Vuonna 2018 tuli voimaan alkoholilain kokonaisuudistus, joka muun muassa toi nelosoluet ruokakauppoihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijan mukaan on kuitenkin mahdotonta sanoa, mikä merkitys uudistuksella on ollut.

–  Tällaisessa tilanteessa, jossa alkoholin kulutus ei erityisemmin lisääntynyt samaan aikaan, on vaikeaa sanoa, johtuuko kuolemien lisääntyminen alkoholilain muutoksesta, jostain muusta vai onko se satunnaisvaihtelua, sanoo THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.

STM:n mukaan alkoholin kulutus ja haitat lisääntyivät Suomessa moninkertaisesti 1960-luvulta 2000-luvun alkuvuosiin. Käänne parempaan tapahtui vuoden 2007 jälkeen toistuvien alkoholiveron korotusten myötä. Sitä seuranneiden kymmenen vuoden aikana kulutus laski lähes 20 prosenttia ja alkoholikuolleisuus liki kolmanneksella, kunnes kehitys pysähtyi vuoden 2017 jälkeen. Seuraavina kahtena vuotena alkoholikuolemien määrä nousi. Vuonna 2019 alkoholiin kuoli 1  718 suomalaista. Vuoden 2020 lukuja ei ole vielä saatavilla.

Suomen tavoitteena on vähentää alkoholikuolemia 1 300:aan vuoteen 2030 mennessä. Kuolemia ja kokonaiskulutusta aiotaan vähentää verotuksella sekä rajoittamalla alkoholin saatavuutta ja mainontaa.

Mäkelä sanoo, että yleisesti alkoholin saatavuudella on vaikutusta kulutukseen.

–  On varsin pitävästi todennettu Suomessa ja ulkomaillakin, että merkittävillä saatavuuden muutoksilla on vaikutusta. Mutta se, kuinka mittava muutos pitää olla ja missä tilanteissa vaikutus tulee esiin ja miten muut asiat vaikuttavat, on sitten toinen asia.

Strategiassa mainitaan myös tavoite vähentää nikotiinituotteiden käyttöä. Vuoteen 2030 mennessä nikotiinia päivittäin käyttäviä olisi tavoitteen mukaan alle viisi prosenttia väestöstä.

STT-Jecaterina Mantsinen