Alivaltiosihteerin Jyrki Liikka päätti ryhtyä ehdokkaaksi – ”Puolue on ollut ihan selvä asia”

Kuva: Maria Vuorma
Jyrki Liikka.

Huumoriryhmä Alivaltiosihteeristä tuttu toimittaja Jyrki Liikka on sosialidemokraattien ehdokkaana kuntavaaleissa Tampereella.

Kaikella on juurensa. Niin myös tällä. Demokraatti tavoitti Jyrki Liikan eilen puhelimeen ja pyysi tätä avaamaan ehdokkuutensa taustaa.

– Tässä täytyy mennä aika kauas menneisyyteen, 1970-luvulle, jolloin lapsena ja nuorena asuin Muhokselle Oulun kupeessa.

Jyrki Liikan vanhemmat olivat paikallisia demariaktiiveja. Kotiin tuli useita tilattuja lehtiä, myös Suomen Sosialidemokraatti ja Pohjolan Työ.

Lehtikirjo kertoo lapsuuskodin taustasta, vaikka Liikka tunnustaa lukeneensa lehdistä pikkupoikana lähinnä sarjakuvat.

Tuolta ajalta muistiin on elävästi jäänyt se, kun Muhokselle rakennettiin talkoilla Demaritaloa.

– Talon harjannostajaisissa paikalle tuli silloin vielä nuori Matti Ahde, jota kaikki kyllä ihailivat läheltä ja kaukaa, Liikka kertoo.

Hän muistelee olleensa tuolloin 12-13-vuotias.

Muhokselta periytyvä demaritausta on pysynyt. Kulkenut mukana.

Lapset tekevät kuitenkin aina vastoin kuin vanhempansa ajattelevat.

– Ei minua silloin nuorempana oikeasti kiinnostanut politiikka. Toki olen sitä työni puolesta seurannut 30 vuotta, ikään kuin aidan toisella puolella, hän huomauttaa.

”Olen oikeasti tässä liikkeellä.”

Jyrki Liikka on nyt ensi kertaa ehdokkaana vaaleissa.

Aiemminkin hän on välillä miettinyt ehdokkuuden suhteen a) pitäisikö ryhtyä b) ryhtyisikö?

– Aikaisemmin en ole ryhtynyt, mutta se puolue on ollut ihan selvä asia, jos olisin ryhtynyt, hän sanoo.

Liikan cv:ssä ei ole siis ehdokkuutta edes opiskelijapolitiikan vuosina Tampereella. Mainittakoon tässä yhteydessä miehen kollegat Pasi Heikura ja Simo Frangén. Kaksikolla oli oma vaaliliitto, jonka nimi oli Liikan muistikuvan mukaan Poroerottelijain keskinäinen vakuutusyhdistys. Se oli lähinnä vitsi ja gonzoilua.

– Lyhyesti: he vaativat vain sellaisia asioita, jotka oli jo toteutettu, Liikka kertoo.

Hänen oma ehdokkuutensa tänä keväänä Tampereella ei ole huumoria. Palindromeja ei vaalikentillä viljellä.

– Tämä on tärkeä ero tehdä. Olen oikeasti tässä liikkeellä, Liikka painottaa.

Kun ehdokkaista otettiin viime viikolla valokuvia Työväentalolla, Liikka huomautti kuvaajalle, ettei nyt saa olla liian hauskan näköinen.

Myötätunto muita ihmisiä kohtaan ja vuorovaikutus. Sehän on kaiken inhimillisen toiminnan lähtökohta.

Kysyttäessä omista vaaliteemoista ehdokas Liikka palauttaa mieleen ilmapiirin muutoksen Suomessa viisi-kuusi vuotta sitten.

– Viittaan siihen yhteen vaaliin, jossa joku puolue sai jonkun… Ilmapiiriä ei ole helppo mitata, koska se on ihmisen subjektiivinen tunnetila. Mutta kaikkihan siitä puhuvat.

Mikä vaikuttaa ilmapiiriiin? Liikka kysyy.

Ja vastaa itse:

– Siihen eivät vaikuta rakennukset eikä tiet, vaan siihen vaikuttaa ihmisten suhtautuminen toisiin ihmisiin.

– Huomasin, että kyllä ilmapiirin muutosta voi mitata vaikka metrin mitalla, kun katsotaan, miten paljon vihapuheiden määrä on lisääntynyt.

Mittari on olemassa.

– Mun pieni vaatimaton ajatus siitä, miten Tampereesta saadaan parempi paikka, on ensinnäkin se, että saadaan ilmapiiriä paremmaksi.

Miten se tapahtuu? Siihen Jyrki Liikalla on kaksi pointtia. Ne lähtevät ihmisistä.

– Myötätunto muita ihmisiä kohtaan ja vuorovaikutus. Sehän on kaiken inhimillisen toiminnan lähtökohta. Mutta jos jompikumpi puuttuu, siitähän ei tule mitään.

Alivaltiosihteeri on edelleen olemassa organisaationa. ”Ei bändi hajoa.”

Vuodesta 1990 Yleisradion kanavilla kuulunut Alivaltiosihteeri-ohjelma ajetaan alas.

Yleisradio päätti Alivaltiosihteeri-ohjelman lopettamisesta tammikuussa. Toukokuusta 2016 lähtien ohjelma on ollut tauolla. Jäähyväisohjelma lähetetään 29. huhtikuuta 2017 Radio Suomessa.

Jyrki Liikan mukaan Alivaltiosihteeri kuitenkin jatkaa ja on edelleen olemassa organisaationa. Bändi ei hajoa.

– On heitelty verkkoja vesille, ja on tullut kyselyitä, hän kertoo Demokraatille.

– Luulen, että tämä kevät menee miettiessä, että mitähän tehdään sitten syksyllä.

Se Muhoksesta, vaaleista, ehdokkuudesta ja Alivaltiosihteeristä.

Jutun loppuun vielä pakollinen kiekkokysymys manselaiselle:

Tappara vai Ilves?

– Vastaus on Oulun Kärpät, Jyrki Liikka huikkaa puhelimeen.

Seuraa ei vaihdeta.

Arhinmäeltä jäätävä kuitti ”arhinmäet” vetäisevälle Terholle – ”Perästä kuuluu!”

Kuva: Lehtikuva

Kansanedustaja, entinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) vastaa seuraajalleen, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terholle (sin.), joka viittasi Twitterissä Arhinmäen takavuosien alkoholinkäyttöön Sotshin olympialaisissa.

Terho lupasi ”vetäisevänsä arhinmäet”, jos Iivo Niskanen voittaa miesten 50 kilometrin maastohiihdon olympiakultaa. Hän viittasi Arhimäen päihtyneeseen käytökseen jääkiekkomaajoukkueen pronssijuhlissa Sotshissa vuonna 2014.

Arhimäen mukaan perussuomalaiset ja siniset ovat pettäneet tähän mennessä kaikki lupauksensa.

– Nyt on Terholla näytön paikka, hän jatkoi.

– Voi olla, että tämäkin lupaus jää toteuttamatta. Perästä kuuluu, Arhinmäki kirjoitti.

Iso osa EU-maista valmiina maksamaan lisää – pääministeri uskoo ehdollisuuden lisääntyvän

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Ludovic Marin
Pääministeri Juha Sipilä, Luxembourgin pääministeri Minister Xavier Bettel ja Itävallan kansleri Sebastian Kurzspeak keskustelevat EU:n päämiesten kokouksessa Brysselissä perjantaina 23. helmikuuta.

Iso osa EU-maista oli valmis kasvattamaan jäsenmaksujaan, kun EU-johtajat keskustelivat ensimmäistä kertaa vuoden 2020 jälkeisestä budjetista.

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin mukaan arviolta 14–15 maata 27:stä oli valmis kasvattamaan panostaan. Komissio on antamassa esityksen budjetista toukokuun alussa.

– Meidän täytyy tehdä leikkauksia koheesio- ja maatalousmenoihin. En ole siitä innostunut, mutta se on realismia, Juncker ennakoi kahdesta budjetin ehdottomasti isoimmasta menoluokasta.

EU-maat sopivat, että ne panostavat enemmän laittoman maahanmuuton estämiseen, puolustukseen sekä turvallisuuteen ja Erasmus-vaihto-ohjelmaan.

Suomi on valmis nostamaan EU:n budjetin tason ”hieman yli yhteen prosenttiin bruttokansantulosta” nykyisestä noin yhdestä prosentista. Valtioneuvoston selvityksen mukaan budjetin pitäminen yhdessä prosentissa kasvattaisi Suomen jäsenmaksua 100 miljoonalla eurolla vuodessa, kun jäsenmaksu on ollut vajaa 2 miljardia euroa.

Esimerkiksi 1,05 prosentin kokoinen budjetti kasvattaisi selvityksen mukaan Suomen jäsenmaksua 240 miljoonalla.

Rahoja saatetaan ehdollistaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi kokouksen jälkeen, että aluerahojen saantiin lisätään ehdollisuutta, mitä varsinkin Puola ja Unkari ovat aiemmin vastustaneet.

– Uskon, että tavalla tai toisella se saadaan sinne mukaan, Sipilä ennakoi.

Myös Suomi on tukenut ehdollistamista.

– Se, että EU-budjetista saadaan esimerkiksi koheesiorahoja, tarkoittaa sitä, että pitää sitoutua yhdessä sovittuihin velvoitteisiin, Sipilä vaati.

Puola ja Unkari, jotka ovat ottaneet komission kanssa yhteen arvopohjasta, ovat aluerahojen isoimpia vastaanottajia.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

Bernerin työryhmä sorvasi väylien rahoitukseen kompromissin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolueiden eduskuntaryhmillä on hyväksyttävänä tai kaadettavana liikenneverkon tulevaisuuden rahoitukseen sorvattu kompromissi, johon on päätynyt liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) johtama työryhmä.

Työryhmästä tihkuneiden tietojen mukaan vuosittain tai ainakin hallituskausittain poukkoilevan budjettirahoituksen tilalle on tulossa malli, jolla rahoitus on pidemmälle aikavälille ennustettavampaa.

Eduskuntapuolueet ovat noin vuoden ajan neuvotelleet malleista, joilla voisi vähentää liikenneverkon korjausvelkaa ja turvata väylien ylläpitoa. Suurin neuvottelu on käyty siitä, voisiko budjettirahoituksen ohella jokin yhtiö tai useampi vastata esimerkiksi muutamista merkittävimmistä liikennehankkeista.

Bernerin vuosi sitten esittelemä ja sen jälkeen hallituskumppaneiden kritiikkiin haudattu laaja valtion tieverkkoja hallinnoiva liikenneverkkoyhtiö ei ole työryhmässä ollut vakavasti esillä, koska sille ei laajaa tukea löydy. Keskustelun toisessa laidassa ovat olleet valtiovarainministeriön ajamat ajatukset, joiden mukaan budjettirahoitus on paras vaihtoehto, koska valtio saa lainaa edullisemmin kuin liikenneyhtiöt.

Lisäksi ilman uusia tietulleja tai muita käyttäjämaksuja yhtiöiden rahoitus tulisi käytännössä veroista, joten budjetissa liikennehankkeet kilpailevat reilummin verovaroista esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon kanssa.

Aiempien tietojen mukaan muutamasta isosta hankkeesta vastaava yhtiö kelpaisi suurimmalle oppositiopuolueelle SDP:lle. Myöskään vihreät ja vasemmistoliitto eivät ole tyrmänneet maltillisia yhtiömalleja.

Tiedotustilaisuus tulossa

Esimerkiksi autoilun sähköistyminen lisää painetta erilaisiin tietulleihin tai ruuhkamaksuihin. Bernerin, vihreiden ja vasemmistoliiton lisäksi käyttäjämaksuille ei aiemmin ole löytynyt laajaa tukea.

Jos eduskuntaryhmät siunaavat ryhmän neuvottelutuloksen, se julkistetaan todennäköisesti tiedotustilaisuudessa ensi viikolla.

Jos jokin puolue haluaa uuden neuvottelukierroksen, helmikuun loppuun asetettu määräaika tuskin toteutuu.
STT–MIKKO ISOTALO

Keskustelua aiheesta

”Meni muilta sukset alta” – Presidentti Niinistö riemastui Niskasen olympiakullasta

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Suomen valtiojohto onnittelee Iivo Niskasta olympiakullasta. Pääministeri Juha Sipilä kehuu Niskasta Twitterissä uskomattomasta taistelusta ja kuninkuusmatkan kullasta.

Presidentti Sauli Niinistö kirjoittaa Facebookissa, että Iivo rakenteli uskomattoman hienon kisan.

– Kun pää ja kroppa pelasivat meni muilta sukset alta, Niinistö hehkuttaa.

Niskanen voitti perinteisen hiihtotavan 50 kilometriä Pyeongchangin olympialaisissa. Niskanen taisteli voitosta venäläisten OAR-joukkueen Aleksandr Bolshunovin kanssa ja ratkaisi voiton irtiotolla kilometri ennen maalia.

Myös presidentti Tarja Halonen riemastui Niskasen voitosta.

– Tulihan se kulta lopulta!!! Onneksi olkoon Iivo Niskanen, hän tviittasi.

Suomalaisministeri innostui olympiakullasta – lupasi vetää vintin pimeäksi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) jännitti Iivo Niskasen hiihtoa paikan päällä Pyeongchangissa Etelä-Koreassa. Terho tviittasi hetkeä ennen kisan ratkeamista aikovansa ”vetäistä arhinmäet”, mikäli Niskanen voittaa kultaa.

Ilmaisu viittaa Sotshin olympialaisissa Suomen jääkiekkomaajoukkueen prossimitalia juhlineeseen, tuolloiseen kulttuuriministeriin Paavo Arhinmäkeen (vas.), jonka humalainen käytös hämmensi juhlijoita.

Arhinmäki kommentoi Yle uutisille sammuneensa tai väsähtäneensä Sotshin mitalijuhlissa Venäjällä.