Puheenjohtajat toivoivat kannanotossaan, että vuoden 1918 tapahtumien muistoa kunnioitetaan Suomessa sovinnon hengessä.
Puheenjohtajien mukaan Suomessa sata vuotta sitten syttynyt ja lähes 40 000 ihmisen hengen vaatinut sisällissota jätti syvät arvet suomalaiseen yhteiskuntaan.

Eduskunnan muistohetkessä kunkin yhdeksän eduskuntapuolueen puheenjohtaja luki vuorollaan lyhyen osuuden yhteisestä puheenvuorosta.

– Sisällissodan jälkeen tapahtunut yhteiskunnallinen eheytyminen on mahdollistanut Suomen nousun yhdeksi maailman kehittyneimmistä valtioista. Se on perintö, joka velvoittaa meitä tänäkin päivänä, puheenjohtajat totesivat puheenvuorossaan.

Puheenjohtajat painottivat, että mikään tarkoitus ei oikeuta väkivallan käyttöä poliittisessa toiminnassa ja yhteiskunnallisten päämäärien ajamisessa.

Punakaarti lähti liikkeelle

Sisällissodan alkamisesta tulee lauantaina kuluneeksi sata vuotta. Punakaartin liikekannallepano alkoi 27. tammikuuta, ja seuraavana yönä punakaarti miehitti Helsingin tärkeimmät kohteet. Suojeluskunnat alkoivat 28. tammikuuta riisua venäläistä sotaväkeä aseista Etelä-Pohjanmaalla. Sodan varsinainen rintamalinja syntyi vasta noin kuukautta myöhemmin.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää tärkeänä, että sisällissodan tapahtumia pidetään muistovuonna näkyvästi esillä. Hänen mukaansa suomalaisten kokemukset sisällissotaan liittyen vaihtelevat suuresti alueittain.

– Kaikkialla traumoja ei ole vielä purettu. Alueilla, missä oli paljon taisteluja ja veritekoja, elää edelleen ihmisiä, jotka ovat tavalla tai toisella joutuneet kosketuksiin tapahtumien kanssa, Rinne sanoi STT:lle eduskunnassa.

– Kyllä tämä asia vaatii edelleen yhteistä työstämistä suomalaisessa yhteiskunnassa.

“Trauman painolasti vähentynyt”

Myös kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon mielestä on hyvä, että sisällissodan tapahtumat ovat vahvasti esillä alkaneena vuonna.

Orpon mukaan sisällissota on ollut Suomelle kansallinen trauma, jonka painolasti on kuitenkin vuosien mittaan vähentynyt.

– Se on syytä muistaa ja tehdä kaikkemme, että emme koskaan enää joudu sellaiseen tilanteeseen. Yhteiskunnan eheyden ja tasa-arvoisuuden vaaliminen on kaikki kaikessa, Orpo sanoi STT:lle.

Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä toivoo, että vuoden 1918 kipeiden kokemusten muistamisen ohella muistettaisiin myös Suomessa raastavan sisällissodan jälkeen koettua ainutlaatuista eheytymisen prosessia.

Sipilän mukaan monet vastaavia tapahtumia kokeneet maat voisivat ottaa oppia suomalaisen yhteiskunnan eheytymisestä sodan jälkeen.

– Suomalainen konsensusajattelu on ainutlaatuista maailmalla. On enemmän poikkeus kuin sääntö, että löytyy tällainen sopimisen kulttuuri, Sipilä sanoi STT:lle.

– Esimerkiksi talouskriisistä selviämisen yhteydessä olen saanut palautetta, että tuo on mahdollista vain Suomessa.

STT–TUOMAS SAVONEN