”Kaverikapitalismia” – Antti Rinne jyrisee pörssiyhtiöiden pomojen ahneudesta: ”Käsittämätöntä”

Kuva: Timo Sparf

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ei säästele sanojaan arvioidessaan suurimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ansioita, joista Helsingin Sanomat kirjoitti tänään.

Uutisen mukaan toimitusjohtajien palkat, luontoisedut ja rahabonukset ovat nousseet katkeamatta jo viiden vuoden ajan. Pomojen palkat ja muut etuudet ovat suuremmat kuin koskaan Helsingin Sanomien selvityksissä vuosina 2005–2016. Keskimääräiset palkat ja bonukset ylittivät vertailussa kolmannen kerran miljoonan euron rajan ja olivat keskimäärin yli 1,1 miljoonaa euroa.

HS:n selvityksessä mukana olleiden toimitusjohtajien palkat ja rahabonukset kasvoivat 2,2 prosenttia vuodessa, kun taas kokoaikaisessa työsuhteessa olevan tavallisen suomalaisen ansiot bonuksineen kasvoivat keskimäärin vain 1,1 prosenttia vuodessa.

– Syksyn työmarkkinakierros on pikku hiljaa alkamassa. Monilta on tullut vaatimuksia palkkamaltista. Samaan aikaan samat suut, jotka esittävät vaatimuksia siitä, että palkansaajien on tyydyttävä pieniin korotuksiin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi, ovat järjestämässä itselleen kavereidensa kanssa jopa 60 prosentin palkankorotuksia, Rinne sanoo Demokraatille torstaina.

Rinteen mukaan toiminta rapauttaa moraalia työmarkkinakentässä. Hän sanoo, ettei ihmettele lainkaan etenkin julkiselta puolelta kuuluneita vaatimuksia korvata heidän kokemiaan taloudellisia menetyksiä.

– Tiettyjen johtajien ahneus on käsittämätöntä, hän puuskahtaa.

Tämä on suomalaista kaverikapitalismia, jota Sipilän hallitus on vahvistanut.

Rinteen mukaan toimitusjohtajat menettävät uskottavuutensa palkkamaltin esittäjinä.

– Tämä on suomalaista kaverikapitalismia, jota Sipilän hallitus on vahvistanut.

Rinne vaatii sellaisia ratkaisuja myös elinkeinoelämän johtajien osalta, että myös he osallistuvat talkoisiin vähintäänkin verotuksen kautta. Köyhemmät ihmiset ovat jo osallistuneet leikkausten kautta.

– Kun ajattelee sitä huutoa, jota on kuultu nimenomaan nimenomaan näiden elinkeinoelämän johtajien suusta, heidän henkilökohtainen vastuunsa siitä mitä työmarkkinoilla tapahtuu on suuri. Mutta kyllä myös niillä, jotka ovat tehneet päätöksiä nostaa palkkoja. Lisäksi Sipilän hallitus on luonut yleisen ilmapiirin, jonka mukaan tällainen on hyväksyttävää. Trickle-down-politiikkaa, jossa annetaan rikkaille verohelpotuksia ja kuvitellaan, että sieltä valuu murusia köyhienkin pöytään.

– Täysin väärää politiikkaa, ja sen politiikan yksi ilmentymä ovat johtajien järjestämät palkankorotukset, SDP:n puheenjohtaja jyrähtää.

Rinne sanoo, että kuvio ei ainakaan helpota syksyn palkkaneuvotteluja, päinvastoin. Hänen mukaansa kentällä on paljon vihaisia ihmisiä. Silti hän sanoo, että palkansaajaliitot ovat vastuullisia ja hakevat järkeviä palkkaratkaisuja.

Voin hyvin kuvitella, miltä tuntuu määräaikaisissa, epätyypillisissä työsuhteissa olevista tai nollatuntisopimuksia tekevistä ihmisistä katsella ja kuunnella tällaista keskustelua.

Rinne kommentoi Demokraatille myös kansanedustajien sopeutuseläkejärjestelmää, joka nousi uudelleen keskusteluun viikonloppuna. Hän sanoi Iltalehden tämänpäiväisessä jutussa pitävänsä sopeutumiseläkettä täysin kohtuuttomana järjestelmänä.

– En missään nimessä hyväksy tällaista järjestelyä, jossa valtaa pitävät rakentavat itselleen edun, joka poikkeaa täysin muista ihmisistä, Rinne sanoi lehdelle.

Rinne täydentää Demokraatille huomauttamalla, ettei löydy erityistä perustetta sille, että juuri kansanedustajilla on erityinen sopeutumisjärjestelmä.

– Voin hyvin kuvitella, miltä tuntuu määräaikaisissa, epätyypillisissä työsuhteissa olevista tai nollatuntisopimuksia tekevistä ihmisistä katsella ja kuunnella tällaista keskustelua.

Kansanedustajien eläkkeestä annettuun lakiin tehtiin vuonna 2011 muutos, jonka perusteella eduskunnan jättäneiden kansanedustajien työttömyysturvaksi tarkoitettu sopeutumiseläke korvattiin määräaikaisella sopeutumisrahalla. Vanhan sopeutumiseläkkeen piirissä oli heinäkuun lopussa 82 entistä ja 64 nykyistä kansanedustajaa.

Tarja Filatov järkyttyi natsien marssista: ”En kyennyt kirjoittamaan sanaakaan, koska asia tuntui niin absurdilta”

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja, entinen työministeri Tarja Filatov kommentoi Facebook-päivityksessään viime päivien keskustelua uusnatsien marssista Tampereella.

Filatovin mukaan hän ei kyennyt kirjoittamaan aiemmin sanaakaan, koska asia tuntui niin absurdilta.

”Edellisellä viikolla eduskuntaan oli jaettu vastarintaliikkeen kirjanen, joka oli ihan sitä itseänsä, Hitler-linjaa.”

Filatov palauttaa mieleen saksalaisen teologin Martin Niemöllerin kuuluisat sanat.

”Ensin ne tulivat hakemaan kommunistit, ja en puhunut mitään koska en ollut kommunisti.

Sitten ne tulivat hakemaan ammattiyhdistysihmiset, ja en puhunut mitään koska en ollut ammattiyhdistyksessä.

Sitten ne tulivat hakemaan juutalaiset, ja en puhunut mitään koska en ollut juutalainen.

Sitten ne tulivat hakemaan minut, ja silloin ei enää ollut ketään joka olisi puhunut puolestani.”

Vuonna 1892 syntynyt Niemöller päätyi itsekin natsien keskitysleireille toisen maailmansodan aikana, mutta selvisi ja kuoli Länsi-Saksassa vuonna 1984.

”Kauneinta sinussa on luonto ja metrojunan häivähdys puiden takana” – Heinäluoma suitsuttaa kotikulmiaan Kirkko ja kaupunki-lehdessä

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Eero Heinäluoma toivoo Mellumäen säilyttävän yhteisöllisyyden ja naapurista välittämisen kulttuurin.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) on asunut Helsingin Mellunmäessä 1990-luvun alusta alkaen.

Heinäluoma kertoo suhteestaan itähelsinkiläiseen noin 8 500 asukkaan pienkerrostalovaltaiseen alueeseen Kirkko ja kaupunki -lehden Rakas lähiö -sarjassa, jossa eri alojen tunnetut ihmiset kertovat kotilähiöstään.

– Vuonna 1991 muutimme nykyiselle asuinseudulle. Mellunmäki oli sellainen rauhallinen, tavallaan arvostettu lähiö, Heinäluoma kertoo juttuun liittyvällä videolla.

– Se oli niin sanotusti haluttu paikka, hän muistelee.

Vaikka Mellunmäessäkin on muutoksia tapahtunut, rauhallisuus ja luonto ovat siellä edelleen läsnä.

Heinäluoma kuvaa mellunmäkeläisiä vastaanottavaisiksi ja ystävällisiksi. Ihmiset välittävät toisistaan.

– Kyllä täällä on hyvä meininki ja elää yhteishenki edelleeen, hän kehuu.

Annetun lauseenalun Kauneinta sinussa on hän jatkaa: kesäinen luonto ja oranssisen metrojunan vilahdus puiden välistä.

Eero Heinäluoman parhaat muistot Mellunmäestä liittyvät siihen aikaan, kun hän vietti aikaa leikkipuistossa lastensa kanssa.

Tuomioja Ylelle: ”On hyvin kyseenalaista, että Jemenin sotaan osallistuviin maihin on viety aseita”

Kuva: Lehtikuva

Lähi-idän osuus Suomen sotatuoteviennistä nousi viime vuonna uuteen ennätykseen, kertoo maanantaina julkaistu raportti.

Suomalaisen SaferGlobe-ajatushautomon raportin mukaan kolmen Lähi-idän maan osuus sotatuoteviennistä oli viime vuonna liki 63 prosenttia. Se on enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2002 alkavan tilastoinnin aikana, raportissa todetaan.

Kansanedustaja Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä Lähi-itään suuntautuvassa aseviennissä on suuria ongelmia.

– Lähi-idässä ei ole juurikaan demokratioita, eikä ole juurikaan sellaisia maita, jotka eivät olisi jossain konfliktissa osapuolena joko suoraan tai epäsuorasti. Näin ollen on hyvin kyseenalaista, että esimerkiksi Jemenin sotaan osallistuviin maihin, kuten Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin on viety aseita, Tuomioja kommentoi Yle Uutisille tänään.

Kaikkiaan Suomen aseviennin arvo on raportin mukaan kaksinkertaistunut vuosina 2002–2016.

Kun Tuomioja itse aiemmin toimi ulkoministerinä, asevienti puhutti ja joskus myös äänestytti hallituksessa.

– Yksi tapaus on, jossa hallitus päätti äänestyksen jälkeen toisin kuin ulkoministeriö oli lausunnossaan esittänyt vientiluvan myöntämisestä Saudi-Arabiaan. Minusta se oli silloin virhe ja on sitä edelleen, Tuomioja sanoo.

Tuomiojan mielestä aseviennin sääntöjä pitäisi kunnioittaa.

– Pidetään kiinni niistä periaatteista, että suomalaisia aseita ei päädy konfliktien osapuolten käsiin eikä niitä käytetä ihmisoikeusloukkauksiin ei suoraan eikä epäsuorasti, hän määrittelee linjan Ylelle.

Viime vuonna suurin osa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui kolmeen Lähi-idän toimijaan.

”Minusta se oli silloin virhe ja on sitä edelleen.”

Paavo Arhinmäki on tyrmistynyt Suomen kasvavasta asekaupasta Lähi-itään. (Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander)

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki pitää moraalittomana kasvavaa asekauppaamme Lähi-itään ja erityisesti Arabiemiirikuntiin, joka on sotinut maaliskuusta 2015 lähtien Jemenin shiialaisia huthikapinallisia vastaan osana Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa.

Arhinmäen mukaan näyttää myös siltä, että asekauppaa Lähi-idän alueelle halutaan kasvattaa, sillä Patria tavoittelee parhaillaan uutta suurta kauppaa Qatarin kanssa.

– Suomen aseviennin on oltava vastuullisempaa ja kestävämpää. Suomi ei voi viedä aseita sotaa käyviin ja ihmisoikeuksia loukkaaviin maihin. Suomen tulee edistää Lähi-idän vakautta lopettamalla aseviennit Arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan, Arhinmäki toteaa tiedottessaan.

Sekä Tuomioja että Arhinmäki ovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäseniä.

”Poikakin on aina oikeassa” – Laatunen niputti tarinalla Wahlroosin asiantuntijuuden

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Björn Wahlroosin (kuvassa) perustuslakinäkemykset eivät vakuuta EK:n eläkkeellä olevaa työmarkkinajohtajaa Lasse Laatusta. Laatunen on itse juristi.

Talousvaikuttaja Björn Wahlroos esittää tänään ilmestyvässä Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan Hiljainen vallankumous -pamfletissa lukuisia perustuslain kehitysehdotuksia.

Esimerkiksi lakien perustuslaillisuuden arviointi pitäisi antaa erilliselle perustuslakituomioistuimelle tai korkeimmalle oikeudelle. Wahlroos on myös huolestunut siitä, että valiokunta on riippuvainen ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä.

Tänään julkaistiin myös tutkija Matti Hirvolan (Kalevi Sorsa -säätiö) tutkimus Luottamuksen loppu? Sipilän hallituksen työmarkkinapolitiikasta.

EK:n eläkkeellä olevalta työmarkkinajohtajalta Lasse Laatuselta kysyttiin julkaisutilaisuudessa kantaa Wahlroosin näkemyksiin.

Laatunen oli lehtitietojen varassa. Hän kertoi kuitenkin tarinan 1980-luvulla kokoontuneesta työryhmästä, jota veti Nalle Wahlroosin isä Bror ”Buntta” Wahlroos.

Laatunen kertasi, miten Nalle (Björn Wahlroos) oli vasta silloin tulossa ensi kertoja julkisuuteen. Muoviteollisuuden toimitusjohtaja kysyikin Buntalta, oliko Nalle tämän poika.

– Buntta vastasi, että on, ja poikakin on aina oikeassa. Kun tänään lehdestä luin että Nalle Wahlroos on myös perustuslakiasiantuntija, jossain määrin se tietysti yllätti. Mutta kun muistin Buntan sanat, ajattelin, että näinhän se tietysti on, Laatunen tarinoi.

”Kansanedustajat eivät hallitse tehtäväänsä.”

Laatunen itse ei usko siihen, että suomalaista politiikkaa voitaisiin rakentaa sen varaan, että perustuslakia lähdetään muuttamaan nopeissa sykleissä. Perustuslain pitää pikemminkin elää vuosikymmeniä, jotta se tulee koetelluksi.

– Toistaiseksi ei ole keksitty parempaa perustuslain mittaaamisen tapaa kuin nykyinen perustuslakivaliokunta. Puolueet voivat katsoa peiliin, jos asiantuntijat pyörittävät perustuslakivaliokuntaa. Sehän on vain osoitus siitä, että valiokunnan jäsenet, kansanedustajat eivät hallitse tehtäväänsä. Jäsenillä pitää olla niin hyvä juridinen osaaminen, että he pystyvät argumenteillaan kyseenalaistamaan oikeustieteen asiantuntijoiden esiinnostamat seikat.

Laatusen mielestä tilanne ei paranisi yhtään sillä, että korkeimmasta oikeudesta tehtäisiin perustuslain tulkitsija tai luotaisiin erillinen perustuslakituomioistuin.

– Ei se viisaus siellä ole sen enempää. Etukäteiskontrolli on toimiva. Olen tässä Wahlroosin kanssa eri mieltä.

Tutkija Matti Hirvola painottaa, että puolueiden pitää kantaa vastuu siitä, ketä perustuslakivaliokuntaan nimetään ja siitä että heillä on riittävä osaaminen.

Perinteisesti perustuslakivaliokunnan paikat ja puheenjohtajuus on mielletty merkittäviksi paikoiksi.

– Tämä ei ehkä ole täysimääräisesti toteutunut viimeisten eduskuntavaalien jälkeen, Hirvola kuitenkin toteaa.

Koska valiokunnan arvostus on laskenut, hän arvioi asiantuntijoiden roolin vahvistuneen.

– Puolueiden pitää miettiä asiaa uudemman kerran, Hirvola summaa.

Sipilän hallituksen suosio pomppasi kyselyssä, joskin korkea se ei ole vieläkään

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Noin kolmasosa suomalaisista arvioi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen onnistuneen tehtävissään vähintään melko hyvin.

Kansalaisten arvio hallituksen toiminnasta on hieman kirkastunut, sillä viime vuonna vastaavaan aikaan hieman yli neljännes arvioi hallituksen onnistuneen melko hyvin tai hyvin.

Kantar TNS:n perinteisessä puoluebarometrissä keskustan kannattajat ovat tyytyväisempiä hallituksen toimintaan kuin kokoomuksen kannattajat. Keskustalaisista 20 prosenttia arvioi hallituksen toiminnan hyväksi ja 63 prosenttia melko hyväksi. Kokoomuslaisten keskuudessa vastaavat luvut ovat 11 ja 59 prosenttia.

Hallituksen arvosana on lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Kantar TNS on kysynyt puoluebarometrissaan vastaavia tietoja toukokuusta 1991 alkaen.

Oppositiopuolueiden kannattajat suhtautuvat tietenkin hallitukseen kriittisemmin. Yli neljä viidesosaa perussuomalaisten, SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista suhtautuu hallitukseen kriittisesti.

Suomalaiset suhtautuvat puolueista myönteisimmin vihreisiin, johon lähes puolet vastanneista suhtautuu erittäin tai melko positiivisesti. Seuraavaksi myönteisimmin suhtaudutaan kokoomukseen ja SDP:hen.

Kantar TNS:n kyselyyn vastasi 2.–9. lokakuuta 1 227 suomalaista, jotka edustavat 15–74-vuotiaita. Äänestämistä koskevat kysymykset esitettiin äänestysikäisille.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta