Alkoholilaki lisää virkavallan kiireitä – Poliisihallitus: Jos ja kun työmäärä lisääntyy, niin se pitää myös näkyä lisämiljoonina

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Poliisihallituksen poliisijohtajan Sanna Heikinheimon mukaan alkoholilain voimaantulo ei vesitä pyrkimyksiä parantaa poliisien valmiutta hoitaa töitään.

– Hallituksen talousarvioesityksessä ei ole vielä tässä vaiheessa huomioitu rahan kannalta alkoholilain voimaantuloa.

Tällä hetkellä hallituksen budjettiesityksessä kerrotaan, että poliisien resursseja lisätään kevään kehysriihen esityksestä 44 miljoonalla eurolla. Lisäksi suojelupoliisi saa 6 miljoonaa euroa. Esitys tarkoittaa, että poliisien määrärahat pysyisivät ensi vuonna suunnilleen kuluvan vuoden tasolla.

Sisäministeriön poliisiosaston antaman lausunnon mukaan uusi alkoholilaki puolestaan nostaa poliisien tarvetta 170 henkilötyövuodella alkaen ensi vuodesta. Rahassa tämä tarkoittaa 10–15 miljoonaa euroa. Olettaen, että alkoholilaki menee läpi. Myös hallitus toteaa tarpeen alkoholilakiesityksessään.

Hallituksen budjettiesityksessä ei ole kuitenkaan vielä nähtävissä esimerkiksi poliisin hälytystoimintaan yhtään enempää henkilötyövuosia kuin vuoden 2017 arviossa ja 2016 toteutuneessa budjetissa.

Poliisihallitus odottaa, että hallitus esittäisi täydennetyssä talousarviossaan lisäpanostuksia.

Heikinheimon mukaan poliisihallitus odottaa, että hallitus esittäisi täydennetyssä talousarviossaan lisäpanostuksia poliisien määrärahoihin paikatakseen alkoholilain uudistuksen tuomia lisäkustannuksia.

– Poliisihallituksen arvio tällä hetkellä on, että alkoholilain uudistus lisää poliisien työtaakkaa. Tämän myös hallitus on huomioinut esityksessään. Tarkoituksena on käydä tarpeen lopullista määrää vielä läpi, kun esitys on hioutunut eduskunnassa lopulliseen muotoonsa, hän toteaa.

Lisätyötä poliiseille syntyy uudistuksen jälkeen etenkin ravintoloiden aukioloaikojen pidentyessä sekä arvioidusta alkoholin kokonaiskulutuksen kasvusta.

– Uudistuksella on suuria vaikutuksia poliisin tehtäviin etenkin valvonnassa ja hälytystoiminnassa. Huomioitava on kuitenkin myös se, etteivät vaikutukset synny yhdessä yössä.

– Kantamme on, että jos ja kun poliisin työmäärä lisääntyy, niin se pitää myös näkyä resursseissa.

Heikinheimo ei lähde spekuloimaan sillä, miten poliisien toiminnalle käy, mikäli tarvittavia lisämiljoonia täydennetystä talousarviosta ei löytyisi.

– Asiaa täytyy katsoa uudestaan sitten.

Budjettiesityksessä poliisitoimintaan jo nyt kirjattuja miljoonia on perusteltu kiristyneellä turvallisuustilanteella. Voimavaroja kaivataan etenkin terrorismin torjuntaa, kalustehankintoihin sekä hybridi- ja kyberturvallisuuteen.

Auttavatko lisämiljoonat, jos yksikköjä ei kuitenkaan voida lisätä nopealla aikataululla?

Vaikka täydennetyssä talousarvioissa poliisi toimintaansa lisää rahaa saisikin, yksi ongelma ei välttämättä poistu. Hallituksen esittämät lisäpanostukset eivät tarkoita sitä, että poliisi saisi kentälle aikaisempaa enempää yksikköjä. Lisäyksillä turvataan ainoastaan se, että nykyinen 7200 poliisin määrä voidaan ylläpitää. Ilman lisämiljoonia poliisien määrä vähenisi.

Tällä hetkellä Suomessa lähes kaikki käytössä olevat poliisit on jo osoitettu tehtäviin. Vararesursseja poliiseilla ei liiemmin ole. Mikäli poliisien määrää haluttaisiin tästä nostaa, pitäisi poliisien koulutuspaikkoja lisätä. Veisi vähintään 3-4 vuotta, ennen kuin uudet partiot saataisiin kentälle.

Alkoholilain uudistus puolestaan tulee sitomaan poliisia entistä enemmän läsnäoloa vaativiin tehtäviin, kuten kotiväkivaltaan ja häiriökäyttäytymiseen. Samaan aikaan henkilötyövuosia sitoutetaan oletettavasti entistä enemmän terrorismin torjumiseen.

Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo, auttavatko lisämiljoonat, jos yksikköjä ei kuitenkaan voida lisätä nopealla aikataululla jo nyt töissä olevista 7200 poliisista?

– Toki lisäresurssit auttavat aina, sillä näin poliisilla on edellytyksiä suunnitella toimintaansa pitkällä tähtäimellä. Resurssit luovat edellytyksiä ottaa lisää opiskelijoita poliisikoulutukseen. Tämä näkyy parempana tilanteen muutaman vuoden päästä.

Alkoholin haitoilla on Jokisen mukaan aina merkitystä poliisin työhön.

Poliisitaustainen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen kertoo kannattavansa hallituspuolueiden kompromissiesityksen mukaisesti kaupassa myytävien alkoholituotteiden prosenttirajan nostamista 5,5 prosenttiin.

– Alkoholilain uudistus on kokonaisuus, ja tehtyyn kompromissiin liittyy muitakin kysymyksiä.

Alkoholin haitoilla on Jokisen mukaan aina merkitystä poliisin työhön.

– Haitat näkyvät aina tavalla tai toisella poliisin työssä. Toisaalta, kun tarkastellaan nuorten alkoholi- ja päihdekäyttäytymistä, Suomessa ollaan menossa todella hyvään suuntaan.

– Kyllä tässä täytyy uskoa siihen, että yleinen suhtautuminen alkoholiin on menossa parempaan suuntaan. Aina on ongelmakäyttäjiä, jotka sitten tietysti työllistävät poliisia.

Jokinen ei ole vielä nähnyt budjettiesityksen laskelmia, eikä tiedä mihin ne tarkalleen perustuvat. Tämän johdosta hän ei kommentoi enempää siellä esitettyjen arvioiden vaikutusta poliisien työmäärään.

Jokisen mukaan tarkasteltaessa lakiuudistuksen vaikutuksia esimerkiksi alkoholin kokonaiskulutukseen pitäisi muistaa, että uudistuksen vaikutuksia ei voida vielä tarkalleen tietää.

– Esimerkiksi jos ihmiset jotka vetävät kuusi pakkia kärryllä laivalta kotiinsa, saisivat ostettua oluensa lähikaupasta helpommin, eivät he kyllä vetäisi kuutta pakkia kaljaa kotiinsa sieltä kaupasta. Siinä myös sosiaalinen kontrolli hillitsisi kulutusta.

– Lisäksi saisimme verotulot Suomeen. Juuri matkustajatuonti on Suomessa yksi ongelmista.

Sisäministeri Risikko: ”Tämä on hyvin poikkeuksellinen tilanne”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) on varsin vähäsanainen kommentoidessaan Helsingin Sanomien iso kohun herättänyttä uutista Viestikoekeskuksesta.

Risikko korostaa, että asian tutkintaa johtaa keskusrikospoliisi.

– On sovittu, että tutkinnanjohtaja antaa siitä kaikki kommentit, koska he tietävät ne kaikki vaiheet ja ytimet. Toivon nyt, että tutkijoille ja poliiseille annetaan työrauha, että tämä asia perinpohjin selvitetään.

Tutkinta alkoi Puolustusvoimien tekemästä tutkintapyynnöstä, joka liittyi Helsingin Sanomien Puolustusvoimien salaisiin asiakirjoihin perustuneeseen uutisointiin.

Epäillyt rikosnimikkeet asiassa ovat turvallisuussalaisuuden paljastaminen ja virkasalaisuuden rikkominen. Esitutkintaa tehdään muun muassa sen osalta, onko sellaisia turvallisuussalaisuuksia, joiden paljastuminen on omiaan aiheuttamaan muun muassa vakavaa vahinkoa Suomen maanpuolustukselle ja turvallisuudelle, oikeudettomasti julkistettu tai ilmaistu julkisuudessa.

Paula Risikko kuvaa tilannetta poikkeukselliseksi.

– Koska tässä on nyt myös tilanne, että tiedustelulakia viimeistellään aivan viime hetkillä. Jos siihen pitää tehdä muutoksia, se on hyvä, jos tästä poikii jotain sellaista – niin sen tähden toivon, että annetaan työrauha.

Kysymykseen tietovuoden vakavuudesta Risikko toteaa pitävänsä kaikkia tietovuotoja hyvin vakavina, kun kyse on todella salaisista papereista.

– Kaikki paperit, jotka on arvioitu salaisiksi ja niissä on se merkintä, ovat salaisia, ja leima niihin on arvioitu tarkalla seulalla.

Poliisin Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tekemään kotietsintään ja sen poikkeuksellisuuteen Risikko ei ota kantaa.

– Sanon, että kaiken kaikkiaan tämä on poikkeuksellista, kokonaisuus on poikkeuksellinen. En ota nyt kantaa yksityiskohtiin.

Kysymykseen Suomeen asian vuoksi kohdistuvasta informaatiovaikuttamisesta Risikko toteaa vain, että emme tiedä vielä, mitä seuraa.

– Vaikutuksia voi olla hyvin monenlaisia.

Sisäministeri Risikko lupaa, että mikäli eduskunta pyytää tapahtumista selvitystä, se on hallitukselta ehdoton velvollisuus. Toistaiseksi eduskunta ei ole selvitystä pyytänyt.

Keskustelua aiheesta

Tuula Haataisen numero presidentinvaaleihin: 6

Kuva: Meeri Koutaniemi
Tuula Haataisen numero on kuusi (6).

Helsingin vaalipiirilautakunta on arponut ehdokasnumerot presidentinvaalien ehdokkaille.

Kakkosen sai vasemmistoliiton Merja Kyllönen, kolmosen vihreiden Pekka Haavisto, nelosen keskustan Matti Vanhanen ja viitosen perussuomalaisten ehdokas Laura Huhtasaari.

SDP:n Tuula Haatainen sai numeron kuusi ja kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen numeron seitsemän. Sauli Niinistö lähtee vaaleihin kahdeksikolla.

Ehdokaslistan hännänhuippu on RKP:n Nils Torvalds, jolle arvottiin numero yhdeksän.

Uusi Teollisuusliitto koolla ensimmäistä kertaa: Aalto: Hallitus petti lupauksensa – luottamus meni

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen keskustelivat SAK:n edustajiston kokouksessa Helsingissä 23. marraskuuta 2017.

Maan hallitus on Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan menettänyt luottamustaan ay-liikkeen silmissä. Aalto viittasi Teollisuusliiton valtuustossa pitämässään puheessa hallituksen esitykseen työttömyystukia leikkaavasta ns. aktiivimallista.

– Hallituksen luotettavuus asioiden hoidossa on mielestäni jälleen kerran joutunut varsin kyseenalaiseen valoon, Aalto sanoi Helsingissä.

Aktiivimallia on arvosteltu voimakkaasti varsinkin SAK-laisissa ammattiliitoissa. Sen on nähty lähinnä kyykyttävän työttömiä. Mallin tuomat hyödyt ovat niin ikään kyseenalaisia. Mallia ei ole myöskään valmisteltu kolmikantaisesti eikä sen paremmin SAK kuin Teollisuusliittokaan ole sitä hyväksynyt.

– Pääministeri Sipilä sanoi viime viikolla eduskunnassa, että hallitus puolustaa sopimusyhteiskuntaa ja että se pitää kiinni tekemistään sopimuksista. Tällä hän viittasi Kikysssä sovittujen sosiaalivakuutusmaksujen verokompensaatioon. Samassa yhteydessä sovittiin myös siitä, että hallitus ei tee leikkauksia työttömyysturvaan ja että nämä niin kuin muutkin työelämään liittyvät asiat valmistellaan kolmikantaisesti, Aalto muistutti.

Hän arveli pääministerin tarkoittaneenkin sitä, että hallitus pitää kiinni niistä sopimuksista, jotka sille sopivat. Niistä sopimuksista, joista hallitus on eri mieltä, sen ei tarvitse pitää kiinni, vaikka se on ollut itse niistä sopimassa.

Teollisuusliiton valtuusto kokoontuu nyt ensimmäistä kertaa niin, että paikalla ovat edustajat myös entisestä Teamista ja Puuliitosta. Kokous mm. hyväksyy liiton ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä valitsee neljälle toimialasektorilleen johtokunnat.

JHL ja Pardia: Helsingin yliopistossa liikkeenluovutus – työntekijöiden eläkkeiden taso heikkenee

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Helsingin yliopisto yhtiöittää kiinteistö- ja tilapalvelunsa vuoden 2018 alussa Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelu Oy:ksi. Muutos uhkaa leikata pitkään yliopistossa työskennelleiden ammattilaisten eläkkeitä. Yhtiöön siirtyvät työntekijät ovat siivoojia, kiinteistöhuollon ammattilaisia ja vahtimestareita.

Työntekijöillä on valtion palveluksessa kertynyttä eläkettä, joka turvattiin yliopistojen siirtyessä yksityiselle sektorille. Yhtenä ehtona eläketurvalle on, että työntekijä lähtee eläkkeelle yliopiston palveluksesta. Nyt valtiolla ja yliopistossa pitkän työuran tehneet työntekijät siirtyvät yliopiston kokonaan omistaman yhtiön palvelukseen ja ansaittuja eläkkeitä leikataan. Eläkemenetykset koskevat suurta joukkoa uuteen yhtiöön siirtyvästä henkilöstöstä.

Helsingin yliopiston kanta, että suunniteltu käytäntö on yleinen yliopistojen yhtiöittämistilanteissa ja yliopistolain mukainen, on tyrmistyttävä linjaus.

– Helsingin yliopisto ei arvosta pitkää ja sitoutunutta työuraa palveluksessaan tehneitä työntekijöitä, toteavat Julkisten ja hyvinvointialojen JHL:n neuvottelupäällikkö Kristian Karrasch ja Palkansaajajärjestö Pardiaan kuuluvan Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n puheenjohtaja Satu Henttonen.

Kun Helsingin yliopiston hallitus päätti yhtiöittää kiinteistö- ja tilapalvelunsa, korostettiin, että liikkeenluovutus tehdään hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja että uuden yhtiön on tarkoitus toimia osana yliopistoyhteisöä.

Siirtyviä työntekijöitä järkyttää, että asia selviää näin lähellä liikkeenluovutusajankohtaa. Henkilöstöjärjestöt pitävät tilannetta henkilökunnan kannalta kohtuuttomana. Järjestöt vaativat yliopistoa kantamaan vastuunsa ansaituista eläkkeistä myös uudessa yhtiössä.

– Ennen vuoden 2010 yliopistolakia yliopistot olivat osa valtionhallintoa. Yliopistolain oli tarkoitus turvata työntekijöiden eläkkeet, kun he siirtyivät valtion palveluksesta yksityiselle sektorille. Tässä muutoksessa näyttää unohtuvan pientä palkkaa saavan työntekijän pieni eläke, Karrasch ja Henttonen tiivistävät.

SAK: Työpaikan kiusaamista koskevat ohjeet luupin alle – seksuaalinen häirintä mainittava selkeästi työpaikan ohjeissa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SAK kannustaa työpaikkoja päivittämään työpaikkakiusaamista koskevat ohjeensa kattamaan myös seksuaalisen häirinnän.

– Useilla työpaikoilla on laadittu epäasiallista kohtelua koskevat yhteiset ohjeet. Kaikilla työpaikoilla niitä ei ole tehty. Sellaiset kannattaakin tehdä kiireesti. Ohjeet on hyvä kirjoittaa niin, että ne kieltävät selkeästi seksuaalisen häirinnän, työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen suosittelee.

–  Ohjeet kuuluu laatia yhteistyössä työpaikan henkilöstön kanssa. Häirinnän ehkäisemisen voi ottaa myös osaksi työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaa, jonka tekemiseen velvoittaa työturvallisuuslaki.

Häirinnän kieltävät, yhteisesti sovitut ja selkeät ohjeet helpottavat häirinnän kohteeksi joutuneen mahdollisuuksia viedä häirinnän kokemuksia eteenpäin työpaikalla.

Esimiesten ja koko henkilöstön on sitouduttava ohjeisiin, jotta uhri voi luottaa siihen, että hänen kokemuksensa otetaan vakavasti.

– Häirintäkokemusten esille tuomisesta ei saa koitua uhrille minkäänlaisia seurauksia. Seuraukset eivät saa myöskään olla välillisiä esimerkiksi työntekijän ohittamista, ulkopuolelle jättämistä tai mielenkiintoisten työtehtävien siirtämistä muille.

Ohjeiden avulla työnantaja voi juurruttaa työpaikalle työkulttuuria, jossa seksuaalista häirintää ei sallita ja jossa siihen puututaan. Työkulttuurin kehittämisessä työnantajaa auttavat työpaikan työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet, jotka edustavat henkilöstöä ja antavat tukea työntekijöille.

–   Häirintä on aina työturvallisuuskysymys. Työnantajan velvollisuutena on suojella henkilöstöään myös henkisesti kuormittavilta asioilta, kuten häirinnältä, kiusaamiselta ja huonolta ilmapiiriltä, Mironen muistuttaa.

– Myös työntekijällä itsellään on aina vastuu omasta käyttäytymisestään. Jokaisen työyhteisössä kannattaa pohtia ja tarkistaa omia tekojaan ja puheitaan.

Tänään iltapäivällä Anne Mironen osallistuu työministeri Jari Lindströmin, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun seksuaalisesta häirinnästä työpaikoilla. Keskusteluun on kutsuttu työmarkkinajärjestöjen ja muiden keskeisten sidosryhmien edustajia.

Häirintä on ollut työturvallisuuslaissa vuodesta 2003 alkaen. Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 2014.

Tästä voi tulostaa SAK:n ohjeet häirinnästä mm. työpaikan tulostaululle. Tässä lisäohjeita.