Ambulanssi voi Lapissa ajaa vuoron aikana jopa 1500 kilometriä – ensihoitajat ja uhkaava potilas saattavat odotella poliisia tunteja

Kuva: LEHTIKUVA / OTTO PONTO
Muoniossa työskentelevä ensihoitaja Minna Hirsikangas tarkasti ambulanssin hoitovälineitä Muonion asemalla. Lapissa työskentelevät ensihoitajat ajavat vuorojen aikana paljon ja ehtivät usein hoitaa potilaita perusteellisesti, kun sairaalaan on pitkä matka.

Lapin syrjäseuduilla poliisin niukat voimavarat voivat viivästyttää uhkaavien ja aggressiivisten potilaiden pääsyä hoidettavaksi jopa tunneilla. Ensihoitajat joutuvat odottamaan pääsyä kohteeseen, koska poliisin saapuminen turvaamaan uhkaavaksi arvioitua kohdetta voi kestää kauan.

Poliisia tarvitaan varmistamaan kohdetta useita kertoja viikossa Lapin sairaanhoitopiirin alueella, kertoo ensihoitopäällikkö Panu Karjalainen.

Kenttäjohtajana Rovaniemellä työskentelevä Petteri Malinen arvioi ensihoitajiin kohdistuvan uhkaavan ja aggressiivisen käytöksen lisääntyneen. Malinen on huomannut asenteiden muuttuneen ensihoitajien työturvallisuuden suhteen.

– Ennen on ajateltu, että mennään kuulostellen kohteeseen, jos potilas ei ole aiemmin uhkaavasta puheesta huolimatta käyttäytynyt väkivaltaisesti ensihoitajia kohtaan, Malinen sanoo.

Nykyään ensihoidon kenttäjohtajat määrittävät yhdessä poliisin kanssa paikan, jossa ensihoitajat odottavat poliisia. Kenttäjohtaja arvioi tehtävän työturvallisuutta virkavastuulla.

– Jos potilaalla on energiaa käyttäytyä uhkaavasti jo hätäkeskuspuhelun aikana, tila ei välttämättä ole mahdottoman huono, Malinen sanoo.

Hätäkeskuspäivystäjät arvioivat tehtävän uhkaavuutta muun muassa potilaan vammojen perusteella. Viiltohaava keskivartalossa viittaa usein puukotukseen.

Hätäkeskuspäivystäjät arvioivat tehtävän uhkaavuutta muun muassa potilaan vammojen perusteella.

Myös pitkät vuorot ja etäisyydet vaikuttavat Lapissa ensihoitajien työturvallisuuteen. Valtavien etäisyyksien takia ambulanssin mittariin voi työvuoron aikana kertyä jopa 1500 kilometriä. Lapin sairaanhoitopiirissä useimmat ensihoidon yksiköt tekevät lyhyempien vuorojen lisäksi pitkiä, vuorokauden mittaisia vuoroja.

Niiden aikana aktiivista työaikaa saisi säännöllisesti kertyä enintään puolet eli 12 tuntia. Kenttäjohtajat valvovat työajan kertymistä ja jakavat tehtäviä vähemmän kuormittuneille yksiköille, jos mahdollista.

– Jos Muoniosta siirretään potilas Rovaniemelle, menee tehtävään noin seitsemän tuntia, kenttäjohtaja Malinen sanoo.

Ensihoitajat kohtaavat henkistä väkivaltaa ja seksuaalista häirintää.

Ensihoitajat kohtaavat Suomessa yleisesti henkistä väkivaltaa ja seksuaalista häirintää. Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemän tutkimuksen mukaan lähes joka kolmas vastanneista ensihoitajista oli kohdannut potilaan tekemää henkistä väkivaltaa kerran kuukaudessa viimeisen vuoden aikana.

Kyselyyn vastanneista naispuolisista ensihoitajista kaksi kolmasosaa kokee työssään seksuaalista häirintää useita kertoja vuodessa. Vastanneista 76:ta prosenttia potilas oli uhkaillut fyysisellä väkivallalla useasti viimeisen vuoden aikana.

Saimaan ammattikorkeakoulun tutkimuksen tiedot saatiin haastattelemalla yhteensä 250 hoitoalalla työskentelevää. Haastateltuja oli kaikilta viideltä sairaanhoidon erikoisvastuualueelta.

Valtakunnallisen tutkimuksen luvut eivät yllätä Suomen ensihoitoalan liiton asiantuntijaa Heikki Sederholmia, joka oli mukana tutkimuksen tekemisessä.

– Väkivalta ja huono käytös eivät ole uusia ilmiöitä. Ennen niiden on ajateltu kuuluvan ensihoitajan työnkuvaan. Tosiasia on, että väkivalta terveydenhuollon henkilöstöä kohtaan lisääntyy ja kunnioitus vähenee, Sederholm sanoo.

KRP lisäsi HS-uutisointiin uuden rikosnimikkeen: virkasalaisuuden rikkominen

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Helsingin Sanomien tiedustelulakiuutisen tutkinnassa epäiltynä rikosnimikkeenä on turvallisuussalaisuuden paljastamisen lisäksi virkasalaisuuden rikkominen, keskusrikospoliisi tiedottaa.

Tutkinta alkoi, kun Puolustusvoimat teki tutkintapyynnön Helsingin Sanomien salaisiin asiakirjoihin perustuneesta uutisesta.

Poliisi teki erityisen kotietsinnän HS:n toimittajan asuntoon eilen. Esitutkinta määrättiin KRP:n mukaan, koska poliisilla oli syytä epäillä, että rakennuksen kellarissa oli aiemmin iltapäivällä pyritty tuhoamaan käynnissä olevaan esitutkintaan mahdollisesti liittyvää aineistoa.

 

Tipaton tammikuu lähestyy uhkaavasti – ”Sitä pitävät ne, jotka eivät sitä tarvitse”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

EHYT ry:n TNS Gallupilla* teettämästä kyselystä selviää, että Tipaton tammikuu houkuttaa varsinkin kohtuukäyttäjiä. Haastattelututkimuksessa niistä, jotka kertoivat yleensä juovansa alkoholia kerran kuussa tai harvemmin, 24 prosenttia oli viettänyt tipatonta. 2-4 kertaa kuukaudessa juovista tipatonta vietti 8 prosenttia.

Vuonna 2017 alkoholia käyttävistä henkilöistä kaikkiaan 16 prosenttia ilmoitti viettäneensä Tipattoman tammikuun.

– Luku on sama, kuin tammikuussa 2016. Näyttääkin, että tipattoman suosio säilyy vuodesta toiseen, EHYT ry:n viestinnän suunnittelija Maaret Väkinen sanoo.

Vain yksi prosentti tipattoman aloittaneista lopetti kesken, ja kaikkiaan 58 prosenttia Tipatonta tammikuuta viettäneistä jatkoi vielä helmikuun puolelle.

Terveyteen liittyvät syyt ovat kyselyn mukaan tärkein yksittäinen peruste ryhtyä viettämään tipatonta. Monella kyseessä on myös perinne – joka neljäs tipattomalla ollut kertoi kehittäneensä siitä itselleen tradition tai tavan. Tipaton on koko lailla yhtä suosittu miesten ja naisten keskuudessa.

Vuonna 2018 Tipattoman tammikuun teemana on ”vähästä kertyy paljon”. Teeman kautta keskusteluun nostetaan tissuttelu: esimerkiksi lasillinen viiniä päivässä on vuoden aikana jo 52 pullollista viiniä. Sosiaalisessa mediassa voi osallistua Tipaton-haasteeseen ja seurata keskustelua: #aikapaljon #tipaton

EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto koordinoivat Tipattoman tammikuun viestintätoimia.

 

Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina 6. – 16.2.2017 välisenä aikana. Haastateltavat olivat 18 – 79 -vuotiaita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 973 kpl.

Petosrikokset ovat tuplaantuneet 2010-luvulla

Epäillyt petosrikokset ovat tuplaantuneet vuodesta 2010 vuoteen 2016, selviää rikoksentorjuntaneuvoston rikoksentorjuntakatsauksesta. Erityisesti epäillyt maksuvälinepetokset ja ikääntyneisiin kohdistuneet epäillyt petokset ovat kasvaneet voimakkaasti. Suurin osa poliisin tietoon tulleiden petosrikosten uhreista oli viime vuonna kuitenkin työikäisiä eli 18–64-vuotiaita.

Neuvoston asettama asiantuntijatyöryhmä arvioi, että suuri osa etenkin lievistä petoksista jää viranomaisilta piiloon.

HS: Poliisi teki kotietsinnän Helsingin Sanomien kohutun artikkelin kirjoittaneen toimittajan kotiin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Poliisi on tehnyt kotietsinnän Helsingin Sanomien toimittajan Laura Halmisen kotiin sunnuntaina illalla, uutisoi Helsingin Sanomat.

Halminen on toinen HS:n lauantaina ilmestyneen, puolustusvoimien Viestikoekeskusta käsittelevän kohutun artikkelin kirjoittajista.

Lehden mukaan Halmiselta vietiin muun muassa tietokone ja muistitikkuja.

Helsingin Sanomien mukaan kotietsinnän perusteeksi poliisi kertoi epäilyn turvallisuussalaisuuden ilmaisemisesta. Poliisilla ei Halmisen mukaan ollut tuomioistuimen päätöstä etsinnän tekemiseksi.

Päivällä Halminen kertoo vasaroineensa hallussaan olevan tietokoneen kovalevyä tuhotakseen tietoja. Tämä aiheutti savua ja toimittaja kutsui palokunnan paikalle. Mukana tulivat myös poliisit.

HS:n tietojen mukaan koneella ei ole viestintälaki-artikkeliin liittyvää materiaalia.

Keskustelua aiheesta

13-vuotias poika löytyi maastosta kuolleena

Poliisi kertoo löytäneensä Espoossa kadonneeksi ilmoitetun 13-vuotiaan pojan kuolleena maastosta. Poliisin mukaan kuolinsyytä on vielä liian aikaista arvioida.

Poliisi suorittaa löytöpaikalla Espoon Karakalliossa edelleen tutkimuksia ja on toimittanut viestin kuolemasta omaisille.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta