Pron puheenjohtaja Jorma Malinen perustelee asiaa kysymyksellä.

– Miksi me olisimme passiivisia työttömyyden suhteen? Me pystymme liittona satsaaman työttömien palveluun, ja haluan, että liitto huomio työttömät, Malinen kertoo.

Työministeri Jari Lindström (ps.) sanoo, ettei hänellä ole vielä mielipidettä, onko liiton työnvälitystoiminta hyvä vai huono asia.

Pron jäseniä ovat yksityisen sektorin koulutetut esimiehet ja asiantuntijat alaan katsomatta.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:hon kuuluvalla Prolla on ulkopuolinen yhteistyökumppani, jonka kanssa liitto teki sopimuksen tällä viikolla. Malinen toivoo, että kaikki liiton työttömyyskassassa olevat 7 500 edunsaajaa rekisteröityvät tulevaan järjestelmään.

– Järjestelmä alkaa tuottaa heille työpaikkaehdotuksia sähköpostilla suoraan mobiililaitteeseen. Jokainen työpaikka, jonka pystymme välittämään, hyödyttää työtöntä, liittoa ja työttömyyskassaa.

Malinen kertoo käyneensä keskusteluja asiasta työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön virkamiesten kesken, joiden kanssa liitto on etsinyt yhteistyömuotoja.

– Ministeriön korkea virkamies sanoi minulle, miksi kukaan ei ole keksinyt tätä aikaisemmin. Tämä on niin yksinkertaista.

Entinen työministeri, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) kertoo Uutissuomalaiselle kuulleensa, että muissakin liitoissa on mietitty samaa konseptia, mutta Pro ehti ensin. Ihalaisen mukaan vastaavaa toimintaa on Yhdysvalloissa, mutta siellä järjestelmä on erilainen.

– Ensimmäiseksi haluan kuitenkin sanoa, että te-toimistojen lakkauttamisessa ja palvelujen yksityistämisessä ei ole mitään järkeä, Ihalainen sanoo.

Ihalaisen mukaan Suomessa julkinen työnvälityspalvelu on ollut niin vahva, ettei ammattiliitoilla ole ollut tarvetta lähteä toimintaan mukaan.

– Kun kaikki menee kaupalliselle puolelle, ei se huono asia ole, että järjestöt lähtevät tähän mukaan. Minulle tämä ei ole yllätys.

Ihalainen pelkää yksityistämisen johtavan siihen, että työvoimapalvelut pirstaloituvat, vaikeimmin työllistettävät kaatuvat yhteiskunnan syliin ja eriarvoistuminen kasvaa.

– Kaupalliset toimijat eivät tule sitä varten, että ne ottavat hoitaakseen vaikeimmin työllistettäviä. Totta kai se on bisnestä.

Lindström torjuu Ihalaisen kritiikin ja sanoo, että jää nähtäväksi, kuinka paljon toimijoita tulee markkinoille.

– Toivottavasti tulee semmoisia toimijoita, joista työtön hyötyy, sillä sehän tässä on tarkoitus. Siksi markkinoita ollaan luomassa, Lindström sanoo.

Lindströmin mukaan isoin kysymys on kerman kuorinnan estäminen, koska kaikki ovat kiinnostuneet helpoimmin työllistettävistä. Hän uskoo, että ongelma pystytään taklaamaan, mutta se ei tapahdu sormia napsauttamalla.

– Miten säädökset rakennetaan, että tämä asia tulee hoidettua.

Pron Malinen kertoo STTK:n suhtautuneen myönteisesti hallituksen ajamiin aktiivisiin työllistämistoimiin, kun puhuttiin haastattelujen ja työllistymissuunnitelmien tekemisestä.

– Sellaista linjausta STTK:lla ei ole, että 12 pakollista hakemusta ja 60 päivän karenssi olisi positiivinen asia, Malinen sanoo.

Malisen mukaan yrityksillä ei ole mahdollisuuksia käsitellä tuhansia työhakemuksia. Se johtaa siihen, että yritykset alkavat käyttää uudenlaisia työnhakupalveluja ja työpaikat menevät piiloon. Yritykset hakevat ihmisiä suorahaulla.

– Julkiseen hakuun menevien työpaikkojen määrä on pienempi, ja niitä hakevat ne, jotka ovat vaikeimmin työllistettäviä.

Malinen arvioi, etteivät hankalimmin työllistettävät täytä tulevia kriteereitä, jolloin 60 päivän karensseja tulee peräkkäin ja ihmiset joutuvat toimentuloluukulle.