Turva – Hymy

Alle 12 000 euron verovähennyksiin sai puuttua vain poikkeustapauksissa – HS: Verohallinnolla oli salainen ohje

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Verohallinto antoi vuonna 2014 työntekijöilleen salaisen ohjeen, jonka mukaan yritysten tekemiin alle 12 000 euron epäilyttäviinkin verovähennyksiin sai puuttua vain poikkeustapauksissa. Asia käy ilmi Helsingin Sanomien haltuunsa saamista asiakirjoista.

HS:n tietojen mukaan raja oli voimassa ainakin verovuonna 2014.

Työmenettelyohjeen mukaan yritysten alle 12 000 euron verovähennyksiin puututtiin vain, jos vähennys oli täysin perusteeton. Tulkinnanvaraisissa tai epäselvissä tapauksissa verovalvojan oli hyväksyttävä veroilmoitus sellaisenaan.

Aikaisemmin Suomen Kuvalehti kertoi Verohallinnon kieltäneen vuonna 2013 työntekijöitään puuttumasta ilmiantoihin alle 30 000 euron pimeistä lahjoista.

Verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen sanoo HS:lle, että työmenettelyohjeiden tarkoitus on ”varmistaa verotuksen valtakunnallinen yhtenäisyys ja toisaalta resurssien riittävyys verotulojen kannalta merkittäviin asioihin”.

Rahoitusalan työriidan sovittelua jatketaan tänään

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Valtakunnansovittelija Minna Helle.

Rahoitusalan työriitaan ei saatu ratkaisua tiistain neuvotteluissa, ilmoitti valtakunnansovittelija Minna Helle iltakymmenen jälkeen. Sovittelu jatkuu keskiviikkona iltapäivällä.

Helteen mukaan osapuolten keskeiset kiistakysymykset olivat tiistain neuvottelujen jälkeen yhä avoinna.

Työriidan taustalla on kiista viikonlopputyön tekemisen ehdoista rahoitusalalla. Myös palkkaratkaisu ja lukuisat tekstikysymykset ovat avoinna.

Rahoitusalalla ei ole tällä hetkellä työnseisausuhkaa. Voimassa on kuitenkin ammattiliittojen ylityökielto.

Talouspolitiikan arviointineuvosto: ”Finanssipolitiikka on tilanteeseen nähden liian kevyttä”

Talouskasvun voimistuminen ja työllisyyden ennustettua parempi kehitys helpottavat julkisen talouden tilannetta. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan suhdannetilanteen kohennuttua finanssipolitiikan pitäisi kuitenkin olla nykyistä kireämpää.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi vuosiarvionsa hallituksen politiikasta tänään. Raportin mukaan hallitus ei ole saavuttamassa julkiselle taloudelle asettamiaan tavoitteita.

Suhdannekorjattu alijäämä tulee ennusteiden mukaan olemaan lähes puolitoista prosenttia bruttokansantuotteesta ensi vuonna. Sitä koskevan tavoitteen saavuttaminen vaatisi arviointineuvoston mukaan julkisyhteisöjen rahoitusaseman kohentamista noin 2,1 miljardilla eurolla. Julkisyhteisöihin kuuluvat valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot.

Jotta hallituksen oma tavoite julkisen talouden tasapainosta saavutettaisiin, tulisi Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan julkisen sektorin menoja pienentää tai tuloja kasvattaa tämän lisäksi 0,3 miljardilla eurolla.

Hallitusohjelman mukaan julkista taloutta tasapainotetaan asteittain hallituskauden aikana. Kilpailukykysopimuksen vaikutusten kompensoimiseksi toteutettujen veronalennusten vuoksi julkisyhteisöjen rakenteellinen alijäämä kuitenkin kasvoi viime vuonna ja kasvaa arviointineuvoston mukaan edelleen tänä vuonna.

”Ei tarvetta voimistaa kotimaista kysyntää.”

Talouspolitiikan arviointineuvosto arvioi raportissaan, että nopean talouskasvun ja laskevan työttömyyden aikana kotimaista kysyntää voimistavalle finanssipolitiikalle ei ole tarvetta. Arviointineuvoston mielestä finanssipolitiikan tulisi keskittyä julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseen.

Hallituksen keskeisiin tavoitteisiin on kuulunut työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ensi vuoteen mennessä. Arviointineuvoston mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi noin 45 000 uutta työpaikkaa. Ennusteiden perusteella on arviointineuvoston mukaan epätodennäköistä, että tämä tavoite saavutetaan ilman uusia toimenpiteitä.

Koulutuspaikkojen määrää tulisi lisätä.

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan peruskoulun jälkeistä koulutusta vailla olevien nuorten määrä on huolestuttavan suuri ja työmarkkinatilanne vaikea.

Oppivelvollisuuden pidentäminen 18 vuoden ikään voisi lisätä toisen asteen tutkinnon suorittaneitten määrää ja vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen.
Korkeakoulujen aloituspaikkojen kasvu pysähtyi vuonna 2000. Koulutus on edelleen hyvin kannattavaa sekä opiskelijoiden että yhteiskunnan näkökulmasta. Arviointineuvosto suosittaa, että hallitus pyrkii kääntämään koulutustason negatiivisen trendin ja lisäämään koulutusta kaikilla tasoilla.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrän pitäisi kasvaa ja ilman toisen asteen koulutusta jäävien opiskelijoiden määrä tulisi kääntää laskuun.

Talouspolitiikan arviointineuvosto katsoo, että koulutustavoitteiden saavuttamiseksi koulutuksen tarjontaa tulisi kasvattaa erityisesti yliopistoissa.

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten.

Olli Kuivaniemi–STT

Stockmann aloittaa yt-neuvottelut – vaarassa jopa 95 työpaikkaa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Stockmann aloittaa yt-neuvottelut osassa yhtiön Suomen tukitoimintoja. Neuvottelut koskevat noin 350:tä ihmistä toimitusketju-, talous- ja HR-tehtävissä. Arviolta 95 ihmistä saatetaan irtisanoa, Stockmann kertoo.

Yhtiön tulos parantui viime vuonna, mutta toiminta oli yhä tappiollista. Yhtiön tavoitteena on, että oikaistu liiketulos olisi tänä vuonna positiivinen.

Tehostamistoimien tavoitteena ovat ainakin kahdeksan miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt, joiden on tarkoitus toteutua pääosin tämän vuoden aikana, Stockmann kertoo.

Teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi jo toista vuotta peräkkäin – uusiutuvan energian tuotannossa rikottiin ennätyksiä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi viime vuonna jo toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2017 kasvua oli 1,7 prosenttia ja vuotta aiemmin 1,5 prosenttia, kertoo Energiateollisuus.

Viime vuonna kasvua oli metsäteollisuuden ja muun teollisuuden, kuten sementti-, lannoite- ja kaivosteollisuuden, sähkönkäytössä. Metsäteollisuudessa kasvua oli kolme prosenttia ja muussa teollisuudessa 4,8 prosenttia. Kemianteollisuudessa ja metallinjalostuksessa kulutus laski vajaan prosentin.

Energiateollisuuden toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan teollisuuden sähkönkäyttö on muutoksessa.

– Kasvu on nyt kovaa myös muilla kuin perinteisesti viennin vetureiksi mielletyillä aloilla, Leskelä sanoo tiedotteessa.

Teollisuus käytti viime vuonna sähköä 40 terawattituntia, Energiateollisuus kertoo. Se on noin 47 prosenttia Suomen kokonaiskäytöstä, joka oli 85,5 terawattituntia.

Asumisen, maatalouden, palvelujen ja rakentamisen sähkönkäyttö laski 0,7 prosenttia.

Sähköntuotannon rakenne Suomessa muuttuu kovaa vauhtia.

Uusiutuvan ja hiilidioksidineutraalin energian tuotannossa rikottiin ennätyksiä. Uusiutuvilla tuotettiin 47 prosenttia ja hiilidioksidineutraaleilla energialähteillä 80 prosenttia sähköstä. Lisäksi sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt jäivät mittaushistorian pienemmiksi, Energiateollisuus kertoo.

– Sähköntuotannon rakenne Suomessa muuttuu kovaa vauhtia kokonaan ilmastoystävälliseksi, Leskelä sanoo.

Sähkön nettotuonti oli viime vuonna ennätyksellisen korkealla. Nettotuonnilla katettiin Energiateollisuuden mukaan 24 prosenttia ja omalla tuotannolla 76 prosenttia.

Nettotuonnin kasvu selittyy viennin laskulla. Esimerkiksi Viroon vietiin sähköä 46 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Leskelän mukaan Suomen kilpailukyky ei ole riittävä pohjoiseurooppalaisilla markkinoilla.

– Kilpailukyvyn on oltava keskeisessä asemassa kaikessa energiapoliittisessa päätöksenteossa, jotta emme ajautuisi yhä syveneviin haasteisiin niin toimitusvarmuudessa kuin kauppataseessa, Leskelä sanoo.

”Käymme tilannetta läpi ja kuulemme kentän terveisiä” – SAK:n liittojen johtajat tänään koolla valmistelemassa mielenilmausta työttömien puolesta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta SAK:n hallituksen kokouksessa Helsingissä 15. tammikuuta. Kokouksessa käsiteltiin työttömyysturvan niin sanottua aktiivimallia.

Palkansaajajärjestö SAK:n liittojen päättäjiä kokoontuu tänään Helsingin Messukeskukseen käsittelemään muun muassa työttömyysturvaan kohdistuvan niin sanotutun ”aktiivimallin” vastaista mielenilmausta.

Mielenilmaus järjestetään Helsingin Senaatintorilla helmikuun 2. päivänä.

Tapaamisessa selviää, miten paljon SAK:n liitoissa on halukkuutta järjestää työnseisauksia mielenilmauspäivänä.

– Liittopäättäjien tapaaminen ei ole päättävä elin, mutta käymme siellä tilannetta läpi ja kuulemme kentän terveisiä. Monet liitot haluavat nähdä, mikä viesti siellä tulee.

– Varmasti siellä kuullaan paljon puheenvuoroja siitä, että tässä pitäisi järeisiin toimiin ryhtyä. Osa jäsenistöstä on sitä mieltä, kertoi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta aiemmin STT:lle.

” Varmasti kuullaan paljon puheenvuoroja siitä, että tässä pitäisi järeisiin toimiin ryhtyä.”

Esimerkiksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n hallitus kokoontuu iltapäivällä heti liittopäättäjien tapaamisen jälkeen pohtimaan omia toimiaan mielenilmauspäivänä. Puheenjohtaja Marko Piiraisen mukaan yksityiskohdista tiedotetaan huomiseen aamupäivään mennessä.

Palvelualojen ammattiliiton PAMin hallitus on jo päätynyt siihen, ettei se liiton tasolla ryhdy nyt työtaistelua järjestämään. PAMin keskolaisten ammattiosasto päätti kuitenkin perjantaina kokouksessaan vaatia sekä PAMia että SAK:ta julistamaan poliittisen mielenilmauksen poliittiseksi lakoksi.

Myös akavalainen Insinööriliitto kertoi eilen osallistuvansa mielenilmaukseen, vaikka Akava ei keskusjärjestönä siihen osallistu.

Monilla liitoilla on hallintoja koolla tämän kuun lopulla.