”Ala-arvoista kikkailua” – kokoomus hämmensi yllätysvedollaan Guggenheim-kokousta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n Osku Pajamäki (vasemmalla), Thomas Wallgren ja Pentti Arajärvi Helsingin kaupunginvaltuuston Guggenheim-kokouksessa.

Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt hylätä Guggenheim-museohankkeen. Päätös tehtiin äänin 53–32.

Helsingin kaupunginvaltuusto keskusteli keskiviikkona Guggenheim-hankkeesta pitkään ja hartaasti. Vääntö jatkui torstain puolelle. Keskustelussa käytettiin noin 170 puheenvuoroa.

Puheenvuoroja oli jäljellä vielä kymmeniä, kun kokousta oli kestänyt yli kolme tuntia. Kokouksen alkaessa puheenvuoropyyntöjä oli listalla 61 valtuutetulta.

Keskustelun valtuustossa avannut apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen toi esiin sen, että museo tekisi Helsinkiä tunnetuksi ja lisäisi matkailijoiden määrää kaupungissa.

Kokous sai yllätyskäänteen jo 16. puheenvuoron pitäjältä, kun kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö toi valtuustoon yllätysesityksen, jonka mukaan Helsinki ei myöntäisikään Guggenheim Helsingin tukisäätiön lainalle kaupungin takausta. Hän perusteli sitä julkisen ja yksityisen rahan sekoittumisella.

Tällainen veto Guggenheim-kannattajalta kohahdutti valtuustosalia. Se tuli useimmille valtuutetuille aivan puskista.

Männistö esitti, että enemmistö rahasta olisi yksityistä. Esityksessä julkisen rahoituksen osuus museoinvestoinnista olisi korkeintaan 49 prosenttia eli 73 miljoonaa euroa.

Kokoomuksen Männistö kannatti käsiteltävänä ollutta sopimusmallia vielä kaupunginhallituksessa, mutta nosti nyt pöydälle vastaehdotuksen sille.

Hän kuvasi tunteitaan viime päivinä ahdistuneiksi.

Männistön ehdotus silminnähden ärsytti useita valtuutettuja. Vähemmän se kiitosta keräsi kuin hämmentynyttä arvostelua.

SDP:n Osku Pajamäki huomautti Männistölle, että esitykseen olisi pitänyt vaikuttaa kaupunginhallituksessa eikä valtuustossa.

– Tämä on koomisin käänne koko hankkeen käsittelyn aikana. Esitit  hylkäystä. Piste, Pajamäki kuittasi Männistölle.

Pajamäki toivoi puheenvuorossaan jotain tolkkua tähän touhuun, jota hän kuvasi kikkailuksi.

LKS 20161130 Lasse Männistö Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa 30. marraskuuta 2016. Kokouksessa käsiteltiin Guggenheim-museohanketta. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö hämmensi Guggenheim-maratonkokousta yllätysesityksellä neljännestä kierroksesta.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki kuvasi kokoomuksen vetoa rumaksi poliittiseksi peliksi, joka loisi Guggenheimista ikiliikkujan Helsingin valtuustoon.

Pentti Arajärvi (sd.) piti Männistön vastaesitystä ”ala-arvoisena” ja hyvän hallintotavan vastaisena.

Valtuustosalissa käytiin keskustelua siitä, mitä Männistön vastaesitys oikeastaan tarkoittaa.

Oliko se palautusesitys, vastaesitys, ehto, sopimus, epätoivoinen viime hetken yritys pelastaa kaatumassa oleva hanke…. Vai kaikkea niitä?

Tämä on koomisin käänne koko hankkeen käsittelyn aikana.

Museohankkeen esittelijän, apulaiskaupunginjohtaja Viljasen mukaan  esitys ei ollut useiden valtuutettujen arvelema palautusehdotus, vaan sopimus. Jos valtuusto hyväksyisi Männistön ehdotuksen ja tukisäätiö hyväksyisi Männistön esittämät uudet ehdot, museo rakennettaisiin, hän perusteli.

SDP:n Ville Jalovaaran mukaan koko käsittely uhkasi meni Männistön epämääräisen vastaesityksen takia farssiksi.

Erään rivivaltuutetun mukaan ehdotus sai pasmat sekaisin. Eikä hän varmaan ollut yksin ajatuksineen.

Demarivaltuutetuista Maija Anttila ja Ilkka Taipale käyttivät puheenvuorot Guggenheimin puolesta. Enemmistö sanoi hankkeelle ei.

– Kyllä Helsinkiin mahtuu yksi kansainvälinen museo. Olemmeko kääntyneet tuohivirsujen maaksi, ettei meille kelpaa enää muu kuin suomalainen? Maija Anttila kysyi.

Puheenvuoroja oli pyydetty kello 23.30 aikaan vielä kymmenkunta.

Jutun alkuun on lisätty valtuuston äänestyspäätös.

Trafi vastaa: Median kyselyt ovat olleet asiallisia

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan median kyselyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lentoluvasta ja lääketieteellisen kelpoisuuden voimassaolosta ovat olleet asiallisia.

Trafin viestintäjohtaja Anna Jokela kertoo, että hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa media olisi yrittänyt urkkia yksityiskohtia Sipilän terveystiedoista.

Jokelan mukaan tietoja pääministeristä ovat kysyneet kaksi toimittajaa Seiskasta, Suomen Kuvalehdelle kirjoittanut free-toimittaja ja yksi yksityishenkilö.

Ilta-Sanomat uutisoi tänään Sipilän sanoneen, että toimittaja on urkkinut Sipilän terveyttä koskevia tietoja Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista sosiaaliturvatunnuksen avulla. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

”Törkeää ja ylimielistä” – Li Andersson höykyttää EK:ta ja varoittaa kokoomuksesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ihmettelee, miksi hallitus on kommentoinut työnantajaliittojen toimia erittäin vaisusti – siitä huolimatta, että romuttavat käytännössä kaikki hallituksen ajamat keskeiset työmarkkinahankkeet.

– Ilmeisesti hallitus viittaa ”sopimusyhteiskunnan tärkeyteen” vain silloin, kun se viestii työntekijöille aikovansa taas kerran heikentää työehtoja, Andersson kirjoittaa Kansan Uutisissa.

Hän muistuttaa, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) löi jo hallituskauden alussa lukkoon tavoitteensa työvoimakustannusten alentamisesta viidellä prosentilla.

– Kun työmarkkinajärjestöt ymmärrettävästi eivät käskystä rientäneet toteuttamaan pääministerin toiveita, hallitus kiristi työmarkkinajärjestöjä lakiesityksillä. Vaikka silloinen ministeri Alexander Stubb (kok.) myöhemmin paljasti, että hallitus kiristyksellään oli bluffannut, johti tämä painostus kikyn syntymiseen.

Hallitus tavoittelee Suomen mallia, jossa vientiteollisuuden liitot asettaisivat palkkakaton, jonka alle kaikkien muiden alojen korotukset jäisivät. Andersson näkee mallissa isoja ongelmia. Ne liittyvät julkisen sektorin ja palvelualojen mataliin palkkoihin.

Ehkä itsevarmuudelle on kuitenkin syynsä.

Metsäteollisuuden ilmoitus neuvottelujen lopettamisesta johtaa kuitenkin Anderssonin mukaan mallin todennäköiseen romuttumiseen.

– Metsäteollisuus maksaa mieluummin roimat palkankorotukset, kunhan se pääsee eroon itselleen kalliista työehtosopimusten tekstimääräyksistä. Se ei sovi yhteen Suomen mallin kanssa, vasemmistoliiton puheenjohtaja arvioi.

Andersson puntaroi, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmoitus irtisanoa kaikki keskusjärjestösopimuksen johtanee todennäköisesti hyvinkin vauhdikkaisiin liittokierroksiin, joissa työtekijäpuoli saattaa pyrkiä hyvityksiin kiky-leikkauksista.

– Vaikka EK:n ilmoitus ei tullut täytenä yllätyksenä, voi ajoitusta pitää törkeänä. Työntekijöille yksipuolinen ilmoitus näyttää vaikean kiky-ratkaisun jälkeen lähinnä ylimieliseltä, hän kritisoi.

Andersson pohtii, että ehkä itsevarmuudelle kuitenkin on syynsä.

– Kokoomuksen kansanedustajat ovat julkisesti kyseenalaistaneet sekä työehtosopimusten yleissitovuuden että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja pitää entistä tärkeämpänä, että vasemmisto kyseenalaistaa oikeiston kertomuksen siitä, että liian korkea palkkataso on syypää Suomen talouden ongelmiin.

– Sen sijaan on tuotava esille, kuinka työn tuottavuuteen panostaminen on huomattavan paljon toimivampi menestysresepti Suomen kaltaiselle maalle, Li Andersson painottaa.

Tässäkö ratkaisu vuokrahintojen nousuun? – Tiilikainen Ylellä: Neliöleikkuri takaisin

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Asumistukea uudistettaessa ympäristöministeriö ehdottaa neliövuokrien leikkurin palauttamista, kertoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Ylen Ykkösaamussa.

Tiilikainen tarkoittaa leikkurilla sitä, että asumistukea maksettaisiin vapaarahoitteisissa asunnoissa vain tiettyyn neliöhintaan asti.

Hänen mukaansa neliöleikkurin poistaminen on johtanut erityisesti pienten asuntojen kallistumiseen ja sen palauttaminen voisi hillitä vuokrahintojen sekä asumistukimenojen nousua.

Pääministerin lupaus ei vielä riitä: ”Nyt on käytävä sanoista tekoihin”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on ilahtunut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) torstaina eduskunnan kyselytunnilla antamasta lupauksesta, että hän kutsuu puolueet koolle keskustelemaan julkisten rakennusten sisäilmaongelmien poistamisesta.

Sosialidemokraatit esittivät hallitukselle, että puolueet käynnistäisivät yhdessä hankkeen, jonka tavoitteena on etsiä konkreettisia keinoja sisäilmaongelmien poistamiseksi.

– Nyt on käytävä sanoista tekoihin. Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat suuri uhka terveydelle ja monet lapset sekä aikuiset altistuvat jopa elinikäisille sairauksille huonon sisäilman vuoksi, Mäkisalo-Ropponen korostaa.

Arviolta 600 000–800 000 suomalaista altistuu päivittäin homeesta johtuville sisäilman epäpuhtauksille. Ongelma ei koske vain kouluja vaan myös esimerkiksi ikäihmisten hoitopaikkoja, joissa hoitajat ja vanhukset oireilevat vakavasti.

Hyvinvointi-investoinnit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.

– On hienoa, että nyt on syntymässä puoluerajat ylittävää yhteisymmärrystä ongelman kitkemiseksi, Mäkisalo-Ropponen iloitsee.

Hänen mielestään puolueiden tulisi yhdessä määritellä tiekartta, jossa hahmoteltaisiin konkreettiset askeleet kohti sisäilmaongelmien poistamista Suomesta. Mäkisalo-Ropponen toivoo, että tavoite voisi ulottua yli vaalikausien, jolloin hanke jatkuisi riippumatta kulloisestakin hallituspohjasta.

Hän odottaa, että valtiot ja kunnat tekevät yhteistyötä sisäilmaongelmien torjumiseksi. Kuntien oman rahoituksen lisäksi valtio voisi osallistua ongelmien torjuntaan omalla rahoitusohjelmallaan.

Mäkisalo-Ropponen huomauttaa, että myös useat asiantuntijatahot ovat esittäneet kansallista korjausohjelmaa julkisten rakennusten korjaamiseksi.

– Hyvinvointi-investoinnit sisäilmaongelmien poistamiseksi ovat satsauksia, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin tulevaisuudessa.

IS: Sipilän terveystietoja yritettiin kaivaa esiin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo Ilta-Sanomille, että hänen terveystietojaan on yritetty urkkia. Sipilän mukaan hänen sosiaaliturvatunnuksensa oli kaivettu esiin ja terveystietoja yritettiin saada Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

Sipilä kommentoi Ilta-Sanomille myös hallituksensa ministerien määrää, jota on kritisoitu liian vähäiseksi. Edellisessä Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa oli kolme ministeriä enemmän.

Sipilän mukaan ministerien määrää voidaan tarvittaessa nostaa.

– Jos arvioidaan, että tarvitaan lisää, sitten otetaan. Ei se minulle sen kummempi asia ole. On pari kertaa käyty keskusteluakin asiasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta