Politiikka
24.1.2022 04:56 ・ Päivitetty: 24.1.2022 04:56
Aluevaalien tulos valmistui puoli kahdelta yöllä – keskusta kahmi eniten valtuustopaikkoja
Kokoomus sai odotetusti suurimman äänisaaliin eilen järjestetyissä ensimmäisissä aluevaaleissa 21,6 prosentin äänisaaliilla. Kokoomus oli pitkään gallupkärjessä ennen vaaleja. Myös vaalien alhainen äänestysprosentti on viime vuosikymmeninä merkinnyt yleensä kokoomuksen voittoa.
Toiseksi eniten ääniä sai pääministeripuolue SDP 19,3 prosentin ääniosuudella nostaen kannatustaan edellisiin kunnallis- ja eduskuntavaaleihin verrattuna noin prosenttiyksiköllä.
Kolmanneksi eniten ääniä sai keskusta, jonka ääniosuus nousi 19,2 prosenttiin. Vuoden 2019 eduskuntavaaleihin verrattuna keskustan kannatus kasvoi lähes neljä prosenttiyksikköä.
Eniten valtuustopaikkoja keräsi keskusta, jonka 297 läpi päässyttä ehdokasta aloittaa aluevaltuustoissa. Valtuustopaikkojen määrässä kokoomus ja SDP olivat tiukasti keskustan kannoilla. Kokoomus sai 289 ja SDP 275 paikkaa.
Neljänneksi eniten ääniä saaneiden perussuomalaisten äänisaalis jäi vaatimattomaksi verrattuna galluptuloksiin ja aiempien vaalien menestykseen. Perussuomalaiset saivat vaaleissa vain 11,1 prosenttia äänistä.
Vasemmistoliitto sai vaaleissa 8,0 prosenttia, vihreät 7,4 prosenttia, RKP 4,9 prosenttia, kristillisdemokraatit 4,2 prosenttia, Liike Nyt 1,8 ja Valta kuuluu kansalle -puolue 1,3 prosenttia äänistä.
Eduskunnan ulkopuoliset pienpuolueet eivät saaneet aluevaaleissa paikkoja. Kolmella hyvinvointialueella yhdeksän ehdokasta pääsi läpi sitoutumattomien yhteislistojen kautta.
Alustava ääntenlaskenta saatiin koko maan osalta valmiiksi noin puoli kahdelta maanantain vastaisena yönä.
Aluevaalien äänestysprosentti jäi 47,5 prosenttiin. Vaaliuurnille löysi noin 1,86 miljoonaa äänestäjää.
Suurimmat ääniharavat Varsinais-Suomesta
Aluevaalien suurimmat henkilökohtaiset äänisaaliit kerättiin Varsinais-Suomesta. Eniten henkilökohtaisia ääniä keräsi vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson noin 7 800 äänellä. Alle sadan äänen päähän jäi SDP:n kansanedustaja Aki Lindén.
Kolmanneksi eniten ääniä keräsi RKP:n varapuheenjohtaja Henrik Wickström Länsi-Uudeltamaalta. Hän sai aluevaaleissa yli 5 800 ääntä.
Kokoomuksen suurin ääniharava ja koko maan neljänneksi eniten ääniä kerännyt ehdokas oli kansanedustaja Mia Laiho, joka sai Länsi-Uudeltamaalta hieman yli 5 000 ääntä.
Keskustan ehdokkaista eniten ääniä keräsi Pohjois-Pohjanmaalla entinen pääministeri Juha Sipilä, joka sai noin 3 300 ääntä.
Perussuomalaisista eniten ääniä sai puheenjohtaja Riikka Purra Länsi-Uudellamaalla. Hän sai hieman yli 3 000 ääntä.
RKP sai enemmistön paikoista Pohjanmaalla
Puolueista RKP oli ainoa, joka sai enemmistön jonkin hyvinvointialueen valtuustopaikoista. Puolueen osuus kaikista Pohjanmaan äänistä on täten noin 50,2 prosenttia eli 33 edustajaa Pohjanmaan 59 valtuustopaikasta. RKP oli suurin puolue myös Itä-Uudellamaalla.
Keskusta keräsi eniten valtuustopaikkoja yhdeksällä hyvinvointialueella. Kokoomus oli suurin puolue viidellä ja SDP neljällä hyvinvointialueella.
Äänestysaktiivisuus oli kaikkein korkeinta Pohjanmaan hyvinvointialueella. Äänestysprosentti alueella oli 53,8 ja näin 6,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa keskimäärin.
Maanlaajuisesti toiseksi korkein äänestysprosentti oli Keski-Pohjanmaalla, 51,2 prosenttia. Kolmanneksi suurin prosentti oli puolestaan Etelä-Pohjanmaalla, jossa äänensä antoi 50,3 prosenttia äänioikeutetuista.
Selkeästi heikoiten äänestettiin Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, jossa äänensä antoi 39,2 prosenttia äänioikeutetuista.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.