Aloite ulkomaalaisen rikollisen karkotuksesta keskustelussa – Niikko (ps.): ”Riippumatta, millainen kohtalo siellä odottaa”

Kuva: Lehtikuva
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko puhui vahvasti karkotuksen puolesta lähtömaan tilanteesta riippumatta.

Kansalaisten turvattomuuden tunne ymmärrettiin, mutta muistutettiin myös, että huoleen on jo lainsäädännössä tartuttu, kun kansanedustajat keskustelivat rikokseen syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista vaativasta kansalaisaloitteesta eduskunnassa torstaina.

Kansalaisaloitteen arvioitiin olevan liian epäselvästi muotoiltu, jotta se voitaisiin sellaisenaan hyväksyä. Kansalaisaloite annettiin eduskunnan puhemiehelle marraskuussa, ja sen oli allekirjoittanut runsaat 54 000 kansalaista.

Aloitteessa vaaditaan, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotettaisiin Suomesta vankeusrangaistuksen pituudesta riippumatta, poikkeuksena tapaukset, joissa karkotus rikkoisi kansainvälisiä sopimuksia. Rikollinen voitaisiin myös asettaa maahantulokieltoon ja hänen oleskelulupansa mitätöidä saman tien.

Nykyisin Suomesta voidaan karkottaa ulkomaalainen, jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta tai jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin.

Ketään ei kuitenkaan voi palauttaa maahan, jossa hän voisi joutua kidutettavaksi tai kuolemaantuomituksi.

Olemme jo hallitusohjelmaan kirjanneet, että nopeutamme törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden poistamista maasta.

Etenkin perussuomalaiset kansanedustajat kannattivat karkotuksen hyväksymistä lähtömaan tilanteesta huolimatta.

– Ihmiset haluavat turvallisuutta, ja että me annamme semmoisen viestin, että maassa maan tavalla: jos täällä teet näin, niin joudut sinne, mistä tulit riippumatta, millainen kohtalo siellä odottaa, sanoi kansanedustaja Mika Niikko (ps.).

Vastustajat korostivat Suomen asemaa oikeus- ja sivistysvaltiona.

– Vihreätkin ovat valmiita ottamaan Suomessa törkeään rikokseen syyllistyneen henkilön oleskeluluvan jatkon tai mahdollisen karkotuksen automaattisesti harkittavaksi aina hänen vapauduttuaan. Harkinnan on kuitenkin aina perustuttava yksilölliseen suojelutarpeen tutkintaan, sanoi Olli-Poika Parviainen (vihr.).

Orpo suhtautuu vakavasti

Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) suhtautui kansalaisaloitteeseen vakavasti.

– Aloite pitää ottaa vakavasti ja hallituksen on omalta osaltaan toimittava riippumatta siitä, miten tämä aloite eduskuntakäsittelyssä etenee. Olemme jo hallitusohjelmaan kirjanneet, että nopeutamme törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden poistamista maasta, Orpo sanoi.

Sisäministerin mukaan lain pitäisi olla alkuvuodesta 2017 eduskunnan käsittelyssä ja hän lupasi yrittää nopeuttaa sitä siitäkin.

– Lupaan selvittää, onko sitä mahdollista vielä nopeuttaa, Orpo sanoi.

Seuraavaksi kansalaisaloite etenee hallintovaliokuntaan.

Tämän päivän jännityshetket: Miten hallitus nostaa työllisyyttä, tuleeko lisää ministereitä?

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Hallituksen ministerit jaksoivat vielä eilen hymyillä, kun puoliväliriihen neuvottelut alkoivat Kesärannassa.

Hallituksen kaksipäiväinen puoliväliriihi jatkuu tänään. Eilisen selkein päätös oli varovainen muutos apteekkien sääntelyyn. Vaikeammat työllisyystoimet hallitus jätti tiistaille ratkaistaviksi.

Hallitus yrittää kuroa umpeen kymmenen miljardin euron kestävyysvajeen. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hallitus on päättänyt neljän miljardin säästöistä ja neljän miljardin uudistuksista, mutta työllisyystoimissa riittää vielä tekemistä.

Riihi jatkuu yhdeksältä aamulla, mitä ennen ministeriryhmät pitävät omia kokouksiaan aamulla, kerrotaan valtioneuvoston Twitter-tilillä.

Eilen maanantaina hallitus myös puski yllättäen ammatillista koulutusta koskevan laajan uudistuksen eteenpäin. Samalla se sopi ruotsin kielen valinnaisuutta koskevasta kokeilusta, jonka puolesta etenkin perussuomalaiset ovat rummuttaneet. Elokuussa 2018 alkavaksi kaavailtuun kokeiluun osallistuisi enintään 2 200 oppilasta, jotka saavat itse valita, opiskelevatko ruotsia vai jotain muuta kieltä.

Työllisyystoimien lisäksi hallitukselta odotetaan tänään ratkaisuja muihinkin eilen auki jääneisiin kysymyksiin. Sipilä esimerkiksi sanoi eilen, että jos ministereitä tällä hallituskaudella lisätään, se tapahtuu tänään tiistaina.

Turvallisuuteen ja erityisesti suojelupoliisille odotetaan lisärahaa lähialueilla tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen. Lisää rahaa on odotettavissa myös innovaatioihin ja tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan.

Rahoitusta haetaan yritystukien karsimisesta.

USU Kelasta: Lukiolainen voi saada tukea ilman opintolainaakin

Kela on lieventänyt lukiolaisten perustoimeentulotuen ehtoja, kertoo Uutissuomalainen. Uuden ohjeen mukaan opintolainan nosto ei ole edellytys perustoimeentulotuen saamiselle, jos kotikunta myönsi täysi-ikäiselle lukiolaiselle tätä tukea ilman lainaa. Tuki siirtyi kunnilta Kelalle vuodenvaihteessa.

Jos kunnassa on tulkittu, että opintolainaa ei tarvitse ottaa, näiden lukiolaisten osalta Kelakaan ei sitä edellytä, kertoo Kelan toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Stahl.

Sen sijaan muilta täysi-ikäisiltä lukiolaisilta Kela edellyttää yhä opintolainan nostamista, ennen kuin he voivat saada toimeentulotukea.

Lukiolaisten lainanottovelvoitteesta nousi keväällä kohu.

Lain mukaan viranomainen ei saa tehdä edellisen viranomaisen päätöksestä poikkeavaa ratkaisua sillä tavalla, että asiakkaan etu kärsii.

Jenni Jokinen ehdolle kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi

Jenni Jokinen on vahvoilla Sastamalan kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.

Sastamalan sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön edustajisto valitsi yksimielisesti 34-vuotiaan hallintotieteiden kandidaatti Jenni Jokisen (sd) ehdokkaakseen Sastamalan kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.

Ryhmien välisissä neuvotteluissa kaupunginhallituksen puheenjohtajuus on sovittu sosialidemokraateille. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden tekninen vaaliliitto on valtuuston suurin ryhmittymä, joten vaaliliiton suurimpana ryhmänä sosialidemokraatit saavat puheenjohtajuuden.

Sosialidemokraatit olivat Sastamalassa suurin vaalivoittaja 6,4 prosentin kannatuksen kasvulla. Ylivoimainen ääniharava oli kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd) 1287 äänellä. Jokinen ylsi 238 äänellään demarien kolmanneksi.

Jenni Jokinen on nykyisen kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja ja toiminut kaupunginvaltuuston ensimmäisenä varajäsenenä yhden kauden ja sen jälkeen vuodesta 2008 kaupunginvaltuuston jäsenenä.

Keskustelua aiheesta

Kukitettu Viitanen tarjosi kahvit jo ennen vaaleja

Tampereen kaupunginvaltuuston kokous aloitettiin maanantaina 24. huhtikuuta kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Pia Viitasen kukituksella. Syy kukkakimppuun oli se, että Viitanen oli päässyt ”miehen” ikään. Täyttänyt 50 vuotta.

Viitanen oli jo aikaisemmin viettänyt synttäreitään muun muassa tarjoamalla kaikelle kansalle kahvit niin Tammelan torilla kuin Hervannassakin.

Tampereen nykyinen valtuusto teki maanantaina viimeisiä päätöksiään. Valtuuston kokous kului pääasiassa siihen, että se käsitteli sopimuksia, jotka koskivat Tampereen seudun kuntien yhteisiä toimintoja.

Hyväsytyt sopimukset koskevat toimielimiä, jotka hoitavat joukkoliikennettä, ammatillista koulutusta ja jätehuoltoa. Valtuusto sai toimintansa loppumetreillä myös vastauksia valtuutettujen tekemiin aloitteisiin.

Tampereen kaupungin toimintamallia on uudistettu ja uudistusten mukainen virkamiesorganisaatio on aloittanut toimintansa vuoden alussa. Uudet poliittiset toimielimet starttaavat 1. kesäkuuta.

Yhteistoimintasopimukset, joissa Tampereen kaupunki on osapuolena, on tarkistettu vastaamaan Tampereen kaupungin uutta toimintamallia. Samalla yhteistoimintasopimuksiin on tehty muita pienempiä muun muassa kuntalain muutoksesta johtuvia täsmennyksiä.

Sopimusten perustarkoitus säilyy ennallaan. Sopimusten mukaisia tehtäviä hoitaessaan Tampereen kaupunki toimii kuntalain vastuukuntana.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimukset. Voimaan tultakseen sopumusten on saatava myös niissä mukana olevien muiden kuntien valtuustojen hyväksyntä.

Uusi valtuusto aloittaa kesäkuussa

Tampereen kaupunginvaltuusto aloittaa uudessa kokoonpanossaan 1. kesäkuuta 2017. Ensimmäinen uuden valtuuston kokous on maanantaina 12. kesäkuuta, jolloin valtuusto valitsee keskuudestaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajat, pormestarin, kolme apulaispormestaria sekä kaupunginhallituksen jäsenet.

Samassa kokouksessa valitaan myös lautakuntien jäsenet lukuun ottamatta kaupunkiseudun joukkoliikennelautakuntaa, jonka jäsenet valitaan 19. kesäkuuta. Lisäksi valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan ja keskusvaalilautakunnan jäsenet.

Kesäkuun 19. päivänä valtuusto valitsee kokouksessaan myös kaupungin liikelaitosten, Sara Hildénin taidemuseon ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtokunnat, käräjäoikeuden lautamiehet, kiinteistötoimituksen uskotut miehet sekä edustajat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon.

Tampereen kaupungin uudessa toimintamallissa kolmella palvelualueella toimii seitsemän lautakuntaa: hyvinvoinnin palvelualueella sosiaali- ja terveyslautakunta sekä sivistys- ja kulttuurilautakunta, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella elinvoima- ja osaamislautakunta ja asunto- ja kiinteistölautakunta sekä kaupunkiympäristön palvelualueella yhdyskuntalautakunta, alueellinen jätehuoltolautakunta ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta.

Kolme apulaispormestaria toimivat lautakuntien puheenjohtajina. Pormestari johtaa kaupunginhallitusta.

Keskusvaalilautakunta vahvisti kuntavaalien tuloksen 12. huhtikuuta. Uudessa valtuustossa on 67 jäsentä. Suomen Sosialidemokrattisella puolueella on 16 valtuutettua, Kansallisella Kokoomuksella 15 ja Vihreällä liitolla 14.

Vasemmistoliitto sai valtuustoon seitsemän paikkaa ja Perussuomalaiset ja Suomen Keskusta molemmat neljä paikkaa. Tampereen Puolesta ry:llä on kolme valtuutettua, Suomen Kristillisdemokraateilla kaksi, Suomen ruotsalaisella kansanpuolueella yksi ja VaihtoehtoTampere ry:llä yksi valtuutettu.

Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja RKP ovat muodostaneet yhteisen valtuustoryhmän.

Tampereen kaupunginvaltuustoon valittiin 25 uutta valtuutettua. Valtuuston keski-ikä on 47 vuotta ja valtuutetuista 43 prosenttia on naisia.

Keskustelua aiheesta