ehdokasmainos

Antti Rinne: Saan viikottain kymmeniä viestejä, joissa toivotaan, että SDP hyväksyisi ”rajat kiinni”-politiikan

Kuva: Jari Soini
Rinne patistaa kyseenalaistamaan puolueen toimintamalleja, esittämään vaihtoehtoja ja uusia innovaatioita.
Rinne patistaa kyseenalaistamaan puolueen toimintamalleja, esittämään vaihtoehtoja ja uusia innovaatioita.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoo saavansa viikottain kymmeniä yhteydenottoja, joissa toivotaan, että SDP hyväksyisi ”rajat kiinni”-politiikan. Monessa viestissä sanotaan suoraan, että tällainen politiikan muutos on kynnyskysymys SDP:n kannattamiselle.

– Näille ihmisille olen vastannut, että kun ihminen on hengen hädässä, häntä autetaan. Jakamattomaan ihmisarvoon pohjaavasta periaatteesta SDP ei luovu, Rinne sanoo Demokraatille.

Suomeen tulee myös paljon ihmisiä, jotka hakevat parempaa elämää. Se ei ole Rinteen mielestä väärin.

– Meillä on omat pelisääntömme esimerkiksi työperäiseen maahanmuuttoon. Oleskeluluvan edellytys on, että työvoimalle on tarvetta. Olennaista on, että oikeus turvapaikkaan selvitetään nopeasti, viranomaisilla on riittävät voimavarat ja turvapaikan saaneiden kotouttaminen saadaan toimimaan. Näin ihmisten luottamus tilanteen hallintaan vahvistuu.

Rinne kertoo myös pitävänsä tervetulleena kansanedustajien Timo Harakan, Sanna Marinin ja Nasima Razmyarin puheenvuoroja politiikan sisällön uudistamiseksi. Etenkin Harakan ulostuloa tulkittiin lähes Rinteen haastamiseksi.

Rinne ei näe asiassa draamaa. Hän pitää hyvänä, että tärkeistä asioista keskustellaan monesta eri näkökulmasta ja SDP:n ajattelua haastetaan.

– Timo Harakka oli Pia Viitasen ja muiden valtiovarainvaliokunnan jäsenten lisäksi isossa roolissa, kun teimme SDP:n vaihtoehtobudjettia. Hänen puheenvuorossaan oli paljon asioita, joita puolueessa pitää pohtia.

Rinne pitää Harakan tapaan tärkeänä, että SDP ajaa myös yrittäjien asioita.

– Suomessa on monissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä paljon isänmaallista ajattelua, joka on tärkeää kun puhutaan työstä ja investoinneista. Monessa kansainvälisesti omistetuissa pörssiyrityksiässä nähdään tällaiset asiat ikävä kyllä toisin.

Lue koko haastattelu Demokraatista 3.3.

Lindtman tukee hallituksen päälinjauksia: “Kadulla pitää voida liikkua ilman pelkoa väkivallasta”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman antaa tukensa hallituksen linjauksille puuttua väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan.

— Suomen Vastarintaliikkeen toiminta ei sovellu suomalaiseen yhteiskuntaan ja se rikkoo kansalaisten perustavanlaatuisia oikeuksia ja kansalaisten perusturvallisuutta. Järjestön toimintaan pitää siksi puuttua lujalla kädellä.

Lindtmanin mukaan hallituksen toimenpidepaketin päälinjoja voi tukea.

— Näitä linjauksia voi tukea. Yksityiskohtiin SDP:n eduskuntaryhmä ottaa kantaa, kun hallitus on täsmentänyt ehdotuksiaan.

Lindtmanin mukaan järjestöt, jotka tukevat väkivaltaa, pitää kieltää. Nykyisen lain rajoissa on nyt tehtävä kaikki, että näin myös tapahtuu. Mikäli nykyinen laki ei riitä, pitää arvioida myös lainsäädännön muutostarve.

Lindtmanin mukaan vihapuheeseen on puututtava jatkossa entistä voimakkaammin. Hallitus linjasi lisäävänsä voimavaroja vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan ja vihapuherikosten tutkintaan.

— Tämä on tärkeä linjaus, jota pidettiin esillä myös SDP:n piiristä viime keväänä. Vihapuheesta on lyhyt matka vihatekoihin.

Lindtman korostaa, että kaduilla on voitava kulkea turvallisesti. Niinikään oman mielipiteen kertominen pitää olla sallittua.

Vihreiden ex-puheenjohtaja käynnisti puolueen puheenjohtajapelin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Neljä vihreää vaikuttajaa, nimekkäimpänä europarlamentaarikko, entinen puheenjohtaja Heidi Hautala, haluaa vihreiden seuraavaksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon.

Aamulehden mukaan nelikko on pyytänyt Alanko-Kahiluotoa asettumaan ehdolle.

Alanko-Kahiluoto kirjoittaa Twitterissä olevansa otettu tuesta.

— Lupaan harkita vakavasti.

Alanko-Kahiluoto kertoo Aamulehdessä ilahtuneensa erityisesti Hautalan osallisuudesta.

Vihreiden puheenjohtaja vaihtuu ensi vuonna, koska Ville Niinistö ei voi puolueen sääntöjen mukaan jatkaa enää tehtävässään.

Keskustelua aiheesta

Näin äärijärjestöjen toimintaan aiotaan puuttua

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Viranomaisille osoitetaan lisää resursseja puuttua väkivaltaisten äärijärjestöjen toimintaan, linjaa hallitus. Voimavaroja lisätään myös vihapuhetta estävään nettipoliisitoimintaan ja vihapuherikosten tutkintaan.

Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan määristä ei vielä tehty päätöksiä, vaan asiaan palataan täydentävässä budjettiesityksessä.

Hallitus linjasi, että yhdistyslain perusteella voidaan jo lakkauttaa väkivaltainen ääriliike, mutta lakia ei sovelleta riittävästi. Poliisihallitus sitoutuu tehostamaan yhdistyslain toimeenpanoa.

Oikeusministeriö arvioi kokoontumislain mukaisen kuuden tunnin ilmoitusmenettelyn pidentämistä.

Myös lakkautettujen väkivaltaisten ääriliikkeiden tunnusten käytön kieltäminen lailla arvioidaan.

Poliisi saisi oikeuden puuttua tunnusten käyttöön.

Keskustelua aiheesta

Maria Guzenina kommentoi kohu-uutista: “Täysin epäloogista ja arjesta vieraantunutta”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kokoomusvetoinen Espoon kaupunki aikoo säästää Helsingin Sanomien mukaan miljoonia euroja kouluista ja päiväkodeista.

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta käsittelee keskiviikkona Espoon budjettiesitystä, jossa esitetään 5,7 miljoonan euron säästöjä suomenkieliseen opetukseen ja 2,9 miljoonan euron nipistämistä varhaiskasvatuksesta.

HS:n mukaan Espoo suunnittelee muun muassa isoa leikkausta koulujen tuntikehyksiin. Päiväkotien ryhmäkokoja aiotaan kasvattaa. Koulujen iltapäivätoiminnasta säästetään ja siitä luopuminen kokonaan on jopa listalla.

SDP:n kansanedustajan, Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Maria Guzeninan mukaan Espoo on menossa väärään suuntaan, jos virkamiesten esittämät leikkaukset lasten ja nuorten palveluihin toteutetaan.

— Sellainen vaara on olemassa, jos säästöjen vastustajat eivät muodosta valtuustossa enemmistöä, hän kirjoittaa Facebookissa.

Guzeninan mukaan demarit, vihreät, vasemmistoliitto ja kristilliset ovat esittäneet vaihtoehdoksi muun muassa rahastojen tuoton purkua ja veroprosentin muuttamista muun pääkaupunkiseudun tasolle. Näillä toimilla saataisiin turvattua kasvavan kaupungin palveluiden tarvetta, Guzenina kirjoittaa.

— Virkamiehet esittävät leikkauksia tilanteessa, jossa kaupunkiin rakennetaan vinhaa vauhtia uusia asuntoja ja halutaan houkutella uusia asukkaita metroradan varteen. Täysin epäloogista ja arjesta vieraantunutta vähentää palveluja tilanteessa, jossa väkimäärä kasvaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

“Vihdoinkin vammaiset otetaan vakavasti” – Suomi ratifioi lopulta YK:n vammaisten sopimuksen

Woman in wheelchair 1
pyöratuoli vammainen este
Esteettömyys koskee muitakin kuin julkisia tiloja.

– Suomi on lopultakin ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen. Lainsäädännön muutoksia odotettiin vuosia, jotta sopimus voitiin eduskunnassa vahvistaa. Suomi oli valitettavasti viimeisimpien EU-maiden joukossa, jotka asiassa etenivät, sanoo Demarinaisten varapuheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult.

– Vuoden 2015 alussa tuli voimaan uusi laki yhdenvertaisuudesta. Laki suojaa syrjinnältä aikaisempaa laajemmin. Edelleenkin usein ajatellaan ja toimitaan siten kuin laki koskisi vain julkisia, verovaroin kustannettuja palveluita ja rakentamista. Lakia tulee kuitenkin soveltaa myös yksityiseen toimintaan, kuten kauppoja, ravintoloita yms. asiakkaille tarkoitettuja tiloja ja palveluita. Yhdenvertaisuuslakia ei sovelleta yksityiselämään, perhe-elämään eikä uskonnonharjoittamiseen, Petäkoski-Hult huomauttaa.

– Yhdenvertaisuuslain soveltaminen tulee merkitsemään parempaa suunnittelua sekä julkisessa että yksityisessä rakentamisessa ja palveluiden toteutuksessa, toteaa Demarinaisten varapuheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult. Samoin se velvoittaa kuntien rakennuslupaviranomaisen ottamaan nämä asiat vakavasti myönnettäessä rakennuslupia.

Ei ole inhimillistä kilpailuttaa asumista muutaman vuoden välein ja vaihtaa asumisympäristöä, jos siihen ei ole asukkaalla mitään tarvetta.

– Uudistettavana oleva hankintalaki koskee myös vammaisten ihmisten palveluita. Lain uudistuksessa tulee kiinnittää huomiota yhdenvertaisuuslain periaatteisiin. Tällä perusteella Demarinaiset esittävät, että vammaisten asumispalvelut jätetään hankintalain ulkopuolelle. Kaikilla ihmisillä tulee olla perusoikeus asua pitkäaikaisesti asunnossa, josta on tullut hänelle koti. Ei ole inhimillistä kilpailuttaa asumista muutaman vuoden välein ja vaihtaa asumisympäristöä, jos siihen ei ole asukkaalla mitään tarvetta. Sama koskee myös ikääntyneitä, arkielämässään apua ja palveluita tarvitsevia vanhuksia.

– Asuminen ei saa olla markkinoiden kauppatavaraa, vaan henkilön itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisen kohtelun piirissä, painottaa Petäkoski-Hult.

Tulevassa maakunta- ja sote-uudistuksessa kunnalliset vammaisneuvostot tulee hyväksyä osaksi kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakennetta. Neuvostot toteuttavat osaltaan eri tavoin vammaisten ihmisten osallisuutta ja kuulemista. Neuvoston tehtävänä on toimia viranomaisten ja vammaisten ihmisten välisenä linkkinä sekä toimia asiantuntijana myös yksityisten toimijoiden suuntaan erityisesti palveluiden ja rakenteellisen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Neuvostojen toimintaa ei voida toteuttaa ainoastaan osana maakuntahallintoa, vaan niiden toiminta on turvattava peruskunnissa.

– Kokemusten mukaan asuinkunta ja asuinkunnan taloudelliset resurssit vaikuttavat palveluiden tasoon. Yhdenvertaisuuslaki ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien palvelut tulisi olla yhtä huonoja tai yhtä hyviä, vaan oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti järjestettyjä vammaisten kuntalaisten tarpeiden perusteella. Laitosasumisen purkamisessa ollaan kunnissa eri vaiheissa, siksi on eroja esimerkiksi asumisen vaihtoehtojen toteutumisessa. Mahdollisesti käyttöön otettava henkilökohtainen budjetointi tuo nykyistä enemmän variaatioita vammaisten palveluiden toteutumiseen, kun kokonaisuus muodostuu henkilökohtaistamisen periaatteella, pohtii Tuula Petäkoski-Hult.