reijo_frank

Alivaltiosihteerin Jyrki Liikka päätti ryhtyä ehdokkaaksi – ”Puolue on ollut ihan selvä asia”

Kuva: Maria Vuorma
Jyrki Liikka.

Huumoriryhmä Alivaltiosihteeristä tuttu toimittaja Jyrki Liikka on sosialidemokraattien ehdokkaana kuntavaaleissa Tampereella.

Kaikella on juurensa. Niin myös tällä. Demokraatti tavoitti Jyrki Liikan eilen puhelimeen ja pyysi tätä avaamaan ehdokkuutensa taustaa.

– Tässä täytyy mennä aika kauas menneisyyteen, 1970-luvulle, jolloin lapsena ja nuorena asuin Muhokselle Oulun kupeessa.

Jyrki Liikan vanhemmat olivat paikallisia demariaktiiveja. Kotiin tuli useita tilattuja lehtiä, myös Suomen Sosialidemokraatti ja Pohjolan Työ.

Lehtikirjo kertoo lapsuuskodin taustasta, vaikka Liikka tunnustaa lukeneensa lehdistä pikkupoikana lähinnä sarjakuvat.

Tuolta ajalta muistiin on elävästi jäänyt se, kun Muhokselle rakennettiin talkoilla Demaritaloa.

– Talon harjannostajaisissa paikalle tuli silloin vielä nuori Matti Ahde, jota kaikki kyllä ihailivat läheltä ja kaukaa, Liikka kertoo.

Hän muistelee olleensa tuolloin 12-13-vuotias.

Muhokselta periytyvä demaritausta on pysynyt. Kulkenut mukana.

Lapset tekevät kuitenkin aina vastoin kuin vanhempansa ajattelevat.

– Ei minua silloin nuorempana oikeasti kiinnostanut politiikka. Toki olen sitä työni puolesta seurannut 30 vuotta, ikään kuin aidan toisella puolella, hän huomauttaa.

”Olen oikeasti tässä liikkeellä.”

Jyrki Liikka on nyt ensi kertaa ehdokkaana vaaleissa.

Aiemminkin hän on välillä miettinyt ehdokkuuden suhteen a) pitäisikö ryhtyä b) ryhtyisikö?

– Aikaisemmin en ole ryhtynyt, mutta se puolue on ollut ihan selvä asia, jos olisin ryhtynyt, hän sanoo.

Liikan cv:ssä ei ole siis ehdokkuutta edes opiskelijapolitiikan vuosina Tampereella. Mainittakoon tässä yhteydessä miehen kollegat Pasi Heikura ja Simo Frangén. Kaksikolla oli oma vaaliliitto, jonka nimi oli Liikan muistikuvan mukaan Poroerottelijain keskinäinen vakuutusyhdistys. Se oli lähinnä vitsi ja gonzoilua.

– Lyhyesti: he vaativat vain sellaisia asioita, jotka oli jo toteutettu, Liikka kertoo.

Hänen oma ehdokkuutensa tänä keväänä Tampereella ei ole huumoria. Palindromeja ei vaalikentillä viljellä.

– Tämä on tärkeä ero tehdä. Olen oikeasti tässä liikkeellä, Liikka painottaa.

Kun ehdokkaista otettiin viime viikolla valokuvia Työväentalolla, Liikka huomautti kuvaajalle, ettei nyt saa olla liian hauskan näköinen.

Myötätunto muita ihmisiä kohtaan ja vuorovaikutus. Sehän on kaiken inhimillisen toiminnan lähtökohta.

Kysyttäessä omista vaaliteemoista ehdokas Liikka palauttaa mieleen ilmapiirin muutoksen Suomessa viisi-kuusi vuotta sitten.

– Viittaan siihen yhteen vaaliin, jossa joku puolue sai jonkun… Ilmapiiriä ei ole helppo mitata, koska se on ihmisen subjektiivinen tunnetila. Mutta kaikkihan siitä puhuvat.

Mikä vaikuttaa ilmapiiriiin? Liikka kysyy.

Ja vastaa itse:

– Siihen eivät vaikuta rakennukset eikä tiet, vaan siihen vaikuttaa ihmisten suhtautuminen toisiin ihmisiin.

– Huomasin, että kyllä ilmapiirin muutosta voi mitata vaikka metrin mitalla, kun katsotaan, miten paljon vihapuheiden määrä on lisääntynyt.

Mittari on olemassa.

– Mun pieni vaatimaton ajatus siitä, miten Tampereesta saadaan parempi paikka, on ensinnäkin se, että saadaan ilmapiiriä paremmaksi.

Miten se tapahtuu? Siihen Jyrki Liikalla on kaksi pointtia. Ne lähtevät ihmisistä.

– Myötätunto muita ihmisiä kohtaan ja vuorovaikutus. Sehän on kaiken inhimillisen toiminnan lähtökohta. Mutta jos jompikumpi puuttuu, siitähän ei tule mitään.

Alivaltiosihteeri on edelleen olemassa organisaationa. ”Ei bändi hajoa.”

Vuodesta 1990 Yleisradion kanavilla kuulunut Alivaltiosihteeri-ohjelma ajetaan alas.

Yleisradio päätti Alivaltiosihteeri-ohjelman lopettamisesta tammikuussa. Toukokuusta 2016 lähtien ohjelma on ollut tauolla. Jäähyväisohjelma lähetetään 29. huhtikuuta 2017 Radio Suomessa.

Jyrki Liikan mukaan Alivaltiosihteeri kuitenkin jatkaa ja on edelleen olemassa organisaationa. Bändi ei hajoa.

– On heitelty verkkoja vesille, ja on tullut kyselyitä, hän kertoo Demokraatille.

– Luulen, että tämä kevät menee miettiessä, että mitähän tehdään sitten syksyllä.

Se Muhoksesta, vaaleista, ehdokkuudesta ja Alivaltiosihteeristä.

Jutun loppuun vielä pakollinen kiekkokysymys manselaiselle:

Tappara vai Ilves?

– Vastaus on Oulun Kärpät, Jyrki Liikka huikkaa puhelimeen.

Seuraa ei vaihdeta.

”Me emme voi hyväksyä yhteiskuntaa, jossa tärkeämpää kuin lapset on kvartaalikapitalismi”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Ruokolahdella otettiin jo varaslähtöä vappuun. SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen viittasi vappupuheessaan toissa viikolla Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) julkaisemaan vanhuspalvelujen seurantatutkimukseen.

– Sen viesti on sama, minkä kansanedustajan työssä saamasta palautteesta sekä arjen omaa elämää eläessä on voinut aavistaa: hoitopaikkoja on vähennetty, sillä seurauksella, että kotona hoidetaan vanhuksia, joiden paikka ei olisi enää kotona.

THL:n lukuina tämä tarkoittaa 3000 vanhusta enemmän kotihoidossa ja 2800 ympärivuorokautista hoivapaikkaa vähemmän – siis viimeisen kahden vuoden aikana.

– Nyt tutkimus todistaa sen, mistä alan työntekijät ovat jo viestineet moneen kertaan. Liiallinen työtaakka ilmenee uupumuksena, eikä sitä helpota lainkaan ammatillinen ylpeys hyvästä ja laadukkaasta kotihoidosta kaikille hoivaa tarvitseville. Itse asiassahan se on perustuslaillinen perusoikeus.

– Huolestuttavaa tutkimustuloksissa on myös, että kyse ei ole pelkästään henkilökunnan määrästä, vaan, ettei työntekijöiden osaamistasoon ja moniammatillisuuteen ole panostettu. Eläköitymisen seurauksena työvoimasta poistuneita kokeneita kodinhoitajia ja kotiavustajia ei ole korvattu riittävästi lähi- ja perushoitajilla.

Kymäläisen mielestä ikäihmisten hoidosta ei ole varaa leikata enää yhtään, päinvastoin sinne on nyt panostettava.

”Työväenliikkeen rooli itsenäistymisessä oli ratkaiseva.”

Kymäläinen käsitteli myös 100-vuotiaan Suomen historiaa. Hän kävi läpi, miten itsenäistymisvuonna työväenliike otti ohjat. – Kun eduskunta pääsi vihdoin kokoontumaan keisarin luovuttua kruunusta, meillä oli enemmistö. Oskari Tokoin (sd) senaatti ajoi kahdeksantuntista työpäivää, torpparivapautusta, kunnallisuudistusta ja ennen muuta sääti valtalain kesällä 1917. – Valtalaki otti Venäjän vallan eduskunnalle. Tätä ei Pietarissa siedetty vaan porvaripuolueiden tukemana eduskunta hajotettiin, vastoin valtalakia. Porvaristo kääntyi itsenäisyyden kannalle vasta, kun bolsevikit kaappasivat vallan Pietarissa marraskuun 1917 alussa.

Suna Kymäläinen painotti, että työväenliikkeen rooli itsenäistymisessä oli ratkaiseva ja työ oli alkanut jo 1800-luvun lopussa.

– Suomen historiaa ei kuitenkaan tavallisesti kerrota työväenliikkeen näkökulmasta. Valitettavasti maamme alkutaipaleita yhä väritellään vapaussoturimyyteillä. Merkkivuosien käsikirjoituksessa työväenliikkeelle ei saa jättää toissijaista roolia.

– Meidän ei kannata jäädä vain kertaamaan sadan vuoden takaisia tapahtumia. Itsenäisyyden juhlavuonna pitää myös pohtia työväenliikkeen vaikutuksia. Sisällissodan jälkeen rakennettiin sopimusyhteiskunta ja itsenäisestä Suomesta tehtiin hyvinvointivaltio vahvan vasemmiston voimin. Elämme juhlavuoden aikaa, työväenliikkeen kuuluukin nostaa omaa häntäänsä. Ilman meitä tuskin olisi yhtä paljon juhlittavaa.

SDP työstää ohjelmaa lapsiköyhyyttä vastaan.

Kansanedustaja Kymäläinen loi katsetta myös tulevaan.

–  Johdollani olemme SDP:ssä käynnistäneet hankkeen, jossa olemme laatimassa lapsiköyhyyden yksityiskohtaista toimenpideohjelmaa. Koska emme voi kääntää kasvojamme pois nähdessämme tilanteita, jotka kumpuavat lasten hädästä ja elämästä, missä lapsen silmistä peilautuu perheiden ja kotien toimeentulon hätä.

– Me emme voi hyväksyä yhteiskuntaa, jossa tärkeämpää kuin lapset ovat kvartaalikapitalismi, osakeomistusten piilottaminen hankintarekisterin kautta ulkomaille ja verottajan ulottumattomiin. Siksi ei ole luotu hyvinvointivaltiota ja peruskoulua ja päivähoitoa.

Kymäläinen kertoi toimenpideohjelmaan liittyvästä laajasta kyselystä.

– Jo nyt kyselyn puolivälissä voimme nähdä kolme yli muiden nousevaa syytä, jotka aiheuttavat perheiden köyhyyttä – asumiskustannukset, vanhempien työttömyys ja pienet palkat, epäsäännöllisineen tuloineen.

– Tässä vaiheessa vastauksissa selkeästi nousee esille toimenpiteiden tarve, joilla turvataan kohtuuhintaisia tai edullisia asuntoja, sovitetaan ja joustavoitetaan työn ja perhe-elämän yhdistäminen helpommin tehtäväksi ja tarjottaisiin ilmaista varhaiskasvatusta. Kuudensadan kyselyyn vastanneen joukosta lapsilisien korottamisen näkisi helpotukseksi 25% vastanneista.

– Tämä työ on vielä kesken, mutta vakuutan että olemme SDP:ssä tosissamme tämän asian kanssa. Rohkeimpien Arvioiden mukaan suomessa asuu jo 150 000 lasta köyhyysrajan alapuolella. Toimenpide kartalle on tilausta ja sitä työtä johdan.

Kahden vuoden harharetki.

Sipilän porvarihallituksen Kymäläinen näkee heränneen edes vähän nuorison kohtelun parantamiseen.

– Kun hallitus aloitti, se hoki tempputyöllistämisen mantraa: lakkautti nuorisotakuun ja sanssi-kortin siinä samalla karsiessaan henkilökuntaa työvoimatoimistoista ja vähentäessään rahoitusta työllistämistoimista. Uskallan väittää, että ilman tuota kahden vuoden harharetkeä, olisi Suomen tilanne ja hallituksen itse itselleen asettama työllisyystavoite saavutettavissa.

Kymäläinen totesi, että syrjäytynyt nuori on alttiina monille houkuttimille, joista paluu opiskeluun, työhön tai ylipäätään arkeen on kallista.

– Ja inhimillisesti katsoen kaikkia arvojamme vastaan. Ja se on vastaan myös perustuslakiamme. Miksi hallitukselle ei ole kelvannut SDP:n esitys 100-vuotiaan Suomen kunniaksi ja takeeksi tulevaisuudesta, että kaikki nuoret olisivat saanet juhlavuonna kesätyöpaikan?

Sipilä: Britannian erosopimuksen pääkysymykset yritetään ratkaista syksyyn mennessä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Euroopan unionin tavoitteena on, että Britannian erosopimuksen pääkysymykset saataisiin ratkottua loka-marraskuuhun mennessä, kertoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.).

EU-huippukokous voisi tuolloin arvioida etenemistä neuvotteluiden toiseen vaiheeseen eli keskusteluiden aloittamista Britannian ja EU:n tulevasta suhteesta.

EU-huippukokous hyväksyi tänään reunaehtonsa brexit-neuvotteluille.

Erosopimuksen pitäisi Sipilän mukaan olla parlamentissa ratifioitavana ensi vuoden lopulla, jos sopimus aiotaan saada ajoissa valmiiksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

HS: Neuvolat pois pakkoyhtiöitettävien sote-palvelujen listalta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Hallitus on täsmentänyt neuvoloiden asemaa sote-palveluiden valinnanvapautta koskevassa laissa, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden näkemän korjatun lakiluonnoksen mukaan neuvolat eivät enää olisi niin sanottuja suoran valinnan palveluja, jotka on yhtiöitettävä.

Maakunnat voisivat silti halutessaan antaa neuvolapalvelut yhtiömuotoisten sosiaali- ja terveyskeskusten hoitoon, jos ne katsovat sen perustelluksi.

Lakiluonnoksessa on myös nostettu valinnanvapauden ikärajaa 12 vuodesta 15 vuoteen.

Lakiluonnoksiin saattaa tulla edelleen muutoksia ennen eduskuntakäsittelyä.

Keskustelua aiheesta

Keskustakonkari tiukkana alkoholilaista: ”En tule kuuna päivänä hyväksymään”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoo, ettei aio kuuna päivänä hyväksyä hallituksen esitystä alkoholilaista.

Pekkarinen sanoo tiedotteessaan, että on koko demokraattisen järjestelmän häpäisemistä yrittää väittää, että hallituspuolueiden edustajat pakotettaisiin äänestämään esityksen puolesta.

Hän ei kannata muutoksia, jotka vapauttaisivat alkoholin myyntiä ja toisivat muun muassa limuviinat kauppoihin.

Hänen mielestään hallituksen esitys johtaa ongelmien kärjistymiseen Suomessa.

Pekkarinen kuitenkin pitää hyvänä, että muun muassa paikallisten pienpanimoiden toimintaedellytyksiä parannettaisiin ja ravintolabyrokratiaa vähennettäisiin.

Alkoholilain kokonaisuudistusta valmisteleva perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) kertoo Uutissuomalaisessa, että pyrkii tuomaan lakiesityksensä hallituspuolueiden alkoholityöryhmän arvioitavaksi ensi viikolla, jonka jälkeen se menisi eduskuntaryhmiin.

Keskustelua aiheesta

Vihreiden piirijohtajat: Kari ja Aalto ennakkosuosikkeja puheenjohtajaksi

Kuva: huhtikuuta 2017. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Touko Aalto ja Emma Kari eduskunnan täysistunnossa.

Kansanedustaja Emma Kari, 33, ei ole niin selkeä voittajaehdokas vihreiden puheenjohtajaksi kuin kyselytulokset voisivat antaa ymmärtää.

Tämä ilmenee vastauksista, jotka STT sai kysyttyään viideltä vihreiden piirijohtajalta näkemystä vahvimmasta ehdokkaasta. Kaikkiaan vihreillä on 12 piirijärjestöä.

Haastatellut piirijohtajat arvelevat, että puheenjohtajakisa voi mennä tiukaksi, vaikka heistä kolmen mielestä helsinkiläisellä Karilla on ennakkosuosikin asema.

– Luulen, että Emma on tosi vahvoilla, mutta siellä on niin kokenutta väkeä ja hyvin eri taustalla. On tosi vaikea sanoa, miten tässä käy, sanoo Katja Andrejev Kaakkois-Suomen piiristä.

Esimerkiksi Ylen torstaina julkaisemassa kyselyssä puoluevaikuttajille Kari oli selvä suosikki. Kyselyyn oli vastannut hieman yli puolet noin 90 puoluevaikuttajasta, jotka ovat kansanedustajia, puoluevaltuuston jäseniä ja varajäseniä.

Haastatelluista piirijohtajista yksi arveli, että kärkikahinat käydään Karin ja lauantain lehdissä ehdokkuudestaan kertoneen jyväskyläläisen kansanedustajan Touko Aallon, 33, välillä.

Aalto on puolueen varapuheenjohtaja, ja hänellä on vahva sote-osaaminen. Tuoreessa muistissa on myös Aallon johtama vihreiden nousu Jyväskylän suurimmaksi puolueeksi kuntavaaleissa.

– Hän on myös karismaattinen esiintyjä, sanoo Heidi Haapala Varsinais-Suomesta.

Aalto voi houkutella äänestäjiä, jotka haluavat johtajan tulevan maakunnasta eikä pääkaupunkiseudulta.

Nykyisen puheenjohtajan Ville Niinistön seuraaja valitaan kesäkuussa. Karin ja Aallon lisäksi johtopaikasta kisaavat eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Mikkonen, 44, Joensuusta, tutkija ja vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo, 32, Helsingistä sekä kansanedustaja Olli-Poika Parviainen, 36, Tampereelta.

Helsinkiläinen kansanedustaja Ozan Yanar, 29, aikoo kertoa ensi viikolla, lähteekö mukaan.

– Otan vapun iisisti, kun on ollut kuntavaalit, ja kiireet eivät ole hellittäneet, hän sanoi STT:lle lauantaina.