- Tästä toimintatavasta ei ole kuitenkaan tarkoitus tehdä pysyvää tai sitä toisintaa. Se oli ainutkertaista ja asettuu mittasuhteisiin yli 900:n jo annetun hallituksen esityksen joukossa. Näin haluan ainakin uskoa ja toivoa.

Saarikko sanoi, ettei tunnista loppuvaalikaudella tarvetta vastaavalle toimintatavalle. Hallituksen on tarkoitus kokoontua hänen mukaansa seuraavan kerran keskiviikkona, kun hän on palannut takaisin Suomeen Brysselistä.

- Se toimintatapa oli poikkeuksellinen ja olemme havainneet julkisestakin keskustelusta, että se toimintatapa on tuohduttanut hallituskumppaneita. Toivon kuitenkin, että tämä asettuu mittasuhteisiin, hän sanoi.

LUONNONSUOJELULAIN sisällöstä on tarkoitus äänestää eduskunnassa keskiviikkona. Keskusta halusi siitä pois kaksi pykälää.

Ensimmäinen koski uhanalaisten luontotyyppien listaamista ja sen antamista valtioneuvoston asetuksella. Toinen puolestaan sitä, miten listausta tulisi soveltaa.

Keskustan lipeämisen yhteisestä toimintatavasta on uumoiltu johtavan mahdollisesti siihen, että uhanalaiseksi saattaisi päätyä myös keskustalle tärkeä maatalouden tukipaketti. Saarikko sanoi kuitenkin toivovansa, että tuki paketille yhä löytyisi.

Hän ei tosin täysin suoraan ottanut kantaa, miltä sen kohtalo tällä hetkellä näyttää.

- Aiemmissa keskusteluissa olemme hyvin yksituumaisesti tunnistaneet maatalouden, suomalaisen alkutuotannon ja sitä kautta meidän kaikkien ruokaturvan tilanteen lannoitteiden ja sähkön hinnan nousun vuoksi. Toinen iso asia on hyvinvointialueiden aloitus ja koronan aiheuttama hoivavelka. Uskon, että tästä on muodostettavissa hyvä yhteinen kokonaisuus, kunhan vain pääsemme asiasta yhdessä keskustelemaan, Saarikko sanoi.

Ainakaan Ylen lähteiden mukaan hallitukselta ei ole herumassa maataloudelle tukea keskiviikon välikysymyksen yhteydessä.

Unkarin koheesiorahojen mahdollinen jäädyttäminen, Ukrainan lainapaketti ja kehikko, jolla EU:sta voidaan ohjata talouspolitiikan sääntöjä.

NÄMÄ teemat puolestaan Saarikko nosti Brysselissä esille tärkeimpinä kahden päivän kokouskimarasta, joka valtiovarainministereillä käynnistyi maanantaina iltapäivällä. Maanantaina kokoustavat euroalueen valtiovarainministerit ja tiistaina valtiovarainministerit koko EU-alueelta.

Ennakkotietojen perusteella tiistain kuumin peruna eli päätös Unkarin koheesiovarojen jäädyttämisestä voi olla siirtymässä tuonnemmaksi. Syynä tälle on se, että osa unionin jäsenmaista haluaisi EU-komission tarkastelevan vielä myös toimia, jotka Unkari on tehnyt oikeusvaltionsa korjaamiseksi sille asetetun määräajan jälkeen.

Valtiovarainministeri Saarikon mukaan Suomi olisi valmis tähän.

- Jos ne toimet Unkarissa ovat edenneet, niin tietenkin on oikeutettua, että arvioidaan koko kokonaisuus, hän sanoi.

Jäädytyspäätös voisi tarkoittaa Unkarille noin 7,5 miljardin euron mahdollisen rahoituksen jäämistä löysään hirteen. Unkarin täytyisi tuolloin tehdä vaaditut korjaukset järjestelmäänsä ennen kuin komissio voisi myöntää sille näitä rahoja.

Koheesiorahasto on tarkoitettu valtioille, joiden bruttokansantulo asukasta kohti on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta. Koheesiorahojen lisäksi Unkarille voi seurata vielä muitakin menetyksiä.

Komissio päätti viime viikolla, että suosittelee yhä jatkamaan ehdollisuusmekanismin käyttämistä Unkariin. Mekanismissa oikeusvaltion kehittäminen ja EU-rahoituksen saaminen on kytketty yhteen.

UNKARIN on pelätty koplaavan yhteen Ukrainan 18 miljardin euron lainapaketin, josta unionin jäsenmaiden ministereistä koostuvan neuvoston pitäisi myös saada päätettyä. Saarikko toivoi, ettei Unkari lähde tekemään tällaista kytkentää.

Hän kuitenkin sanoi, ettei hän osaa vielä kertoa, mihin päin keskustelu Unkarin ja Ukrainan paketeista kääntyy.

- Meillä on erittäin avoin pöytä vielä tällä hetkellä, Saarikko sanoi.

Hän totesi, ettei Ukrainan ja Unkarin päätösten kytkeminen toisiinsa ole oikein.

- En halua sitä pohjimmiltaan uskoa, että Unkarikaan voisi ajatella niin tässä poikkeuksellisessa sodan ajassa.

EUROALUEEN ministerien kokouksessa on määrä käsitellä muun muassa euroalueen alustavia budjettisuunnitelmia sekä euroalueen julkisen talouden näkymiä. Ministerit käsittelevät myös EU-komission suosituksia euroalueelle ensi vuodeksi.

Komissiolla on viisi suositusta. Ne koskevat muun muassa talouspolitiikan koordinoimista, investointien tason pitämistä kutakuinkin nykyisellään, pienituloisten palkkakehityksen tukemista ja rahoitusmarkkinoiden vakauden säilyttämistä.

Komissio myös suosittaa, että energiatukea annettaisiin kaksiportaisella hinnoittelulla. Kyse on siitä, että tukea saisi vain tiettyyn rajaan asti, minkä jälkeen energiasta joutuisi maksamaan täyden hinnan.

Ajatuksena on, että tuet eivät veisi täysin pois kannustinta energian kulutuksen vähentämiselle.

Kokouksessa käsitellään myös koko ohjauskehikkoa, jolla unioni voi talouspolitiikkaa ohjata.

Mikko Gustafsson / STT