Politiikka

Alkoholilaki lisää virkavallan kiireitä – Poliisihallitus: Jos ja kun työmäärä lisääntyy, niin se pitää myös näkyä lisämiljoonina

Lehtikuva / Martti Kainulainen
Lehtikuva / Martti Kainulainen
Lehtikuva / Martti Kainulainen

Poliisihallituksen poliisijohtajan Sanna Heikinheimon mukaan alkoholilain voimaantulo ei vesitä pyrkimyksiä parantaa poliisien valmiutta hoitaa töitään.

– Hallituksen talousarvioesityksessä ei ole vielä tässä vaiheessa huomioitu rahan kannalta alkoholilain voimaantuloa.

Tällä hetkellä hallituksen budjettiesityksessä kerrotaan, että poliisien resursseja lisätään kevään kehysriihen esityksestä 44 miljoonalla eurolla. Lisäksi suojelupoliisi saa 6 miljoonaa euroa. Esitys tarkoittaa, että poliisien määrärahat pysyisivät ensi vuonna suunnilleen kuluvan vuoden tasolla.

Sisäministeriön poliisiosaston antaman lausunnon mukaan uusi alkoholilaki puolestaan nostaa poliisien tarvetta 170 henkilötyövuodella alkaen ensi vuodesta. Rahassa tämä tarkoittaa 10–15 miljoonaa euroa. Olettaen, että alkoholilaki menee läpi. Myös hallitus toteaa tarpeen alkoholilakiesityksessään.

Hallituksen budjettiesityksessä ei ole kuitenkaan vielä nähtävissä esimerkiksi poliisin hälytystoimintaan yhtään enempää henkilötyövuosia kuin vuoden 2017 arviossa ja 2016 toteutuneessa budjetissa.

Poliisihallitus odottaa, että hallitus esittäisi täydennetyssä talousarviossaan lisäpanostuksia.

Heikinheimon mukaan poliisihallitus odottaa, että hallitus esittäisi täydennetyssä talousarviossaan lisäpanostuksia poliisien määrärahoihin paikatakseen alkoholilain uudistuksen tuomia lisäkustannuksia.

– Poliisihallituksen arvio tällä hetkellä on, että alkoholilain uudistus lisää poliisien työtaakkaa. Tämän myös hallitus on huomioinut esityksessään. Tarkoituksena on käydä tarpeen lopullista määrää vielä läpi, kun esitys on hioutunut eduskunnassa lopulliseen muotoonsa, hän toteaa.

Lisätyötä poliiseille syntyy uudistuksen jälkeen etenkin ravintoloiden aukioloaikojen pidentyessä sekä arvioidusta alkoholin kokonaiskulutuksen kasvusta.

– Uudistuksella on suuria vaikutuksia poliisin tehtäviin etenkin valvonnassa ja hälytystoiminnassa. Huomioitava on kuitenkin myös se, etteivät vaikutukset synny yhdessä yössä.

– Kantamme on, että jos ja kun poliisin työmäärä lisääntyy, niin se pitää myös näkyä resursseissa.

Heikinheimo ei lähde spekuloimaan sillä, miten poliisien toiminnalle käy, mikäli tarvittavia lisämiljoonia täydennetystä talousarviosta ei löytyisi.

– Asiaa täytyy katsoa uudestaan sitten.

Budjettiesityksessä poliisitoimintaan jo nyt kirjattuja miljoonia on perusteltu kiristyneellä turvallisuustilanteella. Voimavaroja kaivataan etenkin terrorismin torjuntaa, kalustehankintoihin sekä hybridi- ja kyberturvallisuuteen.

Auttavatko lisämiljoonat, jos yksikköjä ei kuitenkaan voida lisätä nopealla aikataululla?

Vaikka täydennetyssä talousarvioissa poliisi toimintaansa lisää rahaa saisikin, yksi ongelma ei välttämättä poistu. Hallituksen esittämät lisäpanostukset eivät tarkoita sitä, että poliisi saisi kentälle aikaisempaa enempää yksikköjä. Lisäyksillä turvataan ainoastaan se, että nykyinen 7200 poliisin määrä voidaan ylläpitää. Ilman lisämiljoonia poliisien määrä vähenisi.

Tällä hetkellä Suomessa lähes kaikki käytössä olevat poliisit on jo osoitettu tehtäviin. Vararesursseja poliiseilla ei liiemmin ole. Mikäli poliisien määrää haluttaisiin tästä nostaa, pitäisi poliisien koulutuspaikkoja lisätä. Veisi vähintään 3-4 vuotta, ennen kuin uudet partiot saataisiin kentälle.

Alkoholilain uudistus puolestaan tulee sitomaan poliisia entistä enemmän läsnäoloa vaativiin tehtäviin, kuten kotiväkivaltaan ja häiriökäyttäytymiseen. Samaan aikaan henkilötyövuosia sitoutetaan oletettavasti entistä enemmän terrorismin torjumiseen.

Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo, auttavatko lisämiljoonat, jos yksikköjä ei kuitenkaan voida lisätä nopealla aikataululla jo nyt töissä olevista 7200 poliisista?

– Toki lisäresurssit auttavat aina, sillä näin poliisilla on edellytyksiä suunnitella toimintaansa pitkällä tähtäimellä. Resurssit luovat edellytyksiä ottaa lisää opiskelijoita poliisikoulutukseen. Tämä näkyy parempana tilanteen muutaman vuoden päästä.

Alkoholin haitoilla on Jokisen mukaan aina merkitystä poliisin työhön.

Poliisitaustainen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen kertoo kannattavansa hallituspuolueiden kompromissiesityksen mukaisesti kaupassa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajan nostamista 5,5 prosenttiin.

– Alkoholilain uudistus on kokonaisuus, ja tehtyyn kompromissiin liittyy muitakin kysymyksiä.

Alkoholin haitoilla on Jokisen mukaan aina merkitystä poliisin työhön.

– Haitat näkyvät aina tavalla tai toisella poliisin työssä. Toisaalta, kun tarkastellaan nuorten alkoholi- ja päihdekäyttäytymistä, Suomessa ollaan menossa todella hyvään suuntaan.

– Kyllä tässä täytyy uskoa siihen, että yleinen suhtautuminen alkoholiin on menossa parempaan suuntaan. Aina on ongelmakäyttäjiä, jotka sitten tietysti työllistävät poliisia.

Jokinen ei ole vielä nähnyt budjettiesityksen laskelmia, eikä tiedä mihin ne tarkalleen perustuvat. Tämän johdosta hän ei kommentoi enempää siellä esitettyjen arvioiden vaikutusta poliisien työmäärään.

Jokisen mukaan tarkasteltaessa lakiuudistuksen vaikutuksia esimerkiksi alkoholin kokonaiskulutukseen pitäisi muistaa, että uudistuksen vaikutuksia ei voida vielä tarkalleen tietää.

– Esimerkiksi jos ihmiset jotka vetävät kuusi pakkia kärryllä laivalta kotiinsa, saisivat ostettua oluensa lähikaupasta helpommin, eivät he kyllä vetäisi kuutta pakkia kaljaa kotiinsa sieltä kaupasta. Siinä myös sosiaalinen kontrolli hillitsisi kulutusta.

– Lisäksi saisimme verotulot Suomeen. Juuri matkustajatuonti on Suomessa yksi ongelmista.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat