– Turvapaikkapolitiikan kiristykset kasvattavat palautuskiellon loukkaamisen riskiä. Hallituksen tulisi selvittää kiristysten yhteisvaikutukset ja ryhtyä tarvittaviin toimiin oikeusturvan palauttamiseksi, sanoo Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Raportti kiinnittää huomiota myös Suomen uusien tiedustelulakien ihmisoikeusvaikutuksiin.

Tiedustelulla puututaan keskeisiin ihmisoikeuksiin, kuten yksityisyyden suojaan ja sananvapauteen. Amnestyn mukaan perustuslain esitetty muutos voi olla perusteltu ainoastaan, jos tiedustelua valvotaan tehokkaasti ja ihmisillä on riittävät oikeussuojakeinot.

Lisäksi Suomi saa kritiikkiä translain puutteista ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Amnesty varoittaa, että joidenkin vallanpitäjien vihaa täynnä oleva retoriikka on muuttunut teoiksi. Tämä uhkaa normalisoida vähemmistöjen syrjinnän.

Viime vuosi alkoi Donald Trumpin nousulla Yhdysvaltain presidentiksi. Hän asetti pikaisesti maahantulokiellon pakolaisille ja muslimienemmistöisistä maista tuleville.

– Tämä teko valmisti tien vuodelle, jonka aikana maailman johtajat veivät avoimen vihan politiikan sen vaarallisimpiin muotoihin, arvioi Amnesty Internationalin pääsihteeri Salil Shetty.

– Trump ei kuitenkaan ole linjassaan yksin. Myös Australia ja Unkari demonisoivat pakolaisia ja siirtolaisia sen sijaan, että näkisivät heidät ihmisinä, joilla on oikeuksia ja jotka ansaitsevat meidän myötätuntomme.

Amnesty nostaa esiin myös myönteistä kehitystä. Vaikka jotkut poliittiset johtajat heikensivät puheillaan ihmisoikeuksia, kansalaiset ympäri maailman nousivat puolustamaan niitä.

Suomessa tästä ovat esimerkkeinä tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulo ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia puolustanut mielenilmaus Helsingin Rautatientorilla.