x

”Ala-arvoista kikkailua” – kokoomus hämmensi yllätysvedollaan Guggenheim-kokousta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n Osku Pajamäki (vasemmalla), Thomas Wallgren ja Pentti Arajärvi Helsingin kaupunginvaltuuston Guggenheim-kokouksessa.

Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt hylätä Guggenheim-museohankkeen. Päätös tehtiin äänin 53–32.

Helsingin kaupunginvaltuusto keskusteli keskiviikkona Guggenheim-hankkeesta pitkään ja hartaasti. Vääntö jatkui torstain puolelle. Keskustelussa käytettiin noin 170 puheenvuoroa.

Puheenvuoroja oli jäljellä vielä kymmeniä, kun kokousta oli kestänyt yli kolme tuntia. Kokouksen alkaessa puheenvuoropyyntöjä oli listalla 61 valtuutetulta.

Keskustelun valtuustossa avannut apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen toi esiin sen, että museo tekisi Helsinkiä tunnetuksi ja lisäisi matkailijoiden määrää kaupungissa.

Kokous sai yllätyskäänteen jo 16. puheenvuoron pitäjältä, kun kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö toi valtuustoon yllätysesityksen, jonka mukaan Helsinki ei myöntäisikään Guggenheim Helsingin tukisäätiön lainalle kaupungin takausta. Hän perusteli sitä julkisen ja yksityisen rahan sekoittumisella.

Tällainen veto Guggenheim-kannattajalta kohahdutti valtuustosalia. Se tuli useimmille valtuutetuille aivan puskista.

Männistö esitti, että enemmistö rahasta olisi yksityistä. Esityksessä julkisen rahoituksen osuus museoinvestoinnista olisi korkeintaan 49 prosenttia eli 73 miljoonaa euroa.

Kokoomuksen Männistö kannatti käsiteltävänä ollutta sopimusmallia vielä kaupunginhallituksessa, mutta nosti nyt pöydälle vastaehdotuksen sille.

Hän kuvasi tunteitaan viime päivinä ahdistuneiksi.

Männistön ehdotus silminnähden ärsytti useita valtuutettuja. Vähemmän se kiitosta keräsi kuin hämmentynyttä arvostelua.

SDP:n Osku Pajamäki huomautti Männistölle, että esitykseen olisi pitänyt vaikuttaa kaupunginhallituksessa eikä valtuustossa.

– Tämä on koomisin käänne koko hankkeen käsittelyn aikana. Esitit  hylkäystä. Piste, Pajamäki kuittasi Männistölle.

Pajamäki toivoi puheenvuorossaan jotain tolkkua tähän touhuun, jota hän kuvasi kikkailuksi.

LKS 20161130 Lasse Männistö Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 30. marraskuuta 2016. Kokouksessa käsiteltiin Guggenheim-museohanketta. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö hämmensi Guggenheim-maratonkokousta yllätysesityksellä neljännestä kierroksesta.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki kuvasi kokoomuksen vetoa rumaksi poliittiseksi peliksi, joka loisi Guggenheimista ikiliikkujan Helsingin valtuustoon.

Pentti Arajärvi (sd.) piti Männistön vastaesitystä ”ala-arvoisena” ja hyvän hallintotavan vastaisena.

Valtuustosalissa käytiin keskustelua siitä, mitä Männistön vastaesitys oikeastaan tarkoittaa.

Oliko se palautusesitys, vastaesitys, ehto, sopimus, epätoivoinen viime hetken yritys pelastaa kaatumassa oleva hanke…. Vai kaikkea niitä?

Tämä on koomisin käänne koko hankkeen käsittelyn aikana.

Museohankkeen esittelijän, apulaiskaupunginjohtaja Viljasen mukaan  esitys ei ollut useiden valtuutettujen arvelema palautusehdotus, vaan sopimus. Jos valtuusto hyväksyisi Männistön ehdotuksen ja tukisäätiö hyväksyisi Männistön esittämät uudet ehdot, museo rakennettaisiin, hän perusteli.

SDP:n Ville Jalovaaran mukaan koko käsittely uhkasi meni Männistön epämääräisen vastaesityksen takia farssiksi.

Erään rivivaltuutetun mukaan ehdotus sai pasmat sekaisin. Eikä hän varmaan ollut yksin ajatuksineen.

Demarivaltuutetuista Maija Anttila ja Ilkka Taipale käyttivät puheenvuorot Guggenheimin puolesta. Enemmistö sanoi hankkeelle ei.

– Kyllä Helsinkiin mahtuu yksi kansainvälinen museo. Olemmeko kääntyneet tuohivirsujen maaksi, ettei meille kelpaa enää muu kuin suomalainen? Maija Anttila kysyi.

Puheenvuoroja oli pyydetty kello 23.30 aikaan vielä kymmenkunta.

Jutun alkuun on lisätty valtuuston äänestyspäätös.

Yle: Demarivaikuttaja Kari Pekkonen on kuollut

Kajaanilainen Kari Pekkonen on kuollut 71 vuoden iässä. Asia on vahvistettu presidentti Tarja Halosen toimistosta Ylelle.

Eläkkeellä ollut Pekkonen oli asetettu ehdolle Kajaanissa tulevissa kunnallisvaaleissa SDP:n riveissä.

Pekkonen toimi muun muassa vuosina 1977–1982 SDP:n eduskuntaryhmän pääsihteerinä.

Pekkonen ja Tarja Halonen elivät avoliitossa 1970-luvulla ja parilla on yhteinen lapsi, Anna Halonen.

Kari Pekkonen toimi Matti Ahteen poliittisena sihteerinä Ahteen ollessa sisäministerinä 1980-luvulla.

– Kari oli pohjimmiltaan todella lämmin, sympaattinen ja empaattinen ihminen. Hyvin monipuolisesti osaava, auttamishaluinen ja hän sopi erittäin hyvin politiikan kuvioihin, joita hän jonkin aikaa teki, Matti Ahde sanoo Ylelle.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja hurjistui: ”Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan”

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paateron mukaan oli yllättää kuulla, kuinka ”Senaatti 2” on jo perustettu ennen kuin varsinainen maakuntalaki on lähelläkään päätöksentekoa.

Paatero viittaa valtion alaiseen liikelaitokseen eli Senaatti-kiinteistöihin.

Asia tuli esille, kun uutisoitiin johdon palkkaamisesta ilman avointa hakua, eli ”kun tiedämme jo parhaat” -periaatteella.

– Näin siis uuden maakuntahallinnon ensimmäiset hyvän hallinnon ja demokratian vastaiset päätökset alkavat jo näkyä, Paatero toteaa.

Maakuntamallissa tarkoituksena on siirtää kaikkien sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen kiinteistöt ja kunnilta vuokrattavien tilojen vuokrasopimukset valtakunnalliselle osakeyhtiölle korvauksetta.

”Toistaiseksi ei minkäälaista lainsäädännöllistä pohjaa.”

Aiemminkin Suomessa on tapahtunut omaisuuden vaihdoksia julkisen hallinnon sisällä. Kunnat ja valtio ovat sopineet maa-alueiden tai kiinteistöjen vaihdoista, Helsingin kaupungille siirrettiin osa Sipoon kunnasta.

– Aina aikaisemmin näistä on neuvoteltu ja päädytty korvauksiin eri osapuolille. Nyt esimerkiksi yli kolmen miljardin euron arvoiset, kuntalaisten varoilla maksetut sairaalat siirrettäisiin täysin korvauksetta uusille vallanpitäjille, Paatero ihmettelee.

– Tällaista toisen omaisuuden ryöstöä ei ole Suomessa koettu koskaan, ja vielä yhtiölle, jolla ei toistaiseksi ole minkäänlaista lainsäädännöllistä pohjaa, Paatero toteaa.

Hän ihmettelee tiedotteessaan, miten tämä on mahdollista Suomessa, jossa sentään lakeja pitäisi noudattaa – ja vielä maan hallituksen toimesta! Onko oikeuskanslerilla tähän kantaa, Paatero kysyy.

”Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö.”

Yhtiön johto valittiin jo nyt ilman hakua ja päätöksiä tekevät tulevaisuudessa hallitusammattilaiset, täysin irrallaan maakuntavaltuuston päätöksenteosta.

– Mallissa maakunta on vain tilojen käyttäjäkorvausta vastaan ja investointi sekä peruskorjauspäätökset tehdään valtakunnallisessa ”Senaatti 2” -yhtiössä, Paatero toteaa.

Hänen mukaansa epäily valtakunnallisesta yhtiöstä on, että kiinteistöjen käytön hinta tulee nousemaan, jotta investointeja voidaan tehdä.

– Jää nähtäväksi miten paljon tasa-arvoa kiinteistöjen osalta tulee eri puolille Suomea. Tämä on nykyhallituksen tapa hoitaa asiaa, mutta vaihtoehtoja oli ja on yhä olemassa, Paatero huomauttaa.

Kaikki sote-kiinteistöt olisi tai on mahdollista siirtää maakunnalle tai aluekunnalle velkoineen kaikkineen.

– Olisi mahdollista perustaa maakunnan oma yhtiö, jossa kunnat olisivat osakkaina kiinteistöjen arvoa vastaavalla osuudella. Toisena vaihtoehtona olisi tai on antaa kiinteistöt nykyisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallintaan, Paatero listaa.

Tällöin neuvottelu tilojen käytöstä, rakentamisesta ja peruskorjauksessa voidaan tehdä saman alueen sisällä toimintoja hallitsevan maakunnan tai aluekunnan ja tiloja hallitsevan kuntayhtymän välillä.

– Ei ole siis pakko siirtää kaikkea päätösvaltaa valtakunnalliselle yhtiölle, ”Senaatti 2:lle”, ja heikentää samalla rankasti kuntien taloudellista asemaa, Paatero päättää.

Aamulehti uutisoi hiljattain, että soten yhteydessä siirretään miljardien eurojen arvosta kiinteistöjä uuteen Maakuntien tilakeskus -osakeyhtiöön. Johtajia on nimitetty yhtiöön ilman avointa hakua.

Miltä kuulostaa keskustan maakuntamalli ja soten valinnanvapaus, päättele tästä itse: Iiro Rantala esittää flyygelillä

Kuva: Johannes Ijäs

Pianisti ja säveltäjä Iiro Rantala tulkitsi eilisessä Pressiklubissa soten flyygelillä.

Sävellyksessään hän käsittelee niin maakuntamallia kuin valinnanvapauttakin.

Pressiklubi on mediaa ruotiva Yle TV1:lle esitettävä ajankohtaisohjelma.

Kuuntele linkistä, miltä Rantalan sote kuulostaa:

Keskustelua aiheesta

Soini vetoaa unitutkijoihin: Kellot jätettävä rauhaan

Kuva: lehtikuva/markku kainulainen

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan kellojen siirtely on yksi esimerkki turhasta sääntelystä.

Soini sanoo tiedotteessa, että kellojen siirtely on tyyppiesimerkki siitä, että ”pöhkössä kompromississa kaikki saavat sen, jota kukaan ei tahdo”.

Hän muistuttaa, että muun muassa unitutkijat kyseenalaistavat siirtojen hyödyt.

Soini toivoo, että kellojen siirtäminen passitetaan historian romukoppaan.

– EU juhlii Roomassa niin sanottua menestystarinaansa. Annetaan kansalle jotakin kaikkia koskettavaa ja hyödyllistä, Soini sanoo.

Suomi siirtyy ensi yönä kesäaikaan, kun kelloja siirretään kello kolmelta aamulla tunnilla eteenpäin.

Sama muutos tehdään myös muissa EU-maissa, joten Suomen aikaero esimerkiksi Ruotsiin pysyy samana. Venäjällä noudatetaan pysyvästi talviaikaa.

Seuraavan kerran kellon viisareihin kosketaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina, kun kelloja siirretään tunnilla taaksepäin.

Keskustelua aiheesta

Nobelisti Holmström arvioi Ykkösaamussa, mille kohtaa sijoittuu poliittisella kartalla

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Holmström puhui Helsingin yliopiston vuosijuhlassa 24.3.

Yle TV1:n vieraana ollut taloustieteen nobelisti Bengt Holmström kertoi olevansa ”pääsuuntauksessa oikeistolainen”.

– Mutta kyllä minulla on myös muunlaisia mielipiteitä … Ei minulle ole ongelma olla jonkun sosialidemokraatin kanssa samaa mieltä, jos olen samaa mieltä, hän sanoi.

Holmström totesi toisaalta myös, että häntä on vaikea sijoittaa poliittiselle kartalle. Hän luonnehti itseään oman tiensä kulkijaksi.

Holmström uskoo Suomen nousevan pitkästä taantumasta, mutta se voi olla hidasta. Hänen mukaansa kilpailukyvyn eteen on tehtävä koko ajan työtä.

Hän otti kantaa myös automatisaatioon ja robotisaatioon.

– Jatkossa ihminen ja robotit tekevät yhdessä töitä.

Holmström ei vaikuta olevan muutoksesta kovin huolissaan.

– Aina on tullut hetkiä, että pelätään, että työ loppuu, mutta se ei ole koskaan toistaiseksi loppunut, Holmström sanoi.

Esimerkiksi tekoäly luo hänen mukaansa myös valtavasti mahdollisuuksia. Työtä tekevä saa työtä myös tulevaisuudessa.

Nuorten tilanne huolestuttaa.

Suomen perustulokokeilua Holmström luonnehti mielenkiintoiseksi.

Nobelistin mukaan on hyvä, että kokeillaan ja USA:ssakin ollaan kokeilusta kiinnostuneita taloustieteilijöiden keskuudessa.

– Perustulo on looginen mahdollisuus, jos palkat ajautuvat kovin alas.

Kilpailukyky-sopimuksen ohella Holmströmin mielestä tärkeitä ovat rakenneuudistukset, joilla saataisiin joustavuutta lisää.

Hän nosti esiin eritoten syrjäytyneet nuoret. On ikädiskriminaatiota, että he eivät pääse työmarkkinoille, vaikka heidän pitäisi olla maamme tulevaisuus.

Holmströmin mukaan tämä on iso rakenteellinen huoli. Tätä vain lisää koulutustason keskimääräinen lasku.