Suurelta osin islaminuskoisista koostuva rohingyavähemmistö joutui Myanmarin armeijan hyökkäyksen kohteeksi viisi vuotta sitten. Armeijan kerrottiin muun muassa surmanneen ja raiskanneen ihmisiä ja polttaneen sadoittain koteja.

Rohingyat pakenivat naapurimaahan Bangladeshiin, jossa he elävät edelleen pakolaisleireillä.

Uhreja puolustavat ryhmät ja ihmisoikeusjärjestöt sanovat, että Facebookin algoritmit lietsoivat vähemmistöön kohdistuvaa väkivaltaa levittämällä ääriajattelua sisältävää materiaalia, vaarallista disinformaatiota ja vihapuhetta.

METAN ENTINEN työntekijä Frances Haugen vuoti viime vuonna julkisuuteen tietoja ja asiakirjoja yhtiön sisäisistä käytännöistä. Amnesty huomauttaa raportissaan vuodosta käyneen ilmi, että yhtiön johto oli tietoinen vähemmistöihin ja muihin ryhmiin kohdistuvan haitallisen sisällön leviämisestä.

Rohingyoiden edustajat ovat tehneet valitukset Facebookista Yhdysvalloissa, Britanniassa sekä teollisuusmaiden yhteistyöjärjestössä OECD:ssä, jonka monikansallisten yritysten toimintaohjeistusta valtiot ovat sitoutuneet noudattamaan.

Yhdysvalloissa Metan kotiosavaltiossa Kaliforniassa pakolaiset haluavat 150 miljardin dollarin verran vahingonkorvauksia.

AMNESTYN NÄKEMYS on, että Metan haluttomuus korvata rohingyoille aiheutunutta haittaa vain vahvistaa käsitystä yhtiöstä, joka ei lainkaan ymmärrä toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia. Amnesty penää Facebookilta riittävää ihmisoikeuksien toteutumisen valvontaa sekä vaatii kansallisia viranomaisia parantamaan valvontaa.

Facebook on luvannut pyrkiä estämään väärän tiedon levittämistä entistä tehokkaammin erityisesti politiikkaan ja vaaleihin liittyen. Yhtiö on solminut kumppanuuksia eri mediayhtiöiden, myös uutistoimisto AFP:n, kanssa julkaisujen todenmukaisuuden tarkistamiseksi ja väärän tiedon poistamiseksi.