Alle vuodessa kolmet vaalit – ”Todella iso uhka äänestysprosentille”

Kuva: Jari Soini

Oppositiopuolueet pelkäävät äänestysprosentin jäävän maakuntavaaleissa alhaiseksi, jos ne järjestetään ensi vuoden lokakuussa, kuten pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on ilmoittanut. Vihreät, vasemmistoliitto, SDP ja kristillisdemokraatit kannattavat maakuntavaalien järjestämistä eduskuntavaalien yhteydessä keväällä 2019.

– Vaalien järjestäminen yksin keskellä syksyä on todella iso uhka äänestysprosentille. Uusien maakuntien kannalta on hankalaa, jos äänestysprosentti romahtaa hyvin matalaksi, sanoo vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun maakuntavaalit järjestetään, joten olisi fiksua, että ne olisivat samaan aikaan kuin eduskuntavaalit. Näin lait on varmasti saatu voimaan ja on tarkalleen tiedossa, mitä maakuntien pitää tehdä, toteaa SDP:n Antton Rönnholm.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen huomauttaa, että maakuntavaaleihin ei myönnetä erillistä tukea.

– Jos vaalit järjestetään hyvin pienellä budjetilla, ei saada aikaan kunnollista keskustelua. Kiinnostavuus laskee, eivätkä ihmiset ole yhtä tietoisia, mistä äänestetään, Leppänen sanoo.

Perussuomalaisilla ei ole kantaa vaalien ajankohtaan, mutta puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo sanoo puolueen kantavan huolta äänestysaktiivisuudesta. RKP:n Fredrik Guseff katsoo, että maakuntavaalit voidaan järjestää ensi lokakuussa, jos sote- ja maakuntauudistus valmistuvat suunnitellusti.

– En sulje pois, että ne pidettäisiin yhdessä eduskuntavaalien kanssa.

Perinteisesti neuvoteltu yli hallitus-oppositiorajan.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi perjantaina Helsingin Sanomissa haluavansa puoluesihteerit keskustelemaan tulevasta maakunta-, eduskunta- ja europarlamenttivaalien sumasta. Ajatus saa kannatusta oppositiossa.

– Vaalit ovat keskeisin asia, jonka puolueet järjestöinä tuottavat. Se ei mene niin, että hallitus päättää ajankohdasta, vasemmistoliiton Leppänen sanoo.

Vihreiden Miettinen huomauttaa, että Suomessa on pitkä perinne siitä, että vaalijärjestelmää koskevat asiat neuvotellaan eduskuntapuolueiden kesken yli hallitus-oppositiorajan.

– Emme saisi siirtyä siihen, että hallitus niukalla enemmistöllä eduskunnassa omien hankkeidensa läpiviemiseksi puuttuu demokratian peruspalikoihin.

Samoilla linjoilla on SDP:n Rönnholm.

– On vierasta meidän perinteellemme, että hallitus ilmoittelee, koska vaaleja järjestetään.

Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska sanoo STT:lle kutsuvansa puoluesihteerit keskustelemaan elokuussa.

Hallitus tahtoo maakuntavaalit lokakuussa 2018.

Kokoomuksen Janne Pesosen mukaan tiedossa ei ole, että hallituspuolueet haluaisivat poiketa Sipilän ilmoituksesta. Pesosen mukaan sumaa pitäisi helpottaa yhdistämällä euro- ja eduskuntavaalit keväällä 2019.

Keskustan Ovaska sanoo, että maakuntavaalien järjestämisellä lokakuussa 2018 on painavat perusteet. Hän ei sanonut, mitä nämä perusteet ovat.

Uusi vaihtoehto -ryhmän puheenjohtaja Simon Elo kannattaa ensi vuoden lokakuuta ja eduskunta- ja eurovaalien yhdistämistä.

Uusi vaihtoehto kerää kannattajakortteja perustaakseen Sininen tulevaisuus -puolueen, joka olisi ehdolla maakuntavaaleissa. Kortteja on koossa vajaat tuhat, Elo sanoo.

STT tavoitti lauantaina Elon ja kaikki puoluesihteerit. Pesonen (kok.), Ovaska (kesk.), Slunga-Poutsalo (ps.) ja Asmo Maanselkä (kd.) kommentoivat tekstiviestitse.

Eduskunta- ja europarlamenttivaalien mahdollisesta järjestämisestä yhtä aikaa vuonna 2019 tehdään ratkaisuja eduskunnan syysistuntokauden aikana. Vaalien yhdistämisestä ei syntynyt yksimielisyyttä asiaa marraskuusta lähtien puineessa puoluesihteereiden työryhmässä.

Pohjalainen: Perussuomalaisten konkari näkee tulevaisuutensa sinisenä – Vistbacka jättänyt jäsenhakemuksen

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Raimo Vistbacka.

Perussuomalaisten perustajajäseniin kuuluva Raimo Vistbacka on jättänyt jäsenhakemuksen, jolla hän tavoittelee Sinisen tulevaisuuden jäsenyyttä, kertoi sanomalehti Pohjalainen.

Vistbacka sanoo lehden haastattelussa toivovansa, että jäsenyys hyväksytään ennen puoluekokousta.

Sininen tulevaisuus pitää puoluekokouksensa viikonloppuna Tampereella.
Puoluekokous valitsee puolueelle johdon, puoluehallituksen ja hyväksyy puolueen säännöt.

Vistbacka oli kansanedustajana vuosina 1987–2011 ja edusti alun perin SMP:tä. Vistbacka toimi perussuomalaisten ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1995–97 ja oli vuoden vaaleihin 2003 asti puolueen ainoa kansanedustaja.

Marraskuussa sanomalehti Ilkka kertoi Vistbackan jättävän perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtajuuden.

Presidenttiehdokkaiden suorat tv-tentit alkavat tänä iltana

Kuva: Jari Soini
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Presidenttiehdokkaat kohtaavat illalla ensimmäisessä suorassa televisiotentissä MTV:llä.

Mukana on myös kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen, joka ilmoitti viime viikolla saaneensa tarvittavat kannattajakortit täyteen. Kortteja ei ole vielä käyty läpi, joten Väyrysen ehdokkuus on toistaiseksi vahvistamatta. Ehdokkaita on kahdeksan.
MTV:n tentti alkaa kello 20.

Tätä ennen muut presidenttiehdokkaat ovat kohdanneet jo useammassakin vaalikeskustelussa, joita ovat järjestäneet muun muassa mediat ja järjestöt.

Seuraava tv-keskustelu on jo huomenna, jolloin he kohtaavat Ylen vaalitentissä.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta. Jos toinen kierros tarvitaan, se järjestetään sunnuntaina 11. helmikuuta.

”Kyseisen hankkeen osalta ei ole mahdollista edetä jatkoselvitysten kanssa” – sosialidemokraatit painottivat moskeijapäätöksessä rahoituksen epäselvyyksiä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Eveliina Heinäluoma.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti olla varaamatta hakijoille aluetta moskeija ja monitoimikeskus –hankkeen jatkoselvittelyä varten tiistain 12.12. kokouksessaan.

Lautakunta oli esityksessään yksimielinen. Lautakunnan käsittelyn jälkeen varsinaisen päätöksen asiasta tekee kaupunginhallitus.

Sosialidemokraattien ryhmä painotti päätöksessä hankkeen rahoitukseen liittyviä epäselvyyksiä.

– Kun ottaa huomioon nyt käsittelyssä olevan hankkeen laajuuden ja edelleen avoinna olevat kysymykset liittyen muun muassa rahoituksen alkuperään ja mahdollisiin ehtoihin, näen ettei kyseisen hankkeen osalta ole mahdollista edetä jatkoselvitysten kanssa, lautakunnan jäsen Eveliina Heinäluoma painottaa.

Hankkeen alkuvaiheen rahoituksen on kerrottu tulevan Bahrainista. Varsinainen rakentamiseen liittyvä rahoitus ja sen lähteet ovat kuitenkin vielä täysi auki.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 110-140 miljoonaa euroa ja vuosittaiset käyttökustannukset oin 6-7 miljoonaa euroa. Hanke on asiantuntijoiden mukaan huomattavasti kalliimpi kuin muut pohjoismaiset moskeijat.

– Kaikkia uskontokuntia ja katsomusryhmiä tulee kohdella tasavertaisesti ja samoilla kriteereillä. Myös muslimiyhteisöllä on oikeus hankkia itselleen omia tiloja esimerkiksi rukoushuoneita varten.

– Tämän hankkeen kohdalla edellä esitetyt puutteet eivät kuitenkaan mahdollista jatkosuunnitteluoikeuden myöntämistä, Heinäluoma huomauttaa.

Helsingin kaupunginhallituksen on tarkoitus käsitellä asiaa ensi maanantaina.

Li Andersson paljastaa: Tämä on tehokkain keino vähentää rikoksia – ”Sama pätee seksuaaliseen ahdisteluun”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoo oman käsityksensä siitä, mikä tepsii seksuaaliseen ahdisteluun ja sen kitkemiseen.

Eduskunnassa pidettiin tänään ajankohtaiskeskustelu seksuaalisesta häirinnästä SDP:n aloitteen pohjalta, jonka ensimmäinen allekirjoittaja oli SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Andersson pohtii kriminaalipolitiikkaa omalla Twitter-tilillään.

”Kiinni jäämisen riskin lisääminen on kaikista tehokkain keino vähentää rikoksia. Sama pätee seksuaaliseen ahdisteluun. Hiljaisuuden rikkominen on tärkeää, jotta kukaan ei koskaan enää usko, että voi ahdistella ilman, että se tulee ilmi ja julki.”

Haatainen sanoi tänään eduskunnassa, ettei aio paljastaa omia kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä.

– Tässä ei ole kyse yksittäistapauksista vaan laajasta rakenteellisesta ja vastenmielisestä ongelmasta. Seksuaalinen häirintä on ongelma, jonka olemassaolo on tiedetty aina. Hiljaisuuden kulttuuri sai kuitenkin elää liian pitkään. Hiljaisuuden kulttuuri on murtanut liian monta ihmistä. Juuri siksi on niin tärkeää, että me kaikki yhdessä murramme hiljaisuuden.

Viiden lapsen isä Jussi Halla-aho pohdiskelee vauvakatoa: ”Niger, Tshad, Somalia, Kongo…”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi Väestöliiton uutta Perhebarometriä, joka selvittää lastensaantiin vaikuttavia tekijöitä.

Lapsiperhearki ei houkuta, tasa-arvo ontuu ja vaativa työelämä pelottaa. Siinä esille tulleita selityksiä, miksi vanhemmuutta lykätään.

-Se, miten eri tavoin vanhemmuuden ajoitus vaikuttaa miesten ja naisten tulokertymiin, on yhteiskunnallinen kysymys, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Tällä hetkellä naiset kantavat miehiä selvästi suuremman riskin perheellistymisen vaikutuksista omaan elintasoon ja työuraan. Perheellistymistä helpottavassa perhepolitiikassa keskeistä olisi madaltaa rajoja perhevapaiden ja muun elämän kuten työelämän tai opiskelun välillä, Väestöliiton tutkija ja Perhebarometriä kirjoittamassa ollut Venla Berg kertoo Väestöliiton tiedotteessa.

Halla-aholla, viiden lapsen isällä, on asiasta toisenlainen tulkinta.

”Syntyvyysongelmaa lähestytään usein sosiaalipolitiikan ja tasa-arvon näkökulmasta. Ajatus tuntuu olevan, että kunhan tasa-arvo saadaan hyvälle tolalle ja perhe-etuudet riittävälle tasolle, syntyvyys lähtee nousuun.”

Hän kysyy Facebook-tilillään, tukeeko mikään tällaista ajattelua.

”Vuonna 2017 syntyvyysasteella mitattu top 20 oli seuraava: Niger, Tshad, Somalia, Kongo, Angola, Mali, Burkina Faso, Itä-Timor, Nigeria, Burundi, Gambia, Uganda, Mosambik, Afganistan, Tansania, Sambia, Etelä-Sudan, Mayotte, Norsunluurannikko ja Benin. Euroopan maat löytyvät listan toisesta päästä. Kertooko tämä jotain tasa-arvon suhteellisesta toteutumisesta?”

Halla-aho arvioi, että hyvinvoivissa ja tasa-arvoisissa maissa ihmisillä on paljon virikkeitä ja tekemistä sekä työssä että vapaa-ajalla. Lapset eivät tahdo mahtua tähän yhtälöön.

”En usko, että asialle on kovin paljon tehtävissä politiikan keinoin. Ei kuitenkaan kannata hakea ratkaisuja, jotka mitä ilmeisimmin ovat vääriä.”