tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

Apteekkariliitto kohutusta verolahjasta: ”Satuimme kuulumaan siihen ryhmään, jolle pyritään nyt antamaan jotain hyvää”

Kuva: Johannes Ijäs

Apteekkariliiton puheenjohtaja Marja Ritala kertoo, ettei Apteekkariliitto ole ollut ajamassa opposition epäoikeudenmukaiseksi kritisoimaa yrittäjävähennystä.

– Ei, ei ole oltu sen kanssa tekemisissä, Ritala sanoo.

– Kyllähän me tiedettiin, että tällainen on tulossa, mutta eihän tämä meidän aikaansaannoksia sinänsä ole, hän toteaa.

Hallituksen suuntaan terveisiä tai kiitoksia Ritala ei halua kuitenkaan erikseen lähetellä.

– No miksi meidän erityisiä terveisiä tarvitsisi tästä mihinkään hallitukselle lähettää. Hallitus tekee niin kuin katsoo parhaaksi, ja yrittäjiä on kymmeniätuhansia, me olemme yksi pieni ryhmä siellä joukoissa, hän toteaa.

Yrittäjävähennyksen myötä yhteisöveron piiriin kuulumattomat henkilöyhtiöt saavat tuloistaan viisi prosenttia verotta. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on todennut, että hallituksen ajama uusi yrittäjävähennys kohdistuu kaikessa olennaisessa hyvin pieniin yrityksiin.

Eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan kuitenkin kahteen ylimpään tuloluokkaan kuuluvat yrittäjät saavat yrittäjävähennykseen varatusta 128 peräti 75 miljoonaa euroa. Heihin kuuluu esimerkiksi apteekkareita, lääkäreitä ja asianajajia.

Apteekkariliitto vetoa lääkesäästöihin.

SDP onkin ristinyt yrittäjävähennyksen ”apteekkarivähennykseksi” ja puolueesta on tarjottu tilalle oikeudenmukaisempana toimenpiteenä yrittäjien arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamista. Se kohdistuisi enemmän niihin, jotka aidosti kamppailevat toimeentulonsa kanssa.

Iltalehden mukaan esimerkiksi viime vuonna kolme Suomen eniten tienaavaa apteekkaria tienasi verotettavia tuloja yli miljoonan.

– Nettovarallisuudesta riippuen miljoonan euron yritystuloilla verotus kevenisi 17–29 000 euroa vuodessa, eduskunnan tietopalvelusta on kerrottu Iltalehdelle.

Apteekkariliitto puolestaan on tiedottanut, että ”hallitus leikkaa rajusti apteekeilta” ja viitannut tiedotteessaan oppositiosta tulleeseen kritiikkiin.

”Yrittäjävähennys keventää apteekkareiden verotusta keskimäärin 5 700 euroa, mutta samalla hallitus leikkaa 134 miljoonaa euroa lääkkeistä. Lääkesäästöt kohdistuvat rajusti myös apteekkeihin ja leikkaavat apteekkien tuloksia keskimäärin 27 000 euroa, eli liki viisinkertaisesti sen, minkä yrittäjävähennys tuo”, liitto toteaa tiedotteessaan.

On lainsäätäjän asia miettiä oikeudenmukaisuuksia.

Apteekkariliiton puheenjohtaja Marja Ritala ei kuitenkaan ota kantaa kysymykseen, voiko sanoa, että yrittäjävähennys tulee apteekkareille tarpeeseen.

– En minä lähde kuvailemaan sitä mitenkään. Emme me ole olleet tässä hankkeessa mukana millään lailla. Me vain satuimme kuulumaan siihen ryhmään yrittäjiä, jolle pyritään nyt antamaan jotain hyvää, kun osakeyhtiömuotoisille (yrityksille) annettiin muutama vuosi sitten. Totean vain, että verotus kevenee keskimäärin reilu 5 000 euroa per apteekki ja sitten toisella kädellä meiltä otetaan lääkekorvaussäästöjen muodossa.

Yrittäjävähennyksen oikeudenmukaista kohdentumista siten, että vähemmän tienaavat yrittäjät olisivat saaneet enemmän kuin esimerkiksi apteekkari, Ritala ei kommentoi.

– Eiköhän se ole lainsäätäjän asia miettiä oikeudenmukaisuuksia. Että emme me lähde nyt sellaiseen kantaa ottamaan.

”Onko niin, että tässäkin asiassa hallitus on perussuomalaisten haamun panttivankina?” – demariedustaja vaatii tekoja pakolaiskiintiön nostamiseksi

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Joona Räsänen.

SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen vaatii hallituspuolueita ryhtymään sanoista tekoihin pakolaiskiintiön nostamiseksi.

Pakolaiskiintiön nostamisen avulla Suomi auttaisi kaikkein eniten hädänalaisia ihmisiä, lapsia, naisia ja lapsiperheitä. Sekä keskustan että kokoomuksen useammat ministerit ovat aikaisemmin ilmoittaneet valmiudestaan korottaa pakolaiskiintiötä. Räsäsen mielestä on selvää, että hallituksen arvopuhe ei voi jäädä vain sanahelinäksi.

Niin pääministeri Sipilä kuin valtiovarainministeri Orpo ovat julkisuudessa väläyttäneet tahtoaan nostaa Suomen pakolaiskiintiötä nykyisestä. Pakolaiskiintiön nostoon liittyvät päätökset voitaisiin tehdä esimerkiksi syksyn budjettiriihessä. Sanojen jälkeen pitää olla tekojen vuoro. Vai onko niin, että tässäkin asiassa hallitus on perussuomalaisten haamun panttivankina, Räsänen kysyy.

Pakolaiskiintiön nostoon liittyvät päätökset voitaisiin tehdä esimerkiksi syksyn budjettiriihessä.

Räsäsen mukaan maahanmuuttopolitiikan tulee olla hallittua ja sosiaalisesti oikeudenmukaista. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on juuri keino auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia, jotka oleskelevat esimerkiksi pakolaisleireillä. Pakolaiskiintiön nostaminen ei Räsäsen mielestä poista tarvetta saada Euroopan laajuinen muuttoliike hallintaan ja unionin ulkorajojen valvonta kuntoon.

Jatkossakin Suomen on edistettävä sitä, että kaikki Euroopan maat kantavat oman vastuunsa humanitäärisistä kriiseistä. Tässä Suomi onkin jo näyttänyt hyvää esimerkkiä unionin sisäisten siirtojen vastaanottamisessa. Samaa on vaadittava myös muilta EU:n jäsenvaltioilta.

Räsäsen mukaan pakolaiskiintiöjärjestelmän suurempi hyödyntäminen on keino vähentää niin ihmisten turvautumista ihmissalakuljettajiin kuin ihmisten omatoimista ja vaarallista hakeutumista Välimeren yli Eurooppaan.

Jutta Urpilainen ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustajaksi

Ulkoministeri Timo Soini (uv.) on nimittänyt kansanedustaja Jutta Urpilaisen (sd.) rauhanvälityksen erityisedustajakseen. Urpilaisen tehtävä painottuu naisten ja nuorten roolin vahvistamiseen. Tehtävän alueellinen painopiste on Afrikka.

Urpilainen seuraa tehtävässään Pekka Haavistoa (vihr.). Haavisto on hoitanut tehtävää kaksi vuotta, ja hän on ollut myös aiemmin erityisedustajana Afrikan kriiseissä.

Nimitys on Urpilaiselle henkilökohtainen palkaton tehtävä, jota hän hoitaa kansanedustajan työn ohella.

Ulkoministeriön mukaan Urpilaisen nimitys vahvistaa Suomen panosta kansainväliseen rauhanvälitykseen ja konfliktien ennaltaehkäisyyn.

Perustuslakivaliokunta yrittää pusertaa sote-lausuntonsa valmiiksi jo tänään

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie.

Perustuslakivaliokunta yrittää saada sote-lausuntonsa valmiiksi tänään, valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) sanoo STT:lle.

Lausunnon on määrä olla valmis viimeistään huomenna perjantaina. Lapintien mukaan valiokunnan kokous alkaa kello yhdeksän.

Odotettavissa on, että valiokunnalla on huomautettavaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen liittyvästä valinnanvapauskokonaisuudesta, varsinkin yhtiöittämisvelvoitteesta.

Kansanedustaja Filatov työvoimapalveluäänestyksestä: ”Kaikkia omenoita ei kannata heittää tunkiolle”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Tarja Filatov eduskunnassa toukokuussa.

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona lakia julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta. Valtaosa SDP:n kansanedustajista äänesti tänään eduskunnassa lain puolesta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi Demokraatille, miksi näin toimittiin, vaikka esitykseen kuului myös työelämäkokeilu, jota SDP vastustaa. Kokeilussa voitaisiin ohjata karenssin uhalla yrityksiin palkattomaan työhön työmarkkinatuella.

Rinne painotti, että SDP:n kanta lain kyseiseen kohtaan on yhä mietintöön kirjattu valiokunnan vastalauseen kanta eli työelämäkokeilua ei hyväksytä. Rinne totesi tiukasti, ettei SDP hyväksy ”orjatyötä”.

– Tässä lakipaketissa merkittävä parannus oli se, että annetaan kunnille mahdollisuus toimia aiempaa huomattavasti laajemmin työllisyystoimissa ja tähän kunnille annetaan myös resurssit, Rinne taustoitti äänestystä ja muistutti SDP:n pitkän linjan olevan se, että kunnissa on paras tietämys muun muassa pitkäaikaistyöttömistä.

Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov kävi tänään läpi asiaa Facebookissa. Hänellä on sama viesti kuin Rinteellä.

– SDP vastustaa ilmaisen työn teettämistä. Työntekijä on palkkansa ansainnut, Filatov teroittaa.

Hän kertaa, miten SDP esitti 21.6 eduskunnassa, että kuntouttavaa työtoimintaa ei saa ulottaa yrityksiin. Asiasta äänestettiin SDP:n esityksen pohjalta.

– Hävisimme äänestyksen.

Filatov toteaa, että tänään taasen äänestettiin koko lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

– Emme halunneet hylätä koko lakia, koska siinä on paljon enemmän hyvää kuin mätää. Kunnat saavat oikeuden järjestää pitkäaikaistyöttömien palveluja ihmisläheisesti ja sote-ja työvoimapalvelut voidaan kytkeä paremmin yhteen. Näitä asioita me tänään kannatimme.

– Eduskunnassa joutuu usein tekemään kokonaisharkintaa. Jos korissa on yksi mätä omena, se kannattaa ottaa pois, kuten esitimme, mutta kaikkia omenoita ei kannata heittää tunkiolle.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kuntouttava työtoiminta kokonaisuudessaan pitäisi muuttaa vapaaehtoiseksi, koska ihminen ei opi eikä kuntoudu pakolla. On herätettävä motivaatio, Filatov toteaa.

”Hallitus aikoo seilata lastuna laineilla” – Kiuru: Hallituksen sinisilmäisyys ei tuo talouteen vauhtia

Kuva: Lehtikuva
Krista Kiuru.

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) ihmettelee hallituksen optimismia luottaa sokeasti maailmantalouden kasvuvoimaan.

Lisätalousarvion käsittelyssä valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) antoi Kiurun mukaan ymmärtää, että talouskasvu auttaa yksistään saavuttamaan hallituksen asettamat taloustavoitteet. Kiuru muistuttaa, että vireäkään talouskasvu ei pelkästään toteuta työllisyys- ja velkatavoitteita. Lisätoimia tarvitaan.

– On virhe tuudittautua suhdanneluonteiseen apuun maailmalta. Hallituksen suuret talouspoliittiset tavoitteet jäävät tosiasiassa saavuttamatta, ellei linja muutu. Tarvitaan aitoja rakenneuudistuksia, joilla työllisyysaste saadaan nousemaan. Nyt hallitus aikoo seilata lastuna laineilla luottaen, että Suomi-laiva ajautuu lopulta satamaan positiivisen myötätuulen ansiosta.

Kiuru katsoo, että lisätalousarvio pitää kuitenkin sisällään oikeansuuntaisen toimen positiivisen rakenneuudistuksen tukemisesta.

– Viime hallituskauden aikaiset Äänekosken ja pääkaupunkiseudun esimerkit osoittavat, että alueellisten kasvumahdollisuuksien vahvistaminen kannattaa. Käänne taloudessa tapahtui vuonna 2015. On hyvä, että hallituksen lisätalousarviossa tuetaan positiivista rakennemuutosta nyt Lounais-Suomessa.

– Panostukset Turun alueelle ovat positiivisia ja ehdottoman tarpeellisia, ja SDP kannattaa niitä. Esitämme, että panostuksia laajennettaisi aluetalouden, paikallisen elinkeinoelämän ja positiivisen rakennemuutoksen vahvistamiseen eri puolille maata. Myös muilla alueilla on tarvetta kasvun ja työllisyyden vahvistamiseen.

Hallituksen suuret talouspoliittiset tavoitteet jäävät tosiasiassa saavuttamatta, ellei linja muutu.

Kiurun mielestä tämän päivän lisätalousarviokeskustelussa selvisi, että hallitus luottaa siihen, että yhden alueen vahvistamisesta voi valua hyötyjä muillekin alueille.

Kiuru epäilee tällaista valumisefektiä.

Lounais-Suomen aluetalouden tukeminen ei valunut hallituksen päätöksessä edes alueen pohjoisempaan osaan, yli Varsinais-Suomen rajan Satakunnan puolelle, hän huomauttaa.