Jo sitä ennen toteutetut vähennykset olivat jo aiheuttaneet ongelmia. Liitto arvioi, että keskimäärin 125 000 postinsaajaa ei alkuvuoden aikana saanut postiaan viitenä päivänä viikossa, mitä laki edellyttää. Sitten maaliskuun tilanne näyttää edelleen huonontuneen.

Turun Sanomat (10.7.) kysyi lukijoiltaan kokemuksia postin kulusta. Tulos oli suorastaan shokeeraava.

Eniten valitettavaa tuntui olevan maksettujen lehtitilausten myöhästymisistä. Varsinkin perjantaisin ilmestyvät aikakauslehdet myöhästyvät säännöllisesti ja ne jaetaan vasta seuraavalla viikolla. Laskujen kanssa on ongelmia. Usein ne tulevat vasta aivan eräpäivän kynnyksellä.

Turun Sanomien lukijakysely kertoo tilanteesta vain yhden maakunnan osalta. Hajatiedot muualta antavat kuitenkin aiheen olettaa, ettei valtakunnallinen tilanne ole juurikaan parempi.

Kevään ja kesän aikana on myös hallituspuoluetasolla kohistu Sevettijärven postipalvelujen kohtalosta. Postin toimintaa ja postipalvelulain toteutumista valvova viestintävirasto ilmoitti kesäkuussa, että kyläläisten 112 kilometrin postimatka Inariin on kohtuullinen.

Sevettijärven postipalvelut ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Postin palvelujen alasajo on ollut pitkä ja tietoinen prosessi, jonka päävastuullisia ovat hallituksen porvaripuolueet. Toukokuussa eduskunta päätti hallituksen porvaripuolueiden äänin, ettei Postin kilpailijoilta vaadita käytännössä mitään erityisiä lupaehtoja toimilu­valleen.

Postin kilpailijat voivat jatkossa poimia pullasta rusinat ja käyttää hyväksi Postin vuosisatojen aikana kehittämiä osoite- ja jakelujärjestelmiä.

Tähän asti Posti on kyennyt joten kuten rahoittamaan lain mukaista yleispalveluvelvoitettaan sillä, että voitollisten alueiden tuotoilla on katettu kannattamattomien alueiden yleispalvelua. Jatkossa yleispalvelujen rahoitus jäänee entistä pahemmin avoimeksi.

Lain edellyttämät perustason palvelut ontuvat jo nyt niin pahasti, että tilanne vaatii vakavaa poliittista harkintaa. Jokaisen oikeus postipalveluihin kuuluu kuitenkin sivistysvaltion perusperiaatteisiin.

Keskusta jatkaa yrittäjien paapomista ja esittää investointivarausta eli veronkevennystä yrityksille. Mielenkiintoista on, että kokoomus ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos suhtautuvat nihkeästi asiaan. Keskusta ei ole myöskään kertonut, kuka maksaa uudistuksen aiheuttaman noin miljardin euron aukon yhteisöveroissa.