tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Ambulanssi voi Lapissa ajaa vuoron aikana jopa 1500 kilometriä – ensihoitajat ja uhkaava potilas saattavat odotella poliisia tunteja

Kuva: LEHTIKUVA / OTTO PONTO
Muoniossa työskentelevä ensihoitaja Minna Hirsikangas tarkasti ambulanssin hoitovälineitä Muonion asemalla. Lapissa työskentelevät ensihoitajat ajavat vuorojen aikana paljon ja ehtivät usein hoitaa potilaita perusteellisesti, kun sairaalaan on pitkä matka.

Lapin syrjäseuduilla poliisin niukat voimavarat voivat viivästyttää uhkaavien ja aggressiivisten potilaiden pääsyä hoidettavaksi jopa tunneilla. Ensihoitajat joutuvat odottamaan pääsyä kohteeseen, koska poliisin saapuminen turvaamaan uhkaavaksi arvioitua kohdetta voi kestää kauan.

Poliisia tarvitaan varmistamaan kohdetta useita kertoja viikossa Lapin sairaanhoitopiirin alueella, kertoo ensihoitopäällikkö Panu Karjalainen.

Kenttäjohtajana Rovaniemellä työskentelevä Petteri Malinen arvioi ensihoitajiin kohdistuvan uhkaavan ja aggressiivisen käytöksen lisääntyneen. Malinen on huomannut asenteiden muuttuneen ensihoitajien työturvallisuuden suhteen.

– Ennen on ajateltu, että mennään kuulostellen kohteeseen, jos potilas ei ole aiemmin uhkaavasta puheesta huolimatta käyttäytynyt väkivaltaisesti ensihoitajia kohtaan, Malinen sanoo.

Nykyään ensihoidon kenttäjohtajat määrittävät yhdessä poliisin kanssa paikan, jossa ensihoitajat odottavat poliisia. Kenttäjohtaja arvioi tehtävän työturvallisuutta virkavastuulla.

– Jos potilaalla on energiaa käyttäytyä uhkaavasti jo hätäkeskuspuhelun aikana, tila ei välttämättä ole mahdottoman huono, Malinen sanoo.

Hätäkeskuspäivystäjät arvioivat tehtävän uhkaavuutta muun muassa potilaan vammojen perusteella. Viiltohaava keskivartalossa viittaa usein puukotukseen.

Hätäkeskuspäivystäjät arvioivat tehtävän uhkaavuutta muun muassa potilaan vammojen perusteella.

Myös pitkät vuorot ja etäisyydet vaikuttavat Lapissa ensihoitajien työturvallisuuteen. Valtavien etäisyyksien takia ambulanssin mittariin voi työvuoron aikana kertyä jopa 1500 kilometriä. Lapin sairaanhoitopiirissä useimmat ensihoidon yksiköt tekevät lyhyempien vuorojen lisäksi pitkiä, vuorokauden mittaisia vuoroja.

Niiden aikana aktiivista työaikaa saisi säännöllisesti kertyä enintään puolet eli 12 tuntia. Kenttäjohtajat valvovat työajan kertymistä ja jakavat tehtäviä vähemmän kuormittuneille yksiköille, jos mahdollista.

– Jos Muoniosta siirretään potilas Rovaniemelle, menee tehtävään noin seitsemän tuntia, kenttäjohtaja Malinen sanoo.

Ensihoitajat kohtaavat henkistä väkivaltaa ja seksuaalista häirintää.

Ensihoitajat kohtaavat Suomessa yleisesti henkistä väkivaltaa ja seksuaalista häirintää. Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemän tutkimuksen mukaan lähes joka kolmas vastanneista ensihoitajista oli kohdannut potilaan tekemää henkistä väkivaltaa kerran kuukaudessa viimeisen vuoden aikana.

Kyselyyn vastanneista naispuolisista ensihoitajista kaksi kolmasosaa kokee työssään seksuaalista häirintää useita kertoja vuodessa. Vastanneista 76:ta prosenttia potilas oli uhkaillut fyysisellä väkivallalla useasti viimeisen vuoden aikana.

Saimaan ammattikorkeakoulun tutkimuksen tiedot saatiin haastattelemalla yhteensä 250 hoitoalalla työskentelevää. Haastateltuja oli kaikilta viideltä sairaanhoidon erikoisvastuualueelta.

Valtakunnallisen tutkimuksen luvut eivät yllätä Suomen ensihoitoalan liiton asiantuntijaa Heikki Sederholmia, joka oli mukana tutkimuksen tekemisessä.

– Väkivalta ja huono käytös eivät ole uusia ilmiöitä. Ennen niiden on ajateltu kuuluvan ensihoitajan työnkuvaan. Tosiasia on, että väkivalta terveydenhuollon henkilöstöä kohtaan lisääntyy ja kunnioitus vähenee, Sederholm sanoo.

Turun uhreista enää kaksi sairaalassa – pääepäilty siirretään vuodeosastolle turvatoimien saattelemana

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Turun puukkoiskun uhreista enää kaksi on sairaalahoidossa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

– Nämä kaksi uhria ovat edelleen teho-osastohoidossa. Vammojen laadun takia tehohoidon tarve jatkuu yhä, mutta heidän tilansa on vakaa, kertoo Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolainen.

Myös iskun pääepäilty on edelleen tehohoidossa. Virolaisen mukaan hänet kuitenkin siirretään vuodeosastolle todennäköisesti jo tämän päivän aikana.

Sairaalan turvatoimia on lisätty muun muassa lisäämällä vartijoiden määrää potilashoidon ja työrauhan turvaamiseksi. Turvatoimille on tarvetta, sillä sairaalaan on tullut epämääräisiä uhkauksia puhelimitse, Virolainen kertoo.

Virolaisen mukaan tehostettuihin turvatoimiin on tarvetta niin kauan, kun epäilty on talossa.

– Suojelemme potilasta muilta ja häneltä itseltään.

Poliisi vaatii myös neljää muuta epäiltyä vangittaviksi Turun puukotuksista

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Poliisi vaatii myös muita neljää epäiltyä vangittavaksi Turun epäillystä terroriteosta. Käsittelyt järjestetään Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa huomenna.

Pääepäiltyä Abderrahman Mechkahia vaaditaan vangittavaksi kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä. Epäilty on huomisessa vangitsemisistunnossa mukana videoyhteyden välityksellä sairaalasta.

Lisäksi neljää muuta epäillään osallisuudesta terroristisessa tarkoituksessa tehtyihin murhiin ja murhan yrityksiin. Miehet kiistävät osallisuutensa tekoihin.

Poliisi on kuullut myös uhreja ja silminnäkijöitä, joiden kuuleminen kestää kaikkiaan useita päiviä. Lisäksi tapahtumiin liittyen tehdään muun muassa laajaa teknistä tutkintaa ja kansainvälistä yhteistyötä.

Poliisi tiedottaa seuraavan kerran vangitsemiskäsittelyjen jälkeen, ellei asiassa sitä ennen ilmene muuta merkittävää.

Poliisi kiittää tiedotteessa kansalaisia saapuneista havainnoista ja vihjeistä ja pyytää edelleen kansalaisten havaintoja teosta.

Supo: Viranomaiset saivat alkuvuodesta vihjeen Turun puukotuksista epäillystä henkilöstä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Viranomaiset saivat jo alkuvuodesta vihjeen Turun puukotuksista epäillystä henkilöstä, tiedottaa Suojelupoliisi maanantaina. Vihje tuli Lounais-Suomen poliisille, joka toimitti tiedon Suojelupoliisin käyttöön.

Vihjeen mukaan Turun teosta epäilty vaikuttaa radikalisoituneelta ja on kiinnostunut ääriajattelusta. Vihjeeseen ei liittynyt tietoa isku-uhasta, kertoo Supo.

Supon mukaan vastaavia vihjeitä on viranomaisille tullut parin viime vuoden kuluessa yli tuhat. Kaikki vihjeet pyritään Supon mukaan tarkistamaan, mutta niiden läpikäynti edellyttää voimakasta priorisointia.

”Etusijalla ovat vihjeet, joihin liittyy tietoa konkreettisesta uhasta.”

Turun teosta epäilty henkilö ei ole ollut Suojelupoliisin terrorismintorjunnan kohdehenkilö. Suojelupoliisilla on noin 350 terrorismintorjunnan kohdehenkilöä, jotka ovat toimintansa, yhteyksiensä tai radikalisoitumisensa takia Suojelupoliisin erityisen tiedonhankinnan kohteita.

Kohdehenkilöiden määrä on noussut muutamassa vuodessa yli 80 prosenttia. Suojelupoliisi kohdistaa suurimman osan terrorismintorjunnan resursseista kohdehenkilöiden valvontaan ja tiedonhankintaan heistä.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Turkulaisissa kouluissa ja päiväkodeissa tarjolla vahvistettua tukea perjantaisen puukotusiskun vuoksi

Kuva: Lehtikuva

Turun kouluissa ja päiväkodeissa on tällä viikolla tarjolla vahvistettua tukea perjantaisen puukotusiskun vuoksi. Turun kaupungin mukaan koulujen terveydenhoitajat, kuraattorit ja koulupsykologit keskittyvät oppilaiden tukemiseen. Lisäapua tarjotaan myös lähipaikkakuntien kouluissa.

Myös Suomen Punaisen Ristin (SPR) psykologi tai kriisityöntekijä ovat tarvittaessa turkulaisopettajien käytettävissä. Opettajien toivotaan käyvän asiaa läpi ensimmäisillä tunneilla lasten ja nuorten iän mukaan.

Henkisen tuen antaminen puukotusiskun takia alkoi Turussa heti perjantaina. Työhön on valjastettu SPR:n lisäksi muun muassa Kriisipuhelimen, Turun kaupungin ja Tyksin väkeä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Turun puukottaja taltutettiin yhdellä laukauksella – näin monta kertaa suomalainen poliisi ampui 10 vuodessa

Kuva: Lehtikuva

Turun puukotusten pääepäilty, marokkolainen 18-vuotias mies ehti puukottaa kymmentä ennen kuin hänen etenemisensä estettiin. Poliisi pysäytti miehen yhdellä laukauksella reiteen vain minuutteja hälytyksestä. Kaksi uhreista kuoli vammoihinsa. Turun iskua tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä rikoksina: kahtena murhana ja kahdeksana murhan yrityksenä.

Poliisin voimankäytöstä julkaistiin selvitys lokakuussa 2016. Selvityshankkeen teki komisario Henri Rikander. Tutkimuksesta selviää, että suomalaisen poliisin aseenkäyttöä on tilastoitu vuodesta 2003 lähtien. Aseenkäytöksi lasketaan sekä aseella uhkaaminen että laukaukset.

Vuosina 2003–2013 aseenkäyttötilanteita oli yhteensä 385, joissa laukauksia ammuttiin 122. Vuositasolla aseenkäyttötilanteiden määrä on vaihdellut 26:sta 44:ään. Viimeksi kuluneiden noin kymmenen vuoden aikana poliisin ampumaan luotiin on menehtynyt seitsemän henkilöä. Viimeisin tapaus oli lokakuussa 2016.

Poliisin voimakeinoja voivat olla fyysinen voimankäyttö (esimerkiksi maahanvienti) tai erilaisilla voimankäyttövälineillä (mm. etälamautin, poliisikoira) tehdyt toimenpiteet. Ampuma-aseen käyttö on äärimmäisintä voimankäyttöä.

Seurannan perusteella poliisin voimankäyttö on Suomessa maltillista. Rikanderin mukaan voimankäytön vertailu kansainvälisesti on vaikeaa, koska voimakeinojen luokittelussa ja seurannassa on suuria eroja. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa ei kerätä Suomen seurantaa vastaavia tietoja.

Poliisilla on yli miljoona tehtävää vuosittain. Tavallisimmin suomalainen kohtaa poliisin jonkin lupa-asian yhteydessä (28 prosenttia) tai liikennevalvonnan tai -onnettomuuden yhteydessä (15 prosenttia). Vuonna 2015 poliisi teki vajaat satatuhatta kiinniottoa. Voimakeinoja käytettiin keskimäärin 2 prosentissa.

Jokaisesta voimakeinojen käytöstä tehdään merkintä hätäkeskustietojärjestelmään. Kattavan voimankäyttöä koskevan tilastotiedon saamiseksi Poliisiammattikorkeakoulussa toteutettiin syksyllä 2015 selvityshanke. Hankkeen tuloksena luotiin uusi valtakunnallinen tiedonkeruujärjestelmä poliisilaitosten, Polamkin ja Poliisihallituksen käyttöön.

Poliisilain mukaan poliisilla on oikeus käyttää ”tarpeellisia voimakeinoja” virkatehtävää suorittaessaan:

  • vastarinnan murtamiseksi
  • henkilön paikalta poistamiseksi
  • kiinniottamisen toimittamiseksi
  • vapautensa menettäneen pakenemisen estämiseksi
  • esteen poistamiseksi
  • välittömästi uhkaavan rikoksen estämiseksi
  • välittömästi uhkaavan muun vaarallisen teon tai tapahtuman estämiseksi.

Voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus ja käytettävissä olevat voimavarat. Voimankäyttöön turvaudutaan silloin, kun puhe ei auta ja tehtävä kuitenkin on saatava suoritetuksi. Ampuma-asetta voidaan käyttää vain silloin, kun kyseessä on välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle aiheuttavan henkilön toiminnan pysäyttäminen eikä lievempää keinoa ole käytettävissä.

– Luettelointia siitä, minkälaisissa tilanteissa poliisi saa ampua henkilöä kohti, ei ole. Jokaisessa tapauksessa arvioidaan erikseen lievin tehokkain keino tilanteen ratkaisemiseksi, Poliisiammattikorkeakoulun voimankäytön opettaja Tomi Kataja sanoi Iltalehdelle vuonna 2013.