Antti Rinne Tampereella: Nyt luovuutta työmarkkinapöytään!

Kuva: Jari Niemelä
Demaritorin juontaja Kaisa Penny jututti lauantaina puheenjohtaja Antti Rinnettä Tampereen Koskikeskuksessa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on tyytyväinen Palvelualojen ammattiliito PAMin päätökseen liittyä neuvotteluihin yhteiskuntasopimuksesta. Rinne sanoi lauantaina SDP:n Demaritorilla Tampereella, että neuvottelupöydissä tarvitaan nyt luovuutta kun mietitään, miten palkatonta työtä voidaan lisätä esitetyt 24 tuntia.

– Tämä on pamilaisille ja muillekin vaikea paikka. Jos hallitus ei kompensoi tätä jollakin tavalla, se tietää kotimaisen kysynnän heikkenemistä. Olen silti tyytyväinen neuvottelujen aloittamisesta, ja nyt pitäisi päästä laajaan ratkaisuun. Vatulointi on jatkunut jo melkein 11 kuukautta, sanoo Rinne.

– Ylipäätään työajan palkaton lisääminen tai vaikkapa pekkaspäivien vähentäminen on ristiriitainen asia. Se saattaa jopa pidemmälläkin aikavälillä vain lisätä työttömyyttä.

Rinteen mielestä työnantajapuolen pitäisi ymmärtää esimerkiksi osa-aikaisten hankala tilanne: palkattomien työtuntien lisääminen on miltei mahdottomuus, kun toimeentulo on kiikun kaakun jo muutoinkin.

Hallituksen toimet vain pahentavat työttömyyttä

Antti Rinteen mukaan Juha Sipilän (kesk.) hallitus on laskenut pelkästään yhden kortin varaan hintakilpailukyvyn parantamisessa ja jäädyttänyt kaikki muut talouskasvun lääkkeet.

– Viime vuonna leikattiin työllisyysmäärärahoja, samoin tehdään tänä vuonna. Suomeen syntyisi saman tien 16 000 uutta työpaikkaa, jos palkkatukirahoja olisi riittävästi. En pidä siitä yhtälöstä, että koko ajan leikataan ostovoimaa ja samalla vannotaan, että hintakilpailukyky on ainoa ongelmamme.

Koskikeskuksen Demaritorilla kummasteltiin, kuka takaa talouden nousun ja työpaikkojen syntymisen sillä, että rahaa siirretään palkansaajilta, eläkeläisiltä, työttömiltä ja opiskelijoilta yrityksille.

– Nykyhallituksen mallilla sellaista vakuutusta ei voi luvata kukaan. Hallituksen toimenpiteet näyttävät vain pahentavan työttömyyttä. Jos nyt työllisyys lähtisi parantumaan, se tapahtuisi hallituksen toimista huolimatta, arvioi Rinne.

Nollalinja kotimarkkinoiden kannalta hankala

Puheenjohtaja Antti Rinteen mielestä työmarkkinasopimuksen nollalinja olisi kotimarkkinoiden kannalta hankala, koska kauppa kävisi sen jälkeen huonommin. Hintakilpailukyvyn kannalta parasta olisi Rinteen mukaan mennä eteenpäin matalilla palkankorotuksilla ja luoda sitä kautta vakautta koko työmarkkinakenttään.

– En ymmärrä, että jos hintakilpailukyky saadaan kuntoon, niin silti leikataan lisää. 1,5 miljardin leikkaukset tulisivat vielä tämän vaalikauden aikana, kun taas hintakilpailusopimus vaikuttaisi pitkällä aikavälillä.

Rinne arvioi, että kovasti toitotettu hintakilpailukykyongelma kohdistuu erityisesti matalan tuottavuuden aloille ja sielläkin vain yrityksiin, jotka eivät ole tutkineet, tuotekehittäneet tai vahvistaneet markkinointiosaamistaan.

– Uusia tuotteita kehittämällä pärjää. Tästä hyvä esimerkki on Harvia, joka tekee 30 prosentin voiton ja korvaa 20 prosentin liikevaihtomenetyksen ruplan heikentymisen takia myymällä kiukaita Lähi-Itään hyvinvointituotteina, huomauttaa Rinne.

Rinteen mukaan Suomesta puuttuu tuotteita ja palveluja, jotka menisivät maailmalla kaupaksi. Hän muistuttaa, että lääkkeet on esitetty SDP:n varjobudjetissa, jonka toteuttaminen olisi eduskunnan tietopalvelun mukaan tarkoittanut tälle vuodelle peräti 35 000 uutta työpaikkaa.

Keskustelua aiheesta

Liittokansleri Angela Merkelin saaman tasa-arvopalkinnon kohde julkistetaan Tampereella alkuvuonna 2018

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO
Suomen hallituksen perustama kansainvälinen tasa-arvopalkinto (International Gender Equality Prize) on myönnetty Saksan liittokansleri Angela Merkelille.

Suomen hallituksen perustama kansainvälinen tasa-arvopalkinto (International Gender Equality Prize) on myönnetty Saksan liittokansleri Angela Merkelille tunnustuksena hänen pitkäaikaisesta maailmanlaajuisesta toiminnastaan ihmisarvon ja ihmisoikeuksien puolustajana sekä naisten ja tyttöjen puolestapuhujana.

Suomen hallituksen perustama palkinto on suuruudeltaan 150 000 euroa. Palkinnonsaaja ei saa summaa omaan käyttöönsä, vaan hän ohjaa varat naisten ja tyttöjen asemaa vahvistavaan avustuskohteeseen. Palkintosumma rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista. Tampereen kaupunki toimii hallituksen rinnalla tasa-arvopalkinnon kumppanina ja isäntäkaupunkina palkintoon liittyvien tilaisuuksien järjestelyissä.

Valtioneuvosto myönsi palkinnon riippumattoman palkintolautakunnan tekemän ehdotuksen pohjalta. Palkintolautakuntaan kuuluvat tänä vuonna sen puheenjohtaja Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas, Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen sekä kirjailija ja tutkija Rosa Meriläinen.

Tampereen kaupunki onnittelee Saksan liittokansleri Angela Merkeliä ensimmäisestä kansainvälisestä tasa-arvopalkinnosta. Liittokansleri Merkelin valitsema palkintokohde julkistetaan Tampereella alkuvuonna 2018 järjestettävässä korkean tason tasa-arvoseminaarissa. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa.

Palkinnon perustelut

Liittokansleri Angela Merkel on elämäntyöllään noussut yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista henkilöistä ja esikuvaksi monelle naiselle ja tytölle. Hän on lasikattoja rikkomalla osoittanut, että naiset voivat päästä ylimmille johtopaikoille. Hän on nostanut sukupuolten tasa-arvon maailman valtionpäämiesten agendalle. Hän on pyrkinyt parantamaan erityisesti kehitysmaiden naisten oikeuksia ja mahdollisuuksia.

Saksassa hänen tavoitteenaan on naisten ja miesten aito yhteiskunnallinen tasa-arvo, johon kuuluu esimerkiksi työ- ja perhe-elämän helpompi yhdistäminen. Kansainvälisten haasteiden paineessa Angela Merkel on aina puolustanut ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia. Hän on myös vahva Euroopan arvojen puolestapuhuja ja esikuva – todellinen eurooppalainen johtaja.

Keskustelua aiheesta

”Tottakai demarit äänestävät omaa ehdokastaan – Tuula Haataista”

Kaapo Asuma tarjoili kuumaa glögiä ihmisille sunnuntaina SDP:n vaalitehtalla.

SDP:n teltta Tammelantorin joulumarkkinoilla sunnuntaiaamuna veti hyvin väkeä. Kaikki paikalla olleet näkivät ja kokivat sen itse. Tarjolla oli paitsi jouluista glögiä ja pipareita myös tietoa puolueen omasta presidenttiehdokkaasta Tuula Haataisesta.

Teltalla  olivat joukolla niin Tampereen kaupunginvaltuuston demarivaltuutetut kuin puolueen pirkanmaalaiset kansanedustajatkin. Heiltä sai lisää tietoa ehdokkaasta, mutta keskustelut polveilivat myös muihin ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin.

Kansanedustaja Jukka Gustafsson kertoi ihmisiä kiinnostaneen muun muassa sinisten puolustusministerin Jussi Niinistön sooloilut Suomessa mahdollisesti järjestettävien suurien sotaharjoitusten suhteen. Niinistön suunnitelmat ovat herättäneet suurta hämmennystä.

– Toriväki oli sitä mieltä, että asiasta olisi käytävä laaja keskustelu, missä hankkeeseen liittyviä eri puolia olisi puntaroitava. Sitä pitäisi käydä myös eduskunnassa. Useat kansanedustajat edellyttävätkin, että asia on tuotava eduskunnan käsiteltäväksi.

Gustafssonin mukaan moni torillakävijä oli sitä mieltä, että ensimmäisellä kierroksella demarien tulisi äänestää omaa ehdokastaan Tuula Haataista. Toisella kierroksella asiaa olisi sitten harkittava sen hetken tilanteen mukaan.

– Moni pohti myös Paavo Väyrysen tuloa mukaan vaalikampanjaan. Se voi olla hyväkin asia. Onhan Väyrynen toki kokenut vaikuttaja ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.

Torikansan hyvällä tuulella

Vaikka torilla puhaltelikin aika ajoin viileä tuuli, SDP:n teltalla kävijät olivat Pirkanmaan sosialidemokraattien toiminnanjohtajan Harri Sandellin mukaan hyvällä ja lupsakkaalla tuulella. Olihan torilla vaalitelttojen lisäksi myös myyntikojuja. Niiden pöydät notkuivat paitsi jouluun liittyvistä tuotteista myös joulunvärisistä eli punaisista omenoista ja vaikkapa keräkaaleista.

SDP:n teltta oli pystyssä jo aamuyhdeksältä ja kuumaa glögiä kera pipareiden oli mennyt ennen kello 11:ä jo kolmisensataa mukillista. Puolenpäivän lähestyessä väkimäärä teltalla kasvoi ruuhkaksi asti, ja esitteet Tuula Haataisesta tekivät hyvin kauppansa. Asiaan vaikutti oleellisesti se, että loputkin kansanedustajat ilmestyivät tuolloin paikalle.

Sandellin mukaan ihmiset antoivat maan hallituksen kuulla kunniansa. Onhan se tehnyt päätöksiä, joilla leikataan pienituloisilta ja vähäosaisilta. Kärsijöiksi ovat joutuneet muun muassa eläkeläiset, paljon lääkkeitä tarvitsevat ja työttömät.

Samalla kun hallitus on leikannut neljän miljardin edestä, se on tarjonnut lähinnä hyvätuloisille parin miljardin euron veronkevennykset.

Glögiä ja pipareita oli SDP:n teltalla jakamassa myös 17-vuotias Kaapo Asuma. Yksi nuorimmista tamperelaisista puolueen jäsenistä totesi vaalityön olevan mukavaa, vaikka viileä tuuli vähän kävikin luihin ja ytimiin. Tarjottavia kun olisi ollut vaikea jakaa rukkaset kädessä.

Asuma hymähti, ettei monikaan tahtonut tunnistaa häntä demariksi miehen nuoruuden vuoksi. Suurella yleisöllä ei vielä ole tietoa, että nuoret ovat jälleen hakeutumasa Sosialidemokraattiseen puolueeseen. Esimerkiksi viime vaaleissa SDP:n valtuustoryhmä nuorentui Tampereella selkeästi. Vaalien jälkeen nuoret saivat hoitaakseen myös monia vaativia luottamustehtäviä.

Haataisen teemat

Presidenttiehdokas Tuula Haataisen yksi viesti on se, etteivät valtioiden väliset kiistat ole suurin uhka rauhalle. Suurimmmat vaarat piilevät eriarvoisuudessa, ilmastonmuutoksessa, terrorismissa ja kyberuhkissa.

Haataisen mukaan ihmisten turvallisuudentunne alkaa muodostua jo varhaiskasvatuksessa. Se lisääntyy, jos ihmisten kokemukset koulutuksesta, työelämästä ja vielä eläkevuosistakin ovat positiivisia.

Niinpä terrorismin kitkentäänkin auttaa sen syihin paneutuminen – ajoissa.

Toivottomuus vie nuoria ihmisiä epätoivoisiin tekoihin. Kehitysapua pitäisi nyt antaa esimerkiksi Afrikkaan, jossa muun muassa kuivuus ja työttömyys kuisaavat ihmisiä. Sinne, missä paine alkaa kasvaa, olisi järjestettävä työpaikkoja ja koulutusta. Suomalaisilla on varaa auttaa ihmisiä. On vain mietittävä, miten se tehdään.

Suomessakin on kymmeniätuhansia syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Nuoret eivät pelkää vieraan maan hyökkäystä, mutta eriarvoistumista kyllä.

Presidenttiehdokkaan mukaan tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus on syytä pitää mielessä, jos Suomessa halutaan, että nuoret puolustavat maatamme. Näitä arvoja sekä työtä ja kunnon palkkaa hän haluaa presidenttinä pitää esillä.

Keskustelua aiheesta

Professori Pekka Visuri: Hyvinvoinnin romuttaminen voisi tuoda mukanaan arvaamatonta tuhoa

Professori Pekka Visuri puhui täpötäydelle salilliselle yleisöä Sastamalan itsenäisyyspäivän juhlassa.

Itsenäisyyspäivän juhlassa Sastamalassa puhunut professori Pekka Visuri tarkasteli Suomen satavuotista itsenäisyyttä lähinnä poliittisen historian kannalta. Juhlapuhuja käsitteli historian kulkua totutusta poikkeavalla tavalla ja päätyi puolustamaan voimakkaasti hyvinvointiyhteiskuntaa, josta maailmalla Suomea ja muita pohjoismaita arvostetaan.

Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 tuli Visurin mukaan mahdolliseksi Venäjän vallankumouksen myötä, mutta vaarantui heti seuraavan vuoden alussa sisällissodan vuoksi.

Saksa teki huhtikuussa intervention sovittuaan ensin Neuvosto-Venäjän kanssa Brest-Litovskin rauhansopimuksessa, että venäläiset sotilaat poistuvat Suomesta vastarintaa tekemättä. Saksalaiset tulivat sotavoimillaan Etelä-Suomeen ja Ahvenanmaalle kuten myös Baltian maihin, Valko-Venäjälle ja Ukrainaan muodostaakseen itäimperiumin Venäjän keisarikunnan romahduksen jättämään valtatyhjiöön.

– Suomi olisi jäänyt Saksan valtapiiriin reunavaltioksi jonkinasteisena vasallina, ellei länsirintaman romahdus olisi pakottanut saksalaiset suostumaan aselepoon 11. marraskuuta 1918. Saksan antautuminen merkitsi myös Suomelle mahdollisuutta todellisen itsenäisyyden säilyttämiseen.

– Maailmansodan loppuvaihe ja sen jälkeiset vuodet olivat Euroopassa hyvin epävakaata aikaa. Oli vallankumouksia ja sisäisiä taisteluja varsinkin romahtaneiden keisarikuntien alueilla.

Visurin mukaan samaan aikaan Suomen kanssa pyrki Venäjän vallankumouksesta ja bolshevikkihallinnon vaikutuspiiristä eroon myös Ukraina. Sekä Suomi että Ukraina olivat tulleet 1700-luvun kuluessa voimistuneen Venäjän imperiumin rajamaiksi, kun Ruotsi ja Puola joutuivat vetäytymään noilta alueilta.

– Saksalaiset nimittivät keväällä 1918 valtaamansa Ukrainan johtoon oman suosikkinsa, hetmanin arvonimeä käyttäneen Pavel Skoropadskin, joka oli Mannerheimin palvelustoveri Pietarin ajoilta. Pian kuitenkin kahden entisen Venäjän rajamaan tiet erosivat.

– Ukraina koki viime vuosisadalla kovia. Saksan hävittyä sodan Ukraina joutui kohta bolshevikkien valtaan ja liitettiin sisällissodasta pahasti kärsineenä alueena Neuvostoliittoon, kun taas itsenäinen Suomi pääsi verraten nopeasti kehityksen tielle, kertoi Visuri.

Talvisodan aikaan itsenäisyyspäivänä ei juhlittu

Neuvostoliitto lähti marraskuun lopussa 1939 Suomea valloittamaan, ja alkoi talvisota. Silloin itsenäisyyspäivänä ei juhlittu, vaan tilanne koettiin hyvin synkkänä. Pelättyä rintamien romahdusta ei kuitenkaan tullut. Myös kaukaa Ukrainasta, Kiovan sotilaspiiristä, tuli Suomussalmelle taistelemaan 44. divisioona, joka tuhoutui Raatteen tiellä tammikuun pakkasissa.

Talvisodan päättyessä Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle alueita Karjalasta ja Sallasta. Sodasta seurasi katkeruutta, mikä osaltaan selittää sen, että Suomi kesällä 1941 liittyi Saksan hyökkäykseen kohti itää. Syksyllä suomalaiset kuitenkin huomasivat joutuneensa sotaan laajaa liittokuntaa vastaan, joka muodostettiin Saksaa kukistamaan. Se otti nimekseen Yhdistyneet Kansakunnat, totesi professori.

Paasikiven linja kehittyy

Visuri jatkoi, että Neuvostoliiton suurhyökkäyksen jälkeen kesällä 1944 Suomen oli taivuttava rauhaan liittoutuneiden määräämillä ehdoilla. Aselepo saatiin lopulta aikaan 5. syyskuuta, kun tasavallan presidentiksi nimitetty marsalkka Mannerheim oli vakuuttanut hallitukselle ja eduskunnalle, että Saksa ei Suomea enää kykene tukemaan. Tilanteen epävarmuutta kuvaa Mannerheimin lausunto hallituksen kokouksessa, että kyseessä oli ”hyppy tuntemattomaan”, mutta se oli pakko uskaltaa tehdä.

– Syksyllä 1944 kovin monet Suomessa eivät uskoneet tilanteesta selvittävän itsenäisenä valtiona. Kun liittoutuneiden sanelema välirauhansopimus oli allekirjoitettu Moskovassa 19. syyskuuta, Mannerheim kutsui luokseen valtioneuvos J.K. Paasikiven ja sanoi tälle: ”Sopimuksessa ei puhuta kapitulaatiosta eli antautumisesta, mutta välirauhansopimus merkitsee antautumista. Emme voi puolustaa itseämme.” Hän tarkoitti tällöin erityisesti velvoitetta luovuttaa Helsingin kupeesta Porkkalan alue Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi.

– Tämä näytti niin uhkaavalta, että Mannerheim ehdotti pääkaupungin siirtämistä Tampereelle tai Jyväskylään.

– Mannerheim ja Paasikivi totesivat ainoaksi keinoksi selviytyä tukalasta tilanteesta välirauhanehtojen tunnollisen täyttämisen, tinkimättä kuitenkaan itsenäisyydestä ja kansallisista eduista. Ennen kaikkea venäläiset oli saatava vakuuttuneiksi siitä, ettei Suomi uudelleen anna aluettaan käytettäväksi hyökkäykseen itään. Näistä ajatuksista kehittyi Paasikiven linja.

Kylmän sodan merkkien voimistuessa valtiojohdon oli Visurin mukaan noudatettava toimissaan suurta varovaisuutta, jotta Suomi ei olisi joutunut suurvaltakiistoihin mukaan. Se onnistui, ja Suomi jäi Eurooppaa halkovan blokkijaon pohjoiselle sivustalle Neuvostoliiton vaikutuspiiriin, mutta kuitenkin itsenäisyytensä ja läntiset yhteytensä säilyttäen.

– Selkeä osoitus Suomen puolueettomuuden ja idänsuhteiden vakiintumisesta saatiin syksyllä 1955, kun Neuvostoliitto ilmoitti presidentti Paasikivelle palauttavansa ennenaikaisesti Porkkalan tukikohdan.

Suomen hyvinvointiyhteiskuntaa arvostetaan maailmalla

Yksi tärkeimpiä perusteita Suomen selviytymiselle toisen maailmansodan aiheuttamasta kriisistä oli valtiojohdon määrätietoinen toiminta yhteiskunnan eheyttämiseksi. Siihen kuului aluksi kodeistaan pakenemaan joutuneiden asuttaminen ja sotainvalidien huollon järjestäminen sekä myös sosiaaliturvan rakentaminen. Kuulostaa ehkä vanhanaikaiselta, mutta rintamamiesten sanonta ”Veljeä ei jätetä” toteutui käytännössä melko hyvin.

– Nykyisin kuulee sanottavan, ettei meillä ole enää varaa ylläpitää niin sanottua hyvinvointiyhteiskuntaa. Se on kuitenkin suurin saavutus, mistä maailmalla Suomea muiden pohjoismaiden ohella todella arvostetaan. Suomen sodanjälkeisten vuosikymmenten yhteiskuntapolitiikan luoman vakauden ja hyvinvoinnin romuttaminen voisi tuoda mukanaan arvaamatonta tuhoa.

– Presidentti Urho Kekkonen kysyi aikanaan kirjansa otsikossa, ”Onko maallamme malttia vaurastua?” Nyt on syytä kysyä, onko maallamme malttia estää suurella työllä rakennettujen yhteiskunnan perusrakenteiden rapautuminen? Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen ja sisäpoliittisen vakauden säilyttäminen on paras suoja myös ulkoisia uhkia vastaan.

Esityksensä alkupuolella Visuri vertasin toisiinsa kahta entistä Venäjän keisarikunnan rajamaata, Ukrainaa ja Suomea. Niiden yhteiskunnalliset olot kehittyivät vuosisadan kuluessa aivan eri suuntiin. Ukraina pysyi epävakaana alueena ja kriisiytyi pari vuotta sitten jälleen pahasti.

– Se muistuttaa, kuinka tärkeää on jatkuvasti huolehtia yhteiskunnan vakaudesta, jotta vältettäisiin kansan jakautuminen, sisäiset taistelut ja myös joutuminen ulkoisten hyökkäysten kohteeksi, päätti professori Visuri juhlapuheensa täydelle salilliselle yleisöä.

Teksti ja kuva:
Alpo Jokinen

Keskustelua aiheesta

Jyrki Koskinen Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi

Jyrki Koskinen on koulutukseltaan insinööri. Tällä hetkellä hän työskentelee Tampereen työvalmennussäätiö Sykkeen toiminnanjohtajana.

Jyrki Koskinen valittiin torstaina Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön uudeksi puheenjohtajaksi vuosille 2018-2019. Koskinen voitti vastaehdokkaansa Pekka Anttilan äänin 21- 17.

Varapuheenjohtajaksi valittiin Ida Piltonen. Hän voitti vastaehdokkaansa Johanna Santaniemen äänin 21-15.

Kunnallisjärjestön muut hallituksen jäsenet valittiin yksimielisesti. Valituiksi tulivat: Alhoniemi Ismo, Anttila Pekka, Dûndar-Järvinen Aila, Herranen Pentti, Kinnunen Katja, Leino Joanna, Leppänen Marjut, Pihlaja Risto, Santaniemi Johanna ja Virolainen Paula.

Koskinen on koulutukseltaan insinööri. Tällä hetkellä hän työskentelee Tampereen työvalmennussäätiö Sykkeen toiminnanjohtajana.

Takana on vankka järjestömiehen kokemus. Koskinen työskenteli 25 vuotta Tampereen insinöörien toiminnanjohtajana. Järjestökokemusta on karttunut myös potilasjärjestöistä. Hän on toiminut myös Hakametsän sosialidemokraattien puheenjohtajana.

Lisää avoimuutta

– Puolueen jäsenille pitää luoda väylät vaikuttaa. Puoleosastojen näkemykset pitää isoissa asioissa tuoda kunnallisjärjestön edustajiston käsittelyyn. Edustajiston pitää merkittävissä kysymyksissä vetää linjaa, jota valtuustoryhmä soveltaa päätöksentekoon. Nyt edustajisto saa käsiteltäväkseen liian vähän asioita, Koskinen sanoo.

Avoimuuden lisääminen tarkoittaa ensinnäkin puolueen näkyvyyden parantamista tiedotusvälineissä ja Facebookissa.

– Meidän on kommentoitava julkisuudessa enemmän ajankohtaisi asioita, mutta myös nostettava esille meille tärkeitä seikkoja ja asiakokonaisuuksia. Kunnallisjärjestön hallituksen työskentelystä tulee antaa avoimemmin tietoa.

Luottamustehtäviä Koskinen jakaisi nykyistä laajemmin eri aktiiveille. Kaksoisroolit on purettava ensi kevään aikana.

Koskinen perustaa kunnallisjärjestöön kolme työryhmää, jotka kootaan työryhmille määritellyistä tehtävistä ja asioista kiinnostuneista ihmisistä. Kysymykseen tulevat viestintä-, vaali- ja ay-työryhmä.

– Jotta puolueosastoista saataisiin enemmän irti ja niiden jäseniä motivoitua, osastojen toimintaa, toiminnan kehittämistä ja puolueosastojen yhteistyötä tulee tukea entistä enemmän, Koskinen sanoo.

Yhteistyöllä hyviin vaalituloksiin

Koskinen tarjosi tiukan äänestyksen jälkeen kilpailijalleen ja häntä tukeneille yhteistyön kättä.

– Kootaan rivit, tehdään yhteistyötä. Sen myötä uskon puolueen jäsenmäärän ja puolueaktiivien määrän kasvavan niin, että se näkyy seuraavien vaalien tuloksissa: SDP on suurin puolue Tampereella maakuntavaaleissa 2018, eduskuntavaaleissa 2019 ja kuntavaaleissa 2021.

Keskustelua aiheesta

Kintulammille ja Hervantaan luonnonsuojelualueet lahjaksi 100-vuotiaalle Suomelle

Kintulammin suojelualue saa kehittyä pääosin luonnontilassa

Tampereelle ollaan perustamassa kaupungin tähän saakka laajinta luonnonsuojelualuetta Teiskoon Kintulammin virkistys- ja retkeilyalueelle. Toinen luonnonsuojelualue perustetaan kantakaupunkiin, Hervantaan Makkarajärven-Viitastenperän alueelle.

Kintulammin luonnonsuojelualueen pinta-ala on 544,5 hehtaaria, ja se rajautuu 61 hehtaarin Vattulan luonnonsuojelualueeseen. Kintulammin luonnosuojelualue on Pirkanmaan kolmannneksi suurin luonnonsuojelualue Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen jälkeen. Tuleva Hervannan Makkarajärven-Viitastenperän luonnonsuojelualue on noin 86 hehtaarin laajuisena kantakaupungin laajin.

Molempien luonnonsuojelualueen perustamista esitetään ympäristö- ja rakennusjaoston kokouksessa 5. joulukuuta. Jos jaosto hyväksyy esitykset, ne etenevät vielä kaupunginhallituksen päätettäväksi tämän vuoden puolella. Rauhoittamispäätökset tekee Pirkanmaan ELY-keskus vuoden 2018 alussa.

Luonnonsuojelualueet on ajateltu Tampereen kaupungin luontolahjaksi satavuotiaalle Suomelle. Lahjalla Tampere on mukana ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Luontolahjani satavuotiaalle Suomelle -kampanjassa.

Kintulammi on poikkeuksellisen laaja vanhojen metsien alue

Kintulammin alue sijaitsee Teisko-Aitolahdessa noin 21 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Se on poikkeuksellisen laaja ja yhtenäinen varttuneiden ja vanhojen metsien alue Pirkanmaalla.

Vanhimmat kilpikaarnaiset aihkimännyt lienevät jopa 400-vuotiaita. Suojelualueen lajeista mainittakoon viitasammakko, liito-orava ja valkolehdokki. Alueella viihtyy muun muassa harvinaisia jäkäliä ja sammalia.

Tänä vuonna Ekokumppanit Oy on rakentanut kaupungin liikuntapalveluiden investointirahoituksella kolme uutta laavua, tulipaikan Kaukaloiselle, 15 kilometriä polkureitistöä, kosteilla paikoilla pitkospuineen sekä opasteet.

Kintulammin suojelualue saa kehittyä pääosin luonnontilassa. Hirvieläinten metsästäminen on sallittua. Retkeilykäytön lisääntyessä metsästystä voidaan joutua rajoittamaan.

Monimuotoinen ja vaihteleva Makkarajärvi-Viitastenperä

Makkarajärvi-Viitastenperä sijaitsee Hervannassa, noin 12 kilometriä kaupungin keskustasta kaakkoon, Lempäälän ja Kangasalan rajalla. Alue on maastonmuodoiltaan hyvin vaihtelevaa varttunutta tuoreen kankaan ja kuivan kankaan metsää. Sen arvoa nostavat useat ojittamattoman suoalueet.

Eteläosassa Hervantajärven Viitastenperän lahdenpohjukan ympärillä sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat jylhäpiirteiset kallioalueet. Rauhoituksen ulkopuolelle jää 1,9 hehtaarin laajuinen Makkarajärvi, joka on yhteistä vesialuetta.

Rauhoituksen tavoitteena on suojella luonnon, erityisesti vanhan metsän, soiden ja arvokkaan kallioalueen ominaispiirteitä sekä eliölajistoa. Luonnon monimuotoisuudesta kertoo vanhan metsän kääpälajisto ja linnusto, kallioalueen harvinaiset sammalet ja jäkälät sekä monet harvinaiset hyönteis- ja kasvilajit.

Makkarajärvellä pesii kaakkuri ja siellä viihtyy myös rauhoitettu direktiivilaji sirolampikorento. Metsissä voi tavata kanahaukan, varpus- ja viirupöllön sekä pohjantikan. Nisäkkäistä havaintoja on liito-oravista, karhuista ja ilveksistä.

Keskustelua aiheesta