimon kanssa kauheasti tekemistä, se on eri asia, Joe Majanen toteaa.

– Me tunnemme tämän toimintakentän. Tiedämme, mitä työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys tarkoittaa suhteessa työelämään pääsyyn. Kun yritykset rupeavat pyörittämään asioita, se on aika paljon pinnallisempaa se asiantuntemus. Näemme päivittäin näitä ihmisiä, ei vain jonkun haastattelun perusteella, kuten TE-toimisto näkee vartin verran, hän uskoo.

Kuoritaan kermat ja kitkerä työttömyys jää jäljelle.

Majanen valittaa, että tällä hetkellä kaikkea yritetään yksityistää hinnalla millä hyvänsä.

– Kermankuorijayritykset pärjäävät suhteessa hyvin. Itse ongelma ei ratkea tällä, että yritykset kuorivat kermat ja kitkerä työttömyys jää jäljelle. Haastattelut eivät tule ratkaisemaan millään lailla ydinongelmaa, mitä ihmisille tapahtuu sen jälkeen, Joe Majanen sanoo.

Hän muistuttaa, että pitkäaikaistyöttömillä on pitkä matka vapaille työmarkkinoille. Hänen mukaansa yritykset palkkaavat vain parhaat, eikä niilla ole kriteeriä yhteiskuntavastuusta, jonka nojalla palkattaisiin pitkäaikaistyötön.

– Niin minäkin tekisin, jos olisin yrittäjänä. Ei minullakaan olisi isoa sydäntä, vaikka toimin kolmannella sektorilla. Kyllä se oma etu on aina yrityksellä mielessä, kun ottaa riskejä, Majanen tunnustaa.

Jukka Haapakoski toteaa, että henkilöstöpalveluyrityksillä on oma paikkansa toimia. Hänen mukaansa työttömien yhdistykset pystyvät tarjoamaan enemmän ja henkilökohtaisempaa palvelua työttömille eivätkä ne myöskään kerää toiminnastaan voittoa. Siinä olisi niiden valtti, jos se otetaan huomioon.

– Yhdistyksissä on perinteisesti porukkaa, joka ei ole niin valmista avoimille markkinoille. Tälle porukalle tuntuisi järkevämmältä, että yhdistykset hoitaisivat työtä pitkäjänteisemmälläja kokonaisvaltaisemmalla paketilla haastattelujen ohella, Haapakoski sanoo.

Hänen mukaansa Turun seudun TST ry on esimerkki yhdistyksestä, joka pystyy jo tällä hetkellä tarjoamaan työnhakijalle paljon enemmän kuin haastattelupalvelun, joka Haapakosken mukaan ei itsessään kuulosta riittävältä yleisenä palvelumuotona.

Haapakoski pelkää hallituksen painotusten jotavan siihen, että työttömien yhdistysten arvokas työllistämistoiminta muuttuu Raha-automaattiyhdistyksen tukemaksi kohtaamispaikkatoiminnaksi ja jää vapaaehtoistyön varaan.

– Moni yhdistys pohtii, että kannattaako enää jatkaa, Haapakoski sanoo.

Hän painottaa, etteivät yhditykset kanna huolta ensisijaisesti olemassaolostaan vaan työttömistä, joiden mahdollisuudet ovat kaukana työmarkkinoilta. Heitä ovat vaikkapa päihde-ja mielenterveysongelmaiset, osatyökykyiset, yli 50-vuotiaat sekä peruskoulutuksen jälkeistä koulutusta vailla olevat.

Tällä tavalla 17 miljoonaa on hukkaan heitetty.

Joe Majanen katsoo, että yhdistysten toiminta on myös omasta kunnianhimosta kiinni. Hän uskoo työttömien yhdistysten tarjoamaan lisäarvoon ja laatuun sekä siihen, ettei asioita tehdä liukuhihnatoimintana. Sinänsä niin yhdistykset kuin yritykset pyrkivät samaan, työllistämään.

TVY ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski kehottaa hallitusta miettimään, onko sen työllistämistoimiin suuntaama määräraha riittävä.

– On epäilystä, pystytäänkö haastattelut ylipäänsä järjestämään mielekkäästi koko valtakunnassa, jos ne ulkoistetaan, Haapakoski sanoo ja viittaa muun muassa ratkaisemattomiin tietosuoja-asioihin.

– Yksityistäminen herättää ihan perustavanlaatuisia kysymyksiä. Työttömät ovat niin heterogeeninen joukko ja olisi tärkeää, että kaikille tarjotaan palveluja. Miten pystytään tarjoamaan palveluja kauimpana työmarkkinoista oleville? Sieltäkin voidaan työllistyä, vaikka lähtökohdat on heikommat. Nyt kaikki panokset ovat menemässä niille, jotka ovat lähimpänä työmarkkinoita.

– Senkin sanoisin hallitukselle, että ihan oikeasti, miten ne uskovat, että työttömien varanto on käytettävissä, kun markkinat lähtevät nousuun? Ihmisten työkyvystä pitäisi pitää huolta tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömyys on historiallisen korkealla. Nyt monen työmarkkinakelpoisuus on kaikkoamassa.

Joe Majanen ohjaisi rahaa tiukoilla kriteereillä projektiluontoiseen toimintaan, jolla ihmisiä saataisiin työelämään kiinni. Rahaa ei pidä jakaa liian lepsusti.

– Tällä tavalla 17 miljoonaa on aika hukkaan heitettyä rahaa eli että haastatellaan ihmisiä kauheasti tietämättä, mikä kohderyhmä on ja mitä se tarvitsee. Tämä sama kommentti on tullut myös työhallinnosta, olemme samoilla aaltopituuksilla. Tässä on nyt joku hätäratkaisu keksitty, miettimättä mitä 17 miljoonaa oikeasti tuottaa, Majasen terveiset hallitukselle kuuluvat.

– Laatu on se, mitä me pystymme tarjoamaan. Me emme muutenkaan ajattele ihmisiä mielellään massana vaan yksilöinä. Kaikki tarpeet lähtevät yksilöiden kautta. Ratkaisuja ei löydetä millään vartin haastatteluilla eikä ne kauhean paljon pidempiä voisi olla, jos hallituksen tavoitteet aiotaan saavuttaa, hän sanoo.