Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Al-Taee muistutti 0,7 prosentin tavoitteesta ja kritisoi selontekoa puutteesta: “Ei sisällä tiekarttaa tavoitteen saavuttamiseksi”

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
SDP:n kansanedustaja Hussein al-Taee.

Valtioneuvoston selonteko kehityspolitiikan ylivaalikautisista periaatteista julkistettiin toukokuun lopulla. Eduskunta käy asiasta lähetekeskustelun tänään.

Demokraatti

Demokraatti

– Sen jälkeen maailmalla on tapahtunut – ja tässä viittaan Afganistaniin. Olemme saaneet nähdä, kuinka tilanne muuttui hyvin nopeasti länsiliittouman joukkojen lähtiessä maasta. Tulevasta emme vielä tiedä – se jää nähtäväksi, SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron käyttänyt kansanedustaja Hussein al-Taee sanoi puheensa aluksi.

Hän kertoi, miten Afganistanin tapahtumat toivat mieleen hänen omat kokemuksensa. Al-Taee tuli aikoinaan kiintiöpakolaisena Suomeen.

– Tie ei ollut helppo. Jouduin elämään pakolaisleirillä ja nähnyt sen karun puolen. Kokemuksieni myötä tiedän mitä on, kun kotimaa ei enää ole turvallinen ja koti on jätettävä. Tiedän myös mitä on hyvinvointivaltio ja osaan sitä arvostaa.

Al-Taee muistutti, että keskinäisriippuvaisessa maailmassa Suomi ei ole tyhjiössä, jossa maailman kehityskulut ja tapahtumat eivät vaikuttaisi.

– Kehitysyhteistyöllä voidaan osaltaan vaikuttaa yhteiskuntien kehitykseen, jotta kotiseutu olisi vakaa ja inhimillinen paikka elää, joka tarjoaa elinmahdollisuuksia ja on tasa-arvoinen, ja jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta, jotta pakon edessä ei olisi jätettävä kotia, hän summasi.

“Erilaisia rahoitusmuotoja on hyödynnettävä.”

Lisää aiheesta

Al-Taee painotti kehitysyhteistyön pitkäjänteisyyttä. Kehityspolitiikka on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sen tavoitteena on köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.

– Hyviä tuloksia kehitysyhteistyössä saavutetaan kumppanuuksilla: julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan toimilla.

Kehitysyhteistyön rahoitustarpeita kansanedustaja kuvasi mittaviksi ja niitä lisää entisestään pandemia, joka on tuonut takapakkia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

– Erilaisia rahoitusmuotoja on hyödynnettävä. Avustusten lisäksi Suomen kehitysyhteistyörahoitukseen lukeutuvat laina- ja sijoitusrahoitus. On selvää, että julkisella kehitysyhteistyörahoituksella tuettavien yritysten on toimittava yhteiskuntavastuullisuusperiaatteiden mukaisesti.

“Mikäli tätä ei ole, on yhteiskunnan perusta heikko.”

Al-Taeen mukaan Afganistan on osoittanut sen, että kohdemaalla tulee olla vastuu ja omistajuus kehityksestä.

– Mikäli tätä ei ole, on yhteiskunnan perusta heikko. Kehitysyhteistyön rooli tulee olla kehittyvien maiden omia resursseja ja vastuunkantoa tukeva ja vahvistava.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiössä on monenvälisen, sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistaminen.

– Suomi on YK:ssa sitoutunut tavoitteeseen nostaa kehitysyhteistyömäärärahojen taso 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tämän 1970-luvulta juontuvan tavoitteen Suomi on tavoittanut kerran vuoden 1990-luvun alussa lamavuosina. Sen jälkeen siihen ei järjestelmällisesti ole päästy. Selonteossa on linjattu tavoitevuodeksi vuosi 2030. Selonteko ei sisällä tiekarttaa tavoitteen saavuttamiseksi, josta selontekoa voidaan kritisoida.

Al-Taee muistutti, että tavoitevuosi on kuitenkin selonteossa asetettu.

– Seuraavaksi se, miten siihen päästään, on tuleva yhteisponnistus hallitus-oppositio-akselilla, koska tavoitteen saavuttaminen edellyttää pidemmän aikavälin – yli hallituskausien – sitoutumista.

– Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä kannustaakin eduskuntapuolueita yhteistyöhön tiekartan laatimiseksi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE