Hän painotti, että nykyinen pirstaleinen sote-palvelurakenne ei pysty enää vastaamaan ihmisten palvelutarpeeseen yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Siksi tarvitaan vahvemmat hartiat palveluiden järjestäjäksi.

– Uudistuksen tavoitteena on yhdenvertaisuuden edistäminen, jotta jokainen saisi riittävät ja yksilöllisiä tarpeitaan vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut matalalla kynnyksellä. Tämä on hyvin tärkeää erityisryhmien kohdalla, kuten vammaisten ihmisten palveluissa.

Filatovin mielestä on tärkeää vahvistaa peruspalveluja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi. Hän korosti uudistuksessa kansalaisjärjestöjen roolia. Kansalaisjärjestöt edistävät hyvinvointia ja tuottavat yhteiskunnallista hyötyä.

Filatov nosti esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöt, joiden toiminnassa painottuvat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tarpeet.

– Terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa ammattiavun rinnalla vertaistuki on tarpeen. Toiminnan, vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden kautta syntyy sosiaalista pääomaa, joka kantaa vaikeissa tilanteissa.

Hän muistutti, että sote-uudistuksen yksi tavoite on kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen.

– Järjestötoiminta lisää yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille kansalaisille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi. Tämän tulee koskea myös sote-uudistusta.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen aktiivit ovat organisoituneet pääosin kuntatasolle. Filatovin mielestä on välttämätöntä luoda järjestöjen maakuntatason verkostoja, jotta kyetään vaikuttamaan sote- palveluihin uudessa mallissa.

– Julkinen ja yksityinen sektori sekä järjestöt voivat toimia yhteistyössä erilaisten sosiaali- ja terveysalan ongelmien ratkaisemiseksi. On löydettävä uusia joustavia kumppanuuden malleja.