Alivaltiosihteerin Jyrki Liikka päätti ryhtyä ehdokkaaksi – ”Puolue on ollut ihan selvä asia”

Kuva: Maria Vuorma
Jyrki Liikka.

Huumoriryhmä Alivaltiosihteeristä tuttu toimittaja Jyrki Liikka on sosialidemokraattien ehdokkaana kuntavaaleissa Tampereella.

Kaikella on juurensa. Niin myös tällä. Demokraatti tavoitti Jyrki Liikan eilen puhelimeen ja pyysi tätä avaamaan ehdokkuutensa taustaa.

– Tässä täytyy mennä aika kauas menneisyyteen, 1970-luvulle, jolloin lapsena ja nuorena asuin Muhokselle Oulun kupeessa.

Jyrki Liikan vanhemmat olivat paikallisia demariaktiiveja. Kotiin tuli useita tilattuja lehtiä, myös Suomen Sosialidemokraatti ja Pohjolan Työ.

Lehtikirjo kertoo lapsuuskodin taustasta, vaikka Liikka tunnustaa lukeneensa lehdistä pikkupoikana lähinnä sarjakuvat.

Tuolta ajalta muistiin on elävästi jäänyt se, kun Muhokselle rakennettiin talkoilla Demaritaloa.

– Talon harjannostajaisissa paikalle tuli silloin vielä nuori Matti Ahde, jota kaikki kyllä ihailivat läheltä ja kaukaa, Liikka kertoo.

Hän muistelee olleensa tuolloin 12-13-vuotias.

Muhokselta periytyvä demaritausta on pysynyt. Kulkenut mukana.

Lapset tekevät kuitenkin aina vastoin kuin vanhempansa ajattelevat.

– Ei minua silloin nuorempana oikeasti kiinnostanut politiikka. Toki olen sitä työni puolesta seurannut 30 vuotta, ikään kuin aidan toisella puolella, hän huomauttaa.

”Olen oikeasti tässä liikkeellä.”

Jyrki Liikka on nyt ensi kertaa ehdokkaana vaaleissa.

Aiemminkin hän on välillä miettinyt ehdokkuuden suhteen a) pitäisikö ryhtyä b) ryhtyisikö?

– Aikaisemmin en ole ryhtynyt, mutta se puolue on ollut ihan selvä asia, jos olisin ryhtynyt, hän sanoo.

Liikan cv:ssä ei ole siis ehdokkuutta edes opiskelijapolitiikan vuosina Tampereella. Mainittakoon tässä yhteydessä miehen kollegat Pasi Heikura ja Simo Frangén. Kaksikolla oli oma vaaliliitto, jonka nimi oli Liikan muistikuvan mukaan Poroerottelijain keskinäinen vakuutusyhdistys. Se oli lähinnä vitsi ja gonzoilua.

– Lyhyesti: he vaativat vain sellaisia asioita, jotka oli jo toteutettu, Liikka kertoo.

Hänen oma ehdokkuutensa tänä keväänä Tampereella ei ole huumoria. Palindromeja ei vaalikentillä viljellä.

– Tämä on tärkeä ero tehdä. Olen oikeasti tässä liikkeellä, Liikka painottaa.

Kun ehdokkaista otettiin viime viikolla valokuvia Työväentalolla, Liikka huomautti kuvaajalle, ettei nyt saa olla liian hauskan näköinen.

Myötätunto muita ihmisiä kohtaan ja vuorovaikutus. Sehän on kaiken inhimillisen toiminnan lähtökohta.

Kysyttäessä omista vaaliteemoista ehdokas Liikka palauttaa mieleen ilmapiirin muutoksen Suomessa viisi-kuusi vuotta sitten.

– Viittaan siihen yhteen vaaliin, jossa joku puolue sai jonkun… Ilmapiiriä ei ole helppo mitata, koska se on ihmisen subjektiivinen tunnetila. Mutta kaikkihan siitä puhuvat.

Mikä vaikuttaa ilmapiiriiin? Liikka kysyy.

Ja vastaa itse:

– Siihen eivät vaikuta rakennukset eikä tiet, vaan siihen vaikuttaa ihmisten suhtautuminen toisiin ihmisiin.

– Huomasin, että kyllä ilmapiirin muutosta voi mitata vaikka metrin mitalla, kun katsotaan, miten paljon vihapuheiden määrä on lisääntynyt.

Mittari on olemassa.

– Mun pieni vaatimaton ajatus siitä, miten Tampereesta saadaan parempi paikka, on ensinnäkin se, että saadaan ilmapiiriä paremmaksi.

Miten se tapahtuu? Siihen Jyrki Liikalla on kaksi pointtia. Ne lähtevät ihmisistä.

– Myötätunto muita ihmisiä kohtaan ja vuorovaikutus. Sehän on kaiken inhimillisen toiminnan lähtökohta. Mutta jos jompikumpi puuttuu, siitähän ei tule mitään.

Alivaltiosihteeri on edelleen olemassa organisaationa. ”Ei bändi hajoa.”

Vuodesta 1990 Yleisradion kanavilla kuulunut Alivaltiosihteeri-ohjelma ajetaan alas.

Yleisradio päätti Alivaltiosihteeri-ohjelman lopettamisesta tammikuussa. Toukokuusta 2016 lähtien ohjelma on ollut tauolla. Jäähyväisohjelma lähetetään 29. huhtikuuta 2017 Radio Suomessa.

Jyrki Liikan mukaan Alivaltiosihteeri kuitenkin jatkaa ja on edelleen olemassa organisaationa. Bändi ei hajoa.

– On heitelty verkkoja vesille, ja on tullut kyselyitä, hän kertoo Demokraatille.

– Luulen, että tämä kevät menee miettiessä, että mitähän tehdään sitten syksyllä.

Se Muhoksesta, vaaleista, ehdokkuudesta ja Alivaltiosihteeristä.

Jutun loppuun vielä pakollinen kiekkokysymys manselaiselle:

Tappara vai Ilves?

– Vastaus on Oulun Kärpät, Jyrki Liikka huikkaa puhelimeen.

Seuraa ei vaihdeta.

Niinistö närkästyi IS:n pressamessuilla: ”No tämä nyt ainakin loukkaa ihmisiä”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Kansanliikkeen presidenttiehdokas Sauli Niinistö Ilta-Sanomien presidentinvaalitentissä Sanomatalossa Helsingissä maanantaina .

Tasavallan presidentti, ehdokas Sauli Niinistö esiintyi viimeisenä tentattavana Ilta-Sanomien koko päivä kestäneillä pressamessuilla. Mukana olivat ennen Niinistöä esiintymässä kaikki muut presidenttiehdokkaat.

Kuten ylivoimaiselle ennakkosuosikille kuuluukin, Niinistö esiintyi leppoisasti ja hermostumatta melkein läpi tentin. Toimittaja Timo Haapala sai Niinistön hermostumaan kerran, kun hän vertasi Niinistön 80 prosentin gallup-kannatusta Pohjois-Korean kommunistidiktaattorin vastaaviin lukuihin.

– Tämähän on suorastaan loukkaavaa, kun suuren yleisön mielipidettä suorastaan pakotetuksi, Niinistö puuskahti. Vähemmän hän loukkaantui, kun toimittaja Timo Haapala vertasi Vladimir Putinin kannatuslukuja. Molemmilla valtionpäämiehillä on sattuu olemaan nyt päällä samat 80 prosentin kannatusluvut.

– Olisiko sitten parempi, että kannatukseni lähtisi laskuun. Täytyypä sitten yrittää, Niinistö sanoi tavoitellen sarkastista huumoria.

Toimittaja Timo Haapala veti mukaan tähänkin tenttiin nelinkertaisen ehdokkaan Paavo Väyrysen kysymällä Niinistöltä miltä tuntuu, kun Paavo Väyrynen syyttää toimivaltuuksien ylittämisestä.

– Senkun syyttää, ei se tunnu miltään, Niinistö sanoo.

Niinistö vastasi väitteeseen, että hän olisi muuttamassa EU:ta sotilasliitoksi.
– Voi kun ei voimat siihen riittäisi, eikä ehkä halukaan. Mutta sopiihan sitä jutella.
Niinistö myönsi keskustelleensa tuolloin Mogherinin kanssa paljonkin EU:n turvallisuusulottuvuuden lisäämisestä.
Hän sanoi oman ajatuksensa olevan, että kautta historian on ollut erilaisia unioneja, joiden lähtökohtana on yleensä ollut ihmisten turvallisuudesta huolehtiminen.
– Brysselissä lähtökohta on ollut vähän toinen, turvallisuus tulee nyt vasta jälkijunassa. Ja olen ihan varma, että mitä enemmän EU:n kansalaisille kyetään antamaan se kuva, että me pidämme teidän turvallisuudesta huolta, niin sen parempaa työtä EU tekee.
Sen sijaan EU:n armeijaa Niinistö sanoo pitäneensä ja pitävänsä edelleen hyvin etäisenä ajatuksena.

 

Keskustelua aiheesta

”Ensimmäistä kertaa hyväksymme lainsäädäntöä, jossa rangaistaan työttömyydestä” – Oppositiolla ja hallituksella värikäs yhteenotto täysistunnossa

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että työttömältä voidaan leikata työttömyyspäivärahaa, jos hän ei saa töitä, kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) aloitti niin kutsutusta työttömien aktiivimallista käydyn keskustelun maanantaina eduskunnassa.

– Kuulitte aivan oikein. Ensimmäistä kertaa hyväksymme sellaista lainsäädäntöä, jossa rangaistaan työttömyydestä, Heinäluoma jatkoi.

– Miten voidaan ajatella, että henkilöltä, joka on hakenut työpaikkaa ja koulutukseen, voidaan kylmän viileästi leikataan toimeentuloa, jos hän ei työ- tai koulutuspaikkaa ole saanut, hän kysyi tiivistäen opposition ydinsanoman.

Heinäluoma vielä vertasi hallituksen esityksen logiikan olevan sama, kuin jos hallitus seuraavaksi esittäisi, että sairaspäivärahaa ei makseta niille, jotka eivät tervehdy.

– Tämä on julma järjestelmä, jota olette ajamassa. Ymmärrän vielä sen, että kokoomus tätä kannattaa. Mutta sitä en ymmärrä, että siniset ministerit ovat täällä tätä asiaa esittelemässä ja keskusta pysyy täysin hiljaa molemmilla kotimaisilla kielillä, Heinäluoma vielä ihmetteli myöhemmässä puheenvuorossaan.

Toivottavasti  tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen edustajilla on huono omatunto.

Täysistuntosalissa kuultiin ja nähtiin tunnelatausta ja voimakkaita puheenvuoroja, kun hallitus sekä oppositio ottivat yhteen hallituksen esityksestä työttömyysturvalaiksi, eli niin kutsutusta työttömien aktiivimallista.

Oppositio nosti asian käsittelyyn yllätyksellisesti jo viime perjantaina, jolloin esityksestä keskusteltiin iltaan saakka. Tuolloin sali kuitenkin kaikui tyhjyyttään. Hallituksen edustajista perjantaina paikalla olivat nimittäin vuorotellen vain kokoomuslaiset Ben ZyskowiczJuhana Vartiainen ja Wille Rydman.

Erikoista kyllä, perjantaina keskusteluun nousi myös savusauna sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan (sin.) tviitattua saunan jo odottavan, kun samaan aikaan keskustelu salissa kävi vilkkaana.

Kansanedustaja Mika Karin (sd.) esityksestä käsittely kuitenkin keskeytettiin perjantaina. Keskustelua jatkettiin tänään maanantaina huomattavasti vahvemmalla kokoonpanolla, myös ministeri Mattilan sekä työministeri Jari Lindströmin (sin.) saavuttua paikalle opposition pyynnöstä.

– Toivottavasti (runsaampi osanotto) tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen edustajilla on huono omatunto ja se vähän kolkuttaa. Toivottavasti lain etenemisestä on vielä mahdollista perääntyä, kansanedustaja Pia Viitanen (sd.) sanaili pitämässään puheenvuorossa.

Viitanen pohti lisäksi, että lakiesitys kuvastaa hyvin hallituksen henkeä.

– Tämä on työttömien kyykytyslaki ja ennen kaikkea se on idologinen kyykytyslaki.

Mallin ongelma, on se, että se ei palkitse aktiivisuudesta.

Myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson antoi totuttuun tapaansa hallituksen kuulla kunniansa esityksen tiimoilta. Hänen mukaansa esitystä on luonnehdittava pohjanoteeraukseksi jopa tämän hallituksen toimessa.

– Aktiivimalli on nimenä syvästi harhaanjohtava, hän muun muassa huomautti.

– Mallin ongelma, on se, että se ei palkitse aktiivisuudesta, ainoastaan työn saamisesta. Voit hakea töitä vaikka kuinka paljon tahansa, mutta turvaa leikataan, jos niitä et saa.

Andersson korosti puheenvuorossaan lisäksi, kuinka työttömiä tullaan rankaisemaan perustuen sellaisiin tekijöihin, joihin he eivät voi itse vaikuttaa omilla toimillaan.

– Jos asuu korkean työttömyyden paikkakunnalla, ei välttämättä ole työpaikkoja joihin voi mennä välttääkseen tätä työttömyysturvan leikkuria, Andersson huomautti.

– Ja jos palkkatukeen ja työvoimapalveluihin osoitetut resurssit ovat riittämättömiä, tai jos niitä leikataan, kuten tämän hallituksen aikana myös on tehty, ei välttämättä ole riittävästi kursseja ja palkkatuettuja paikkoja, joihin mennä.

Oppositiosta nosti lisäksi useampaan kertaan esiin, kuinka työttömät eivät voi itse omatoimisesti ilmoittautua mukaan te-palveluiden aktiiviosiin, kuten omaehtoiseen opiskeluun. Oppositiosta korostettiinkin, että palveluiden virkailijoilla on oikeus päättää, kuka aktiivitoimiin pääsee.

– Kyllä tämä nyt taas kuulostaa, että hallituksella on alkanut käsienpesuvaihe. Keskeinen kysymys on se, että enne kuin julkinen valta velvoittaa kansalaista tekemään jotain, pitää katsoa, että siihen on myös mahdollisuus, kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) totesi.

Hallituksen edustajat vastasivat useampaan otteeseen opposition tekevän asiassa kärpäsestä härkäsen. Hallituksen edustajien suusta kuultiin useampaan otteeseen leikkauksen olevan vain alle 5% työttömyyskorvauksesta.

– Keneltäkään ei evätä työttömyysturvaa, sitä ainoastaan pienennetään. Tämä on arvioitu lisäävän työttömyyttä tuhansilla. Mielelläni palaan keskustelemaan asiasta parin vuoden päästä, kuin vaikutuksia voidaan arvioida, useampaan otteeseen äänessä ollut Zyskowicz huomautti.

Kyllä tässä on pakottamisesta myös kysymys.

Työministeri Lindström puolestaan vakuutteli vastauspuheenvuoroissaan useampaan otteeseen salille, että työttömien aktivoimiseen on jo olemassa palveluita, niitä vain ei tunneta yrittäjien ja työttömien piirissä tarpeeksi hyvin.

– Tässä ei ole missään tapauksessa tarkoitus syyllistää työttömiä, Lindström vastasi oppositiosta lukuisia kertoja esitettyyn syytökseen.

– Kyllä tässä on pakottamisesta myös kysymys. Mutta en syyllistä ketään. Sen taakse en mene, hän vielä jatkoi.

Lindström tunnusti lisäksi, että työttömien aktiivimallin taustalla on kymmenen kohdan lista, jonka toimeenpanemisesta on tehty yhteisymmärrys työmarkkinajärjestöjen kanssa.

– Tämä aktiivimalli on sen listan ensimmäinen kohta. Kun se esitettiin SAK vastusti sitä, ja on vastustanut sitä siitä lähtien.

Lindström korosti, että kyseisestä kohdasta huolimatta, listaan on saatu työttömän kannalta paljon hyvä asioita, jotka tulevat helpottamaan heidän arkea.

– Esimerkiksi tällä tai ensi viikolla eduskuntaan tulee käsiteltäväksi nollatuntisopimuksen pelisäännöt.

– Tämä oli paketti ja hallituksen kesken yhdessä sovittu. Alusta alkaen oli selvää, että sieltä ei ruveta valitsemaan rusinoita pullasta. Tämä esitys on nyt ehkä se kivi siellä pullassa. Hallituksessa on yhdessä päätetty, että tämän kymmenen lista viedään läpi, eikä sieltä voi noukkia niitä ikäviä asioita pois.

SDP:n siivestä huudettiin tässä vaiheessa väliin, että kyllä huonon esityksen voi aina vetää takaisin.

Mitä teidän ystävänne Kuusankoskelta ajattelevat tästä?

Sosialidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne vetosi lukuisien muiden opposition edustajien tavoin kuitenkin vielä Ministeri Lindströmiin esityksen takaisin vetämisestä.

– En ymmärrä, miksi hallitus haluaa nähdä työttömät laiskoina. On vaikeaa nähdä, miksi keskusta ja siniset ovat tässä lakiesityksessä mukana. Mutta kun kokoomuksen puheenvuoroja kuuntelee, heidän osallisuuden ymmärrän hyvin, hän totesi.

– Lindström, Vartiainen sanoi olevansa ylpeä tästä mallista. Mitä teidän ystävänne Kuusankoskelta ajattelevat tästä, Rinne vielä kysyi ministeriltä viitaten kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) aikaisempaan puheenvuoroon.

Vartiainen oli hetkeä aikaisemmin muistuttanut salia, että esitys ei kokonaisuudessaan heikennä työttömyysturvan taloudellista arvoa, vaan aktiivisuusvelvoitteen ohella vähennetään työttömyysjakson alkuvaiheen omavastuu päiviä.

Hän totesikin olevansa ylpeä, että hallitus saa Suomessakin aikaan ajattelun muutosta aktivoivaan suuntaan. Aikaisemmin hänen mukaansa on pidetty liiaksi huolta vain tulonsiirroista, mutta sen jälkeen työttömään ei ole mitään kontakteja.

– Minä aivan varmasti tiedän mitä kuusankoskelainen työtön ajattelee, se palaute tulee minulle suoraan päin naamaa ja hyvä niin. Voin vakuuttaa, että ole saanut palautetta kaikista niistä esityksistä, joita olen ollut täällä puolustamassa, vaikken niistä aina ole pitänytkään, Lindström puolestaan vastasi Rinteen esittämään kysymykseen.

Perustuslakivaliokunta nosti esiin ongelmia.

Omana mielenkiintoisena episodinaan keskustelussa nähtiin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien (vas.) sekä Zyskowiczin salissa käymä väittely perustuslakivaliokunnan lausunnosta.

Useassa opposition edustajien puheenvuoroissa oli nostettu esiin perustuslakivaliokunnan esitykseen kirjaama mietintö, jossa muun muassa todettiin että esitystä ei voida pitää perustuslain kannalta ongelmattomana.

Perustuslakivaliokunta onkin vakiintuneesti korostanut, että etuuden epäämisen pitää olla asiallisesti perustellussa suhteessa siihen, minkälaisia työllistymisen edistämiseen tarjottavia toimintoja on ollut tarjolla ja mitä työttömänä olevan henkilön syyksi voidaan lukea.

Zyskowicz ja Lapintie kuitenkin ajautuivat sanaharkkaan kokoomuskonkarin todettua, että perustuslakivaliokunnan lausunnossa on todettu hallituksen esityksen olevan säädettävissä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, eli hallituksen esitys on Suomen perustuslain mukainen.

Lapintie kuitenkin tulkitsi, että Zyskowicz olisi halunnut väheksyä perustuslakivaliokunnan lakiesityksestä antamaa mietintöä.

– Minusta se ei ole oikein. Valiokunta totesi, että suurin ongelma tässä esityksessä liittyy nimenomaan siihen, että työtön ei omalla toiminnallaan pysty vaikuttamaan siihen, saako hän työtä vai voiko hän osallistua koulutukseen. Täten hän ei voi vaikuttaa siihen, tuleeko leikkausta tukeen vai ei.

– Tämä on kirjattu yksimielisesti lausuntoon ja se on vakavasti otettava huomio.

Zyskowicz kuitenkin kiisti väheksyneensä perustuslakivaliokunnan lausuntoa, hän vain toisti sen olevan säädettävissä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Ihmettelyn kohde oppositiossa siirtyikin siihen, miksei perustuslakivaliokunnan mietintöä oltu otettu paremmin huomioon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, josta laki saliin oli lopulta päätynyt.

– Asiasta käytiin keskustelu jo sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Olen samaa mieltä perustuslakivaliokunnan kanssa, että esitystä olisi pitänyt muuttaa. Tästä äänestettiin, jonka hallituksen edustajat voittivat. Tämä on kylmä esitys, leikkausmalli, jossa perustuslakivaliokunnan kantaa ei huomioitu, SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen totesi.

– Ja tämä tie on vaarallinen. Perustuslakivaliokunta arvioi lakeja aina suhteessa perustuslakiin ja sosiaalisiin oikeuksiin ja tässä olisi pitänyt tehdä muutoksia.

Yksilöä rangaistaan. Tämä on täysin käsittämätöntä.

Ministeri Mattila nosti vastauspuheenvuorossaan esiin sosiaali- ja terveysvaliokunta lakiin tekemiä viilauksia, jotka lisättiin esitykseen perustuslakivaliokunnan esitysten pohjalta.

– Aktiivisuutta voitaisiin osoittaa myös osallistumalla muuhun työllistämisedellytyksiä parantavaan palveluun, jossa työ- tai elinkeinotoimisto toimisi järjestäjänä. Pidän tätä nimenomaan lisäyksenä, joka on tehty perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen.

– Lisäksi pidän hyvänä, että esitykseen kirjattiin, kuinka uudistuksen vaikutuksia tulee tarkasti seurata ja tarvittaessa laajentaa keinoja, joilla aktiivisiuusedellytyksen voi täyttää, jos ilmenee, että nyt ehdotettavat keinot eivät ole riittäviä.

Mattilan perustelut eivät kuitenkaan oppositiota vakuuttaneet. Keskustelun loppupuolella Mika Kari vielä tiivisti opposition huolen osuvasti, viittaamalla vihreiden Satu Hassin aikaisemmin pitämään puheenvuoroon.

– Nyt rankaistaan ihmistä ja yksilöä, joka ei voi itse vaikuttaa asiaan, josta häntä rangaistaan, Kari totesi.

– Jos hän sattuu asumaan paikassa, jossa ei ole esimerkiksi työvoimapalveluita, tästä rangaistaan yksilöä. Tämä on täysin käsittämätöntä.

Jutun otsikkoa korjattu klo 18:46.

STT:n kysely: Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan enemmistö ei kannata suurmoskeijaa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Suurmoskeijalla on tonttivaraus Hanasaaren alueelle Helsingissä.

Helsingin poliittiset päättäjät käsittelevät suurmoskeijahanketta ensimmäistä kertaa tiistaina. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan on määrä tehdä kaupunginhallitukselle esitys siitä, varataanko moskeijalle tontti Helsingin keskustasta vai ei.

Lopullisen päätöksen tekee kaupunginhallitus mahdollisesti jo tänä vuonna, mutta viimeistään tammikuussa. Käytännössä lautakunnassa linjataan siitä, onko hanke realistista toteuttaa.

Seitsemän STT:n tavoittamaa lautakunnan jäsentä suhtautuu hankkeeseen kielteisesti. Yksi ei halunnut kommentoida. Lisäksi ainakin yksi on jo aiemmin ilmoittanut vastustavansa hanketta.
Lautakunnassa on 13 jäsentä.

Keskustelua aiheesta

Työministeri Lindström myönsi: Aktiivimallissa kyse työttömien pakottamisesta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Työministeri Jari Lindström (sin.).

Työministeri Jari Lindström (sin.) myönsi eduskunnalle, että työttömyysturvalain aktiivimallissa on kyse työttömien pakottamisesta. Hän kuitenkin kiisti, että se syyllistäisi työttömiä.

Lindström korosti kaikkien kolmen hallituspuolueen olevan yksissä tuumin esityksen takana.

Eduskunta käsittelee parhaillaan työttömyysturvalain muutosta. Oppositiosta on vedottu Lindströmiin useaan otteeseen, että hän vetäisi esityksen pois.

STT

 

Keskustelua aiheesta

Väyrynen poltti hihansa heti ensimetreillä IS:n tentissä: ”Sinä kutsut minut tänne ja jauhat vanhoja juttuja”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen kampanjaorganisaatio ilmoitti tänään saaneensa yli 26 000 kannattajakorttia kasaan presidentinvaaleja varten. Väyrynen nähtäneen siis mukana vaaleissa.

– Lisää tulee ja päällekkäisyyksiä Sauli Niinistön saamien kannattajakorttien kanssa voi vähän olla, mutta tuskinpa juurikaan, Väyrynen laskeskeli Ilta-Sanomien presidentinvaalimessujen haastattelussa maanantaina.

Ensikoitos tämänkertaisessa presidenttikisassa meni lähinnä kärhämöinniksi IS:n toimittajan kanssa. Väyrynen ei pitänyt siitä, että vanhoja ”syntejä” kaiveltiin. Haastattelija Timo Haapala muistutti, että eduskunnan entinen puhemies ja keskustan ex-varapuheenjohtaja Mikko Pesälä kertoi Väyrysen sanoneen 1980-luvulla olevansa ”Jumalan valittu johtamaan Suomen kansaa”.

– Mikko Pesälä on näköjään koko ikänsä katkera siitä, että hän ei päässyt ministeriksi, kun minä olin puolueen puheenjohtaja. Hän on nyt sepittänyt tällaisen tarinan, jota näköjään toimittajat jauhavat vuosikymmeniä, kun ei ole muka parempaa kysyttävää.

1980-luvun jalasmökkikiistan nostaminen esille ei myöskään miellyttänyt Väyrystä.

– Toivoisin, että te rakkaat, arvostetut toimittajat kaivaisitte nämä vuosikymmenien varrella olleet ajojahdit, ja ottaisitte totuuden esille. Te vain jatkatte, jatkatte ja jatkatte näiden vanhojen väitteiden… Nyt on uudet vaalit ja uusi vuosisata, käytäisiinkö tulevaisuudesta…, Väyrynen yritti.

Minä en viitsi enää ruveta niistä puhumaan.

Haapala väitti, että useaan kertaan presidentiksi pyrkinyt Väyrynen on huono häviäjä – ja syyttää jälleen mediapeliä, jos ei nytkään natsaa.

– Toivon, että kaivaisit vaalitaistelut läpi ja katsoisit, mitä silloin todella tapahtui. Minä en viitsi enää ruveta niistä puhumaan. Minä yritän puhua tulevaisuudesta. Sinä kutsut minut tänne ja jauhat vanhoja juttuja. Pitäisi tuntea historia, eikä esittää tällaisia typeriä väitteitä.

Väyrynen kertoi myös, miksi pettyi Sauli Niinistön toimintaan presidenttinä ja päätti itse pyrkiä tasavallan ykköseksi. Hänelle syntyi vahva epäilys, että Niinistö ei pysy Paasikiven linjalla vaan haluaa EU:hun yhteisen puolustuksen.

– Ja hän vielä sekaantui hallituskriisiin, ja myötävaikutti, että perussuomalaiset potkittiin pois hallituksesta.

Venäjän vaikuttamiseen Suomen presidentinvaaleihin Väyrynen ei uskonut. Häneltä tuli myös hyvin lyhyt kommentti keskustan presidenttiehdokkaan Matti Vanhasen kyvyistä presidentiksi:

– Hänellähän on pitkä kokemus näistä asioista, Väyrynen vastasi ja varmuudeksi samoilla sanoilla kahteen kertaan.

Väyrynen ei yhtynyt haastattelijan näkemykseen, että entinen pitkäaikainen ministeri on niputettu omaan kastiin perussuomalaisten ehdokkaan Laura Huhtasaaren kanssa – tehty pellehahmotelmaa.

– Ei minusta. Mutta ikävä kyllä Lauraa on käsitelty vähän rumasti, Väyrynen muotoili.