– Kiitos kysymästä, hyvää kuuluu. Eilen syntyi terve poika Tampereen keskussairaalassa. Hienot on fiilikset tällä hetkellä, vastaa Matti Hellsten hymyillen.

Perheen esikoispoika on nyt puolitoistavuotias isoveli.

Lasten myötä elämä tunnetusti muuttuu, mutta myös olosuhteet ja ympäristö muuttuvat.

Hellsten työskentelee Tredussa ammattikoulun kone- ja tuotantotekniikan lehtorina.

– Opetan koneautomaatiota: robotiikkaa, ohjelmointia, sähkötekniikkaa ja hydrauliikkaa sekä kaikkea muuta automaatioon liittyvää.

– Olen tekemisessä yritysten kanssa ja mukana Taitaja-toiminnassa eli valmennan taitaja-kilpailijoita Suomessa sekä annan kansainvälistä valmennusta.

Taitaja-kilpailu on kansallinen kisailu ja World Skills on maailmanlaajuinen kilpailuorganisaatio, jossa kilpaillaan maailmanlaajuisesti eri ammattialojen osaajien paremmuudesta.

Valmentaminen on hyvää vastapainoa perusopettamiselle.

– Siinä joutuu vielä enemmän haastamaan itseään, kun mennään aika syvälle ammattialan taitoihin ja tietoihin. Silloin täytyy itsekin opiskella lisää asioita.

Lisäksi Hellsten opettaa lukiolaisille ja peruskoululaisille robotiikka eri projektien sekä yhteistyökuvioiden yhteyksissä.

Hellsten on huolissaan opiskelijoistaan. Heille ammattitaidon hankkiminen on nykyään huomattavasti vaikeampaa.

– Sosiaalisten kanssakäymisten vähyys näkyy oppilaiden psyykkisinä ongelmina ja ahdistuneisuutena. On ikäluokkia, jotka ovat nyt koronan vuoksi menettäneet tiettyjä nuoruuteen ja aikuistumiseen liittyviä asioita eivätkä ole päässeet opiskelemaan sekä kokemaan oppimaansa käytännössä. Vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen.

Kyseessä on jo toinen vuosiluokka, jolla on puutteita osaamisessa. Osaamisen aukkoja olisi hyvä saada paikattua lisäkoulutuksella.

– Yritysten pitää jossain määrin ottaa huomioon, että kun he palkkaavat tämän ajankohdan nuoria, työhön tarvitaan enemmän perehdytystä.

Tiedossa on, että yritysten tarkoitus on saada toiminta tuottavaksi. Monessa yrityksessä voi kuitenkin olla hankalaa käyttää henkilöresursseja ylimääräiseen kouluttamiseen.

Tähän kokonaisuuteen liittyvät lisäksi ikävät koulutusleikkaukset.

– Ammattikoulusta valmistuvien osaamisen taso on muutenkin laskenut. Tämä aika kärjistää tilannetta ja on ehkä vaikea nähdä, mikä johtuu mistäkin, mutta kumulatiivinen vaikutus on aivan ilmeistä. Kymmenen vuoden aikana kolmen vuoden tutkinnosta on lähtenyt pois noin 1000 tuntia lähiopetusta.

Hellsten on huolissaan ammattikoulutuksen tilasta, sitä on monta vuotta ajettu alas.

– Jos verrataan ammattikouluopiskelijaa ja lukio-opiskelijaa, niin he ovat keskenään eriarvoisessa asemassa. Entistä useampi lukiolainen opiskelee neljä vuotta samalla, kun ammattikoulunuoria pusketaan mahdollisemman nopeasti työelämään. Kun nuori tulee peruskoulusta, kolmessa vuodessa tapahtuu huikea kasvu.

– Silloin ovat muutkin asiat mielessä, tulee täysi-ikäisyyttä ja muuta. Ihmisen elämässä tapahtuu suuri muutos. Kuitenkin he ovat ihan samanlaisia nuoria ja kaipaavat aikaa kasvaa.

Hellsten on ehdolla nyt ensimmäistä kertaa. Hänen vaaliteemojaan ovat koulutus, nuoret ja lapset.

– Ehdokkuus vaaleissa oli takaraivossa pitkään, että voisi opettamisen lisäksi kehitellä jotain muutakin.

Lapsen saamisen lomassa hän on panostanut vaalikoneisiin ja somessa Hellsten on keskustellut mm. Opettajien vuosityöaika-, professio- ja edunvalvonta-ryhmässä.

– Ryhmissä on keskusteltu lähinnä ammatillisen koulutuksen reformista. Siinä on paljon ongelmia, jotka näkyvät omassa työssäni.

Ammatillisten opettajien vuosityöaikakeskustelu on ollut vilkasta.

– Se ei tunne enää arkipyhiä ja lisäksi meiltä poistuivat iltalisät. Työnantaja saa teettää päälle 40 tunnin työviikkoja ilman erillistä korvausta. Nämä ovat isoja ongelmia, joita edustamamme ammattijärjestö OAJ ei ole ottanut huomioon. Yksi neuvottelukierros mennyt, eikä siltikään ongelmia ole korjattu.

Hellsten on ollut aina mukana ammattiyhdistystoiminnassa. Hän on ehtinyt olla jäsenenä myös Metalliliitossa ja Insinööriliitossa.

Tampereella on hyvä noste ja vetovoima. Kaupunkikehitys ja raitiotie ovat Hellsteniä aina kiinnostaneet.

– Tampereen demarien tilanne on hyvä. Pääministeri Sanna Marin tuo huikean nosteen ja pormestari Lauri Lyly on hoitanut hommansa erittäin hyvin.

Tampere on paras paikka asua, eikä hän ole ikinä missään muualla asunutkaan.

– Kun muutin pois kotoa Uudestakylästä, niin päädyin Kissanmaalle, sitten Kalevaan ja Armonkallion kautta Koivistonkylään rintamamiestaloon.

Työlistalla on tällä hetkellä talon yläkerran remppaaminen.

– Tampereella ihmisten on hyvä asua ja tänne halutaan muuttaa. Myös yritykselle kaupunki on otollinen, sillä täältä löytyy koulutettua työvoimaa. Kouluverkko on kunnossa ja kaupunkia kehitetään aktiivisesti. Nämä kaikki seikat ruokkivat toisiaan. Koen itseni iloiseksi veronmaksajaksi, koska niillä rahoilla tuotetaan yhteiskuntaan palveluita.

Hellsten ottaa vielä esille yhden surkuhupaisan asian paikallislehdestä liittyen ammattikoulutuksen vetovoimaan, minkä parantaminen voisi auttaa ammattikoulutuksen ongelmien ratkaisuissa.

– Jos Aamulehdessä on jutun aiheena ammattikoulu, se on aina negatiivissävytteinen. Ongelmista huolimatta niitä onnistumistarinoitakin on ja huippuosaajia valmistuu, Hellsten huomauttaa.