Antti Rinne Tampereella: Nyt luovuutta työmarkkinapöytään!

Kuva: Jari Niemelä
Antti Rinne ja Kaisa Penny
Demaritorin juontaja Kaisa Penny jututti lauantaina puheenjohtaja Antti Rinnettä Tampereen Koskikeskuksessa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on tyytyväinen Palvelualojen ammattiliito PAMin päätökseen liittyä neuvotteluihin yhteiskuntasopimuksesta. Rinne sanoi lauantaina SDP:n Demaritorilla Tampereella, että neuvottelupöydissä tarvitaan nyt luovuutta kun mietitään, miten palkatonta työtä voidaan lisätä esitetyt 24 tuntia.

– Tämä on pamilaisille ja muillekin vaikea paikka. Jos hallitus ei kompensoi tätä jollakin tavalla, se tietää kotimaisen kysynnän heikkenemistä. Olen silti tyytyväinen neuvottelujen aloittamisesta, ja nyt pitäisi päästä laajaan ratkaisuun. Vatulointi on jatkunut jo melkein 11 kuukautta, sanoo Rinne.

– Ylipäätään työajan palkaton lisääminen tai vaikkapa pekkaspäivien vähentäminen on ristiriitainen asia. Se saattaa jopa pidemmälläkin aikavälillä vain lisätä työttömyyttä.

Rinteen mielestä työnantajapuolen pitäisi ymmärtää esimerkiksi osa-aikaisten hankala tilanne: palkattomien työtuntien lisääminen on miltei mahdottomuus, kun toimeentulo on kiikun kaakun jo muutoinkin.

Hallituksen toimet vain pahentavat työttömyyttä

Antti Rinteen mukaan Juha Sipilän (kesk.) hallitus on laskenut pelkästään yhden kortin varaan hintakilpailukyvyn parantamisessa ja jäädyttänyt kaikki muut talouskasvun lääkkeet.

– Viime vuonna leikattiin työllisyysmäärärahoja, samoin tehdään tänä vuonna. Suomeen syntyisi saman tien 16 000 uutta työpaikkaa, jos palkkatukirahoja olisi riittävästi. En pidä siitä yhtälöstä, että koko ajan leikataan ostovoimaa ja samalla vannotaan, että hintakilpailukyky on ainoa ongelmamme.

Koskikeskuksen Demaritorilla kummasteltiin, kuka takaa talouden nousun ja työpaikkojen syntymisen sillä, että rahaa siirretään palkansaajilta, eläkeläisiltä, työttömiltä ja opiskelijoilta yrityksille.

– Nykyhallituksen mallilla sellaista vakuutusta ei voi luvata kukaan. Hallituksen toimenpiteet näyttävät vain pahentavan työttömyyttä. Jos nyt työllisyys lähtisi parantumaan, se tapahtuisi hallituksen toimista huolimatta, arvioi Rinne.

Nollalinja kotimarkkinoiden kannalta hankala

Puheenjohtaja Antti Rinteen mielestä työmarkkinasopimuksen nollalinja olisi kotimarkkinoiden kannalta hankala, koska kauppa kävisi sen jälkeen huonommin. Hintakilpailukyvyn kannalta parasta olisi Rinteen mukaan mennä eteenpäin matalilla palkankorotuksilla ja luoda sitä kautta vakautta koko työmarkkinakenttään.

– En ymmärrä, että jos hintakilpailukyky saadaan kuntoon, niin silti leikataan lisää. 1,5 miljardin leikkaukset tulisivat vielä tämän vaalikauden aikana, kun taas hintakilpailusopimus vaikuttaisi pitkällä aikavälillä.

Rinne arvioi, että kovasti toitotettu hintakilpailukykyongelma kohdistuu erityisesti matalan tuottavuuden aloille ja sielläkin vain yrityksiin, jotka eivät ole tutkineet, tuotekehittäneet tai vahvistaneet markkinointiosaamistaan.

– Uusia tuotteita kehittämällä pärjää. Tästä hyvä esimerkki on Harvia, joka tekee 30 prosentin voiton ja korvaa 20 prosentin liikevaihtomenetyksen ruplan heikentymisen takia myymällä kiukaita Lähi-Itään hyvinvointituotteina, huomauttaa Rinne.

Rinteen mukaan Suomesta puuttuu tuotteita ja palveluja, jotka menisivät maailmalla kaupaksi. Hän muistuttaa, että lääkkeet on esitetty SDP:n varjobudjetissa, jonka toteuttaminen olisi eduskunnan tietopalvelun mukaan tarkoittanut tälle vuodelle peräti 35 000 uutta työpaikkaa.

Keskustelua aiheesta

Jari Niemelä oli Tampereen tietäjä

Kuva: Seppo Tuovinen
Jari niemelä
Jari Niemelä Tampereen torilla kesällä 2016.

Lauantaina 13.8. tuli erityisesti meitä Tampereen sosialidemokraatteja ja tamperelaisia kulttuurin ystäviä järkyttävä viesti. Toimittaja ja kirjailija Jari Niemelä oli menehtynyt lauantain vastaisena yönä. Hän oli keskellä mitä idearikkainta ja toimeliainta elämänvaihetta.

Me tamperelaiset sosialidemokraatit olimme oppineet tuntemaan Jarin periaatteellisena ja luotettavana toverina, jonka näkemys politiikasta tavoitteellisena yhteiskunnallisena toimintana kantoi yli henkilökohtaisten etupyyteitten. Jari saavuttikin heti Tampereen kunnallispolitiikkaan osallistuttuaan laajaa kannatusta. Kaupunginvaltuutetuksi Jari nousi SDP:n vaalilistalta ensi yrittämällä vuoden 2012 kunnallisvaaleissa. Hänellä oli lukuisia luottamustoimia.

Jari Niemelä syntyi Kokkolassa 2.7.1962. Hän oli legendaarisen työväenliikkeen opinahjon Työväen Akatemian kasvatti ja opiskeli Työväen Akatemian kulttuurilinjalla vuosina 1981–83. Työväen Akatemiasta valmistuttuaan hän aloitti Tampereen yliopistossa toimittajatutkinnon opinnot.

Jari Niemelä oli ilmiömäinen sanankäyttäjä niin kirjoittajana kuin puhujanakin. Erityisen lähellä hänen sydäntään oli kotikulma Pispala. Nämä Jarin pyrkimykset konkretisoituivat näyttävästi ja monin tavoin.

Niemelän viimeiseksi projektiksi jäi Pispalan Radion pystyyn polkaiseminen. Sen toiminnan pyörittämiseen hän panosti ja oli siitä tavattoman ylpeä. Jari nimittikin itseään ”radiotirehtööriksi” ja ”kympiksi”. Tälläkään alueella Jari ei suinkaan ollut aloittelija, hänellä oli takanaan pitkä ura radiotyössä. Hän on yksi tamperelaisen Radio 957:n veteraaneja ja pitkäaikaisia työntekijöitä.

Hän toimi vuodesta 1987 alkaen Radio 957:n toimittajana ja välillä sen ohjelmapäällikkönä sekä myös TV-Tampereen ohjelmapäällikkönä. Kaupunkilehti Tamperelaisen päätoimittajana Jari työskenteli vuosina 1998-2012.

Leipätyönsä ohessa Jari toimi lukuisissa yhdistyksissä. Jari toimi intensiivisesti muun muassa Lauri Viita-seurassa ja Pispalan Moreeni ry:ssä niiden puheenjohtajana. Jari Niemelä oli tietokirjailijana ja Tampereen historian tutkijana ja taltioijana ehdotonta kärkeä. Hänen tuotantonsa aiheesta oli uskomattoman laaja ja tasokas.

Niemelä palkittiin 2006 Tampereen kaupungin 1. luokan kultaisella ansiomitalilla ja vuonna 2008 hän sai Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein. Hänen pitkä ja ansiokas uransa huomioitiin vuonna 2010 huomionosoituksella, kun Jari nimettiin kaupallisten paikallisradioiden Hall of Fameen.

Jarin poismeno on suuri menetys Tampereelle ja erityisesti sosialidemokraateille. Jari edusti kulttuuria ja monikerroksista paikallista sivistyneistöä. Aukko on syvä ja menetys kipeä. Jari oli vakaumukseltaan demokraattinen sosialisti ja työväenliikkeen mies suurin kirjaimin. Me Jarin ystävät ja toverit emme unohda häntä koskaan.

Seppo Tuovinen
Kirjoittaja oli Jari Niemelän läheinen ystävä.

Keskustelua aiheesta

Gustafsson: Tuleeko eduskunnasta etuoikeutettujen parlamentti?

Jukka Gee 2
Tamperelainen Jukka Gustafsson sanoo, että yllättäen viime kuukausien valonpilkku tuli Yhdysvalloista: Bernie Sanders! Lomallaan Gustafsson on pohdiskellut myös eduskunnan tulevaisuutta - onko siitä tulossa vain yhteiskunnan eliitin päätöksentekokone?

Kansanedustaja Jukka Gustafssonin kesään ovat kuuluneet ajanvietto lasten ja sukulaisten kanssa, pidempään nukkuminen, Tammelantori ja kesäteattereissa käyminen, nämä muun muassa.
– Kesän ja loman arvokkain asia kuitenkin on, kun ei tarvitse nousta Helsingin junaan. Pääsee irti oravanpyörästä. Sanonta on kulunut, mutta kuvastaa kansanedustajan työtä: se on aika kiivastempoista, ja työn sekä vapaa-ajan ero on hyvin häilyvä, sanoo Gustafsson.
Hän sanoo viihtyvänsä etenkin Rauhaniemen kansankylpylän lauteilla. Tunti pari Rompsissa on hänestä hyvin terapeuttista.
– Rauhaniemessä on 70-luvun idylliä, kun ihmiset loikoilevat eväineen rantakallioilla. Saunassa tapaa ulkomaalaisia opiskelijoita ja Käpylän intellektuelleja. Pituushyppääjä Tommi Evilän ja taiteilijaprofessori Ahti Jokisen vieressä on mukava istua saunassa. Se on inhimillinen seikkailu! Tykkään erilaisista ihmisistä, ja hekin taitavat tykätä siitä, että kansanedustajakin pyörii lauteilla ja että sekin osaa vielä hikoilla!

Sosialidemokratia
on juuri nyt vaikea laji

Jukka Gustafsson sanoo tänä kesänä miettineensä paljon sosialidemokratian haasteita Suomessa ja Euroopassa.
– Sosialidemokratia on vaikea laji juuri nyt, koska sille on niin paljon tällä hetkellä vastavoimia.
Konkariedustaja toivoo, että olivatpa syksyn kuumat perunat eduskunnassa mitä tahansa, että niihin kyettäisiin tuomaan sosialidemokraattinen oma särmä ja lisäarvo.
– Meiltä pitäisi tulla konkreettisempia esityksiä esimerkiksi sote-ratkaisuun. Toivon, että pääsemme tässä asiassa eteenpäin esimerkiksi eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.

SDP:n arvoille on
yhä kysyntää

Gustafsson on huolissaan siitä tutkimuksen tuomasta tiedosta, että vähemmän koulutetut ihmiset äänestävät vaaleissa yhä vähemmän.
– Eduskunnasta on vaarassa muodostua hyvin koulutettujen, etuoikeutettujen parlamentti. Persut onnistuivat omalla retoriikallaan houkuttelemaan osan kansan syvistä riveistä äänestämään itseään. Miten äänestäjät tulevat jatkossa käyttäytymään, kun persut ovat kaikissa asioissa pettäneet heidät? kysyy Gustafsson.
– Uskon, että kansalaisten keskuudessa elää tarve hyvinvointi-, tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuspolitiikalle, mitä sosialidemokratia on edustanut ja edustaa edelleen.

Ilonpilkahdus tuli
yllättäen Jenkeistä

Jukka Gee sanoo saaneensa uskoa tulevaisuuteen, kun seurasi tarkkaan Bernie Sandersin vaalikamppailua USA:ssa – kun 80 prosenttia nuorista löysi Sandersista tulevaisuuden näkijän.
– Sanders itse asiassa ratsasti pohjoismaisen sosialidemokratian arvoilla, eikä hän sitä kiistänytkään. Hän sanoi olevansa demokraattinen sosialisti. Tässä yksi ilonpilkku ankeassa ajassamme. Ja ilonpilkahduksia löytyy – yllätys, yllätys – Yhdysvalloista!
– Turkin kansasta 70 prosenttia on alikoulutettuja. Tähän ryhmään vetoaa heidän presidenttinsä vähän puolivillainen islamin ja politiikan sekoitus. Minun on helppoa näin pitkän linjan koulutus- ja sivistyspoliitikkona korostaa, kuinka tärkeätä on kansalaisten koulutuksen ja sivistyksen tason nostaminen vastalääkkeenä uskonnolliselle kiihkoilulle tai äärivastenmieliselle kansalliselle nationalismille, jolla populismi ratsastaa.

Keskustelua aiheesta

Pekka Salmi ratikkaoppositiolle: ”Tämä on selkään puukottamista!”

Pekka Salmi ja kesäparta
Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi sanoo, että ratikkaopposition kirjelmä valtiolle on epätamperelainen teko. Hän syyttää oppositiota impivaaralaisesta kyläpolitikoinnista.

Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi (sd) ihmettelee syvästi kunnallispoliittisen opposition valtiolle osoittamaa kirjelmää raitiotieasiassa. Oppositio vetoaa budjettiriiheen, jotta valtio poistaisi talousarviosta Tampereen ratikalle luvatut 71 miljoonaa euroa.
– Tämä jos mikä on selkään puukotusta! Opposition vetoomus on epätamperelainen teko. Se on Tampereen etujen vastainen teko, jyrähtää apulaispormestari Salmi.
Pekka Salmen mukaan Tampereen oppositio harrastaa impivaaralaista kyläpolitikointia, eikä halua nähdä ratikan tuomia mahdollisuuksia Tampereen kehitykselle. Hän muistuttaa, että toki Tampereen kannattaa ottaa 71 miljoonaa euroa valtion rahaa vastaan, kun kerran siitä on sovittu.

Syntyy seitsemän miljardin euron edestä rakentamista ja investointeja.

– On Tampereen etu, että raitiotie kaupunkiin tehdään. Minusta meillä ei ole varaa jättää ratikkaa tekemättä. Raitiotien myötä Tampere nousee niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin aivan eri tasolle kuin missä nyt ollaan. Lisäksi ratikan rakentamisen työllisyysvaikutukset nykyisessä taloustilanteessa ovat todella merkittävät.
– Raitiotien vaikutuksesta syntyy seitsemän miljardin euron edestä rakentamista ja investointeja Tampereelle. Ei näin valtavaa kasvupotentiaalia tule mistään muusta hankkeesta.
Salmi pohtii, tulisiko Tampereen enemmistökoalition reagoida jotenkin opposition sooloiluun.
– Vastuulliset poliittiset ryhmät lähtevät siitä, että päätökset pysyvät voimassa. Pitäisikö sitten tehdä oma vetoomus, jotta valtiovallalle ei synny väärää käsitystä siitä, mikä on Tampereen kaupunginvaltuuston enemmistön kanta.

 

Tampereen oppositio epäilee koplausta: Kokoomukselle tunneli, Vihreille ratikka

Kuva: Tampereen kaupunki
ratikka
Tampereen poliittinen oppositio haluaa, että tiistaina alkanut budjettiriihi poistaisi Tampereen ratikalle luvatut 71 miljoonaa euroa valtion budjetista. Oppositio epäilee myös koplausta: Kokoomukselle Rantaväylän tunneli ja Vihreille raitiotie.

Tampereen poliittinen oppositio vetoaa valtiovaltaan, jotta Tampereen ratikalle luvattu 71 miljoonaa euroa poistettaisiin budjetista. Kuuden valtuutetun mielestä ratikkarahat suistavat Tampereen kriisikunnaksi.
Oppositio epäilee myös, että Tampereen ratikka on Kokoomuksen ja Vihreiden salaisella sopimuksella viritelty jo aikaa sitten.
– Saamiemme tietojen mukaan raitiotiehanke pohjautuu Kokoomuksen ja Vihreiden sopimukseen, jossa Kokoomus sai tunnelin ja Vihreät raitiotien. Näin valtiokin on sidottu mukaan yhteiskunnan varojen väärinkäyttöön ja koplaukseen, väitetään vetoomuksessa.
Tiistaina lähetetty kirjelmä on suunnattu juuri alkaneelle budjettiriihelle. Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Tampereen kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja Yrjö Schafeitel (sit.) sekä valtuustoryhmien puheenjohtajat Lassi Kaleva (ps.), Matti Järvinen (kesk.), Jari Heinonen (skp), Lasse Oksanen (tapu) ja Aarne Raevaara (oma valtuustoryhmä).
– Tampereen valtakoalitio (KOK, SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto) on pormestari Anna-Kaisa Ikosen (kok) johdolla suorittanut tehokasta lobbausta raitiotien puolesta. Perusteluina on käytetty muun muassa massiivista asuntorakentamista, jonka raitiotie mahdollistaa. Valtiolle on annettu virheellisiä tietoa hankkeeseen liittyen. Massiivinen asuntorakentaminen voi toteutua hyvin myös kumipyöräliikenteeseen ja jatkossa esimerkiksi lähijunaliikenteeseen tukeutuvilla ratkaisuilla, sanotaan kirjelmässä.
– Tampereella toiminnan ja investointien rahavirta, joka kuvaa parhaiten kunnan taloustilannetta, on viimeisten 5 vuoden osalta miinuksella 451 miljoonaa euroa. Tampere on ajautumassa kriisikunnaksi valtion suosiollisella avustuksella.

Pormestari ihmettelee
opposition sooloilua

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen on pahoillaan opposition sooloilusta valtiovaltaan päin.
– Tällainen kirje ministerille antaa erikoisen kuvan kaupungin toiminnasta ja siitä, millainen kumppani kaupunki on valtiolle suurissa hankkeissa. Meillä on kaupunginvaltuuston päätös, jonka mukaan me toimimme edunvalvonnassa, Ikonen sanoi Aamulehden netissä tiistaina iltapäivällä.
– Tällaiset asiat pitäisi käsitellä meillä sisäisesti. Ei niin, että lähdetään ministerien suuntaan lähettämään viestejä, jotka hämmentävät sitä, mikä kaupungin tahtotila on.

Asiasta kertoi ensiksi Aamulehti.

Keskustelua aiheesta

Uusi kaava säilyttää Pispalan kiistellyt ryytimaat Tampereella

Kuva: Jari Niemelä
Ryytimaat Tahmela 2016
Tahmelan/Pispalan ryytimailla on vijelty pienimuotoisesti jo vuosikymmeniä. Tampereen ensi vuonna hyväksyttävällä uudella yleiskaavalla sinetöidään kasvimaiden kohtalo: viljely saa jatkua, omakotitaloja ei Pyhäjärven rantaan rakenneta.

Tampereen kaupunki naulaa lopullisen niitin haaveille rakentaa Tahmelan-Pispalan kasvimaille pientaloja. Yhdyskuntalautakunta päätti tiistaina asettaa nähtäville kantakaupungin yleiskaavaluonnoksen, jossa yksiselitteisesti ryytimaiden alue jätetään virkistysalueeksi.
Ryytimaat, nippu-uittotunnelin seutu sekä koko Tahmelan uimaranta-alue liitetään osaksi keskuspuistoverkostoa. Kaavaselosteen mukaan näitä alueita ”ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hyvin saavutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon ympäristöltään monipuolisina virkistys- ja viheralueina”.

Omakotirakentaminen
ei enää uhkaa

Edellisessä kantakaupungin yleiskaavassa vuodelta 1998 Tahmelan kasvimaat varattiin omakotirakentamiselle. Kuntalaisten kiivaan vastustuksen vuoksi kaupunki ei koskaan ryhtynyt laatimaan asemakaavaa ryytimaille, vaan asia ”unohdettiin” tietoisesti.
Pari vuotta sitten kaupunki tutki perin pohjin kasvimaiden aluetta. Maaperätutkimuksissa selvisi, että ryytimaiden alueella on kymmeniä lähteitä ja paineellista pohjavettä, minkä vuoksi alueelle on joko mahdotonta tai äärimmäisen kallista rakentaa.
Vuoden 1998 yleiskaava poiki kansalaisten perustaman Kurpitsatalo-liikkeen, joka ryhtyi taistelemaan kasvimaiden puolesta. Kaupunki vuokrasi sittemmin Kurpitsaliikkeelle ryytimaiden laidalla seisovan 1930-luvulla rakennetun puutalon kunnostusvelvoitteella. 4H-yhdistys ryhtyi vuokraamaan Tahmelan palstoja halukkaille.

Kaavan ajatellaan kestävän
seuraavat 25 vuotta

Nyt esille asetettava yleiskaavaluonnos on kantakaupungin aluetta koskeva maankäytön suunnitelma, jossa päätetään maankäytön aluevarauksista, liikenteen pääverkosta sekä periaatteista julkisten palveluiden verkon sijainniksi. Kaavan tavoitevuosi on 2040.
Lautakunta teki luonnokseen yhden muutoksen: kaavakartan merkintä Nokian moottoritiellä osuudella Vaitinaro–Raholan-Tesoman liittymä muutetaan merkinnäksi ’moottoritie’.
Yleiskaavassa varaudutaan kantakaupungin asukasmäärän kasvuun vähintään 60 000 uudella asukkaalla sekä useisiin kymmeniin tuhansiin uusiin työpaikkoihin.
Kaavaluonnoksesta järjestetään syksyllä asukastilaisuuksia eri puolilla kaupunkia. Saatuun palautteeseen vastataan ja jatkotyötä linjataan kaupunginhallituksessa. Sitten laaditaan varsinainen kaavaehdotus. Kantakaupungin yleiskaava 2040 valmistellaan hyväksyttäväksi valtuustokauden loppuun eli käytännössä ensi kesään mennessä.

Keskustelua aiheesta