Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Apulaispoliisipäällikkö vakuuttaa: ”Poliiseja saa nopeasti lisää Helsinki-Vantaalle”

Kuva: Kari Hulkko
Poliisiyhdistys on ollut huolissaan, miten Helsinki-Vantaan lentoaseman turvallisuus hoituu nykyisellä poliisien määrällä.

– Helsinki-Vantaan lentoasemalle saadaan erityistilanteissa ja tarpeen vaatiessa nopeasti lisää poliiseja, kertoo Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Harry Holmberg.

Liikkuvan poliisin poliisiyhdistyksen puheenjohtaja, ylikonstaapeli Timo Harjaluoma sanoi Keskisuomalainen-lehdelle, että Helsinki-Vantaan lentokentällä työskentelee liian vähän poliiseja.

Harjaluoman mukaan lentokentällä työskentelevien poliisien määrä on vähintään kaksinkertaistettava nykyisestä 20:stä, jotta poliiseja olisi riittävästi.

Liikkuvan poliisin lentoaseman yksikkö siirrettiin vuoden 2014 alusta osaksi Itä-Uudenmaan poliisilaitosta.

Apulaispoliisipäällikkö Harry Holmbergin mukaan siirto mahdollisti koko poliisilaitoksen voimavarojen käytön myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Poliisilaitos pystyy hänen mukaansa tarvittaessa kohdentamaan lentoasemalle erityisosaamista ja lisäresursseja nopeasti ja joustavasti.

Lentoaseman poliisit ovat kouluttaneet ja kouluttavat myös muuta poliisilaitoksen henkilökuntaa lentoaseman ympäristössä liikkumiseen ja toimimiseen.

Viimeksi tällä viikolla poliisi nosti lentoasemalla valmiuttaan.

Lisäksi poliisi tekee yhteistyötä myös muiden viranomaisten, kuten Rajavartiolaitoksen, Tullin ja Trafin kanssa.

Maailma kävi kylässä – ja Irina houkuteltiin tanssiin

Mikä oli meno Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingin Kaisaniemessä viime viikonloppuna? D-Crew kävi ottamassa selvää.

Selväksi kävi se, että Suomi on muuttunut kansainväliseksi ja siitä pitää olla tyytyväinen.

Toimittaja Topi Juga tapasi laulaja Irinan, joka kertoi matkoistaan maailmalla – ja kaksikko uppoutui myös tanssinpyörteisiin.

Katso video tästä

Saimaannorpan kanta on kasvanut vakaasti – uhanalainen silti yhä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Saimaannorppa.

Saimaannorpan kanta on kasvanut vakaasti, mutta lisätoimia tarvitaan esimerkiksi kalanpyydyskuolleisuuden vähentämiseksi, sanotaan saimaannorpan suojelutyöryhmän raportissa. Työryhmä on luovuttanut raporttinsa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk.).

Saimaannorppa on edelleen uhanalainen, mutta sukupuuton riski on pienentynyt kannan kasvaessa. Viime vuoden talvikannan arvioidaan olleen 360 yksilöä, kun vielä vuonna 2012 talvikannaksi arvioitiin noin 310 yksilöä ja sukupuuton riskiä pidettiin erittäin suurena.

Työryhmän luovuttama raportti sisältää ehdotuksia saimaannorpan suojelun toimenpidesuunnitelman päivittämiseksi seuraavalle viisivuotiskaudelle. Ehdotettuja toimenpiteitä ovat muun muassa norpan pesimäaikaisten häiriöiden vähentäminen aktiivisemman kansalaisviestinnän keinoin, kalastuksen valvontaan ja neuvontaan osoitetun henkilöstön lisääminen ja suojelun kannustinjärjestelmien kehittäminen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa kantaan

Lunta kolataan saimaannorpan pesää varten. Kuvassa Terho Laitinen, Miina Auttila ja Riikka Levänen tekemässä apukinosta Haukivedellä tammikuussa 2014. Lehtikuva.

Raportissa myös todetaan ilmastonmuutoksen vaikuttavan merkittävästi norppakannan kehitykseen. Kun talvet ovat vähälumisia ja lauhoja, kuutit joutuvat ilman lumikinoksia alttiiksi kylmettymiselle ja pedoille.
Pesinnän onnistumiseksi norppia varten on rakennettu apukinoksia ja keinotekoisia pesärakenteita. Työryhmä ehdottaakin, että keinot vakiinnutettaisiin osaksi suojelutoimintaa, sillä vähälumisten talvien todennäköisyys tulee jatkossa vain kasvamaan.

Toimenpidesuunnitelma norppien suojelemiseksi laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Sen strategisena välitavoitteena on, että saimaannorpan talvikanta kasvaisi vähintään 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä.
Suomen luonnonsuojeluliitto kritisoi tiedotteessaan työryhmän esitystä riittämättömäksi. Liiton mielestä esimerkiksi kannan kasvutavoitetta tulisi nostaa 3–4 prosentista vähintään 5–6 prosenttiin vuodessa ja norpalle vaarallisista kalanpyydyksistä pitäisi päästä kokonaan eroon. Liiton mielestä myös asetettu välitavoite on riittämätön ja se antaa norpan tilanteesta väärän kuvan.

 

AVAINSANAT

Nyt se on tutkittu: viina ja tupakka myrkyllisiä istukalle ja sikiölle

Etanoli ja tupakan sisältämä nikotiini kulkeutuvat ihmisistukan läpi varsin helposti, osoittaa proviisori Jenni Repo Itä-Suomen yliopistossa tekemässään väitöstutkimuksessa.

Aineiden kulkeutumista istukan läpi tutkittiin pitämällä istukkakudoksen toimintaa yllä keinotekoisen verenkierron avulla. Tutkimuksen istukat saatiin vapaaehtoisilta naisilta synnytyksen jälkeen.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että etanoli ja nikotiini ovat yhdessä myrkyllisempiä kuin erikseen. Aineiden myrkyllisyyttä tutkittiin istukan syöpäsoluilla tehdyissä kokeissa.

Alkoholi ja tupakka ovat haitallisia sikiölle ja mahdollisesti myös istukalle. On arvioitu, että noin 10 prosenttia raskaana olevista naisista käyttää alkoholia raskauden aikana ja noin 8–15 prosenttia tupakoi, yliopiston tiedotteessa todetaan.

”Suuria tunteita ei näytetty” – Ylen väki kuunteli hiljaisena tiedotustilaisuutta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Yleisradion päätoimittajan Atte Jääskeläisen ero otettiin Ylen henkilöstön joukossa vastaan osin yllättyneesti, kertoo Ylen pääluottamusmies Jyrki Saarikoski.

– Viime kädessä ero oli yllätys, mutta tavallaan sitä kohti on kuljettu jo jonkin aikaa. Lopullinen nytkähdys asiassa oli viimeisin Julkisen sanan neuvoston ympärille kehkeytynyt sananvaihto.

Tunnelma henkilöstön tiedotustilaisuudessa maanantai-iltapäivänä oli Saarikosken mukaan varautunut.

– Suuria tunteita ei näytetty. Pitkälti toistasataa ihmistä olivat hiljaisia, vain muutamia kysymyksiä esitettiin. Uskoisin, että useimmat työntekijät katsoivat, että jonkinlainen muutos tähän tilanteeseen piti saada.

Saarikoski toivoo, että Jääskeläisen ero rauhoittaa arkea Ylellä.

– Työntekijöiden puolesta toivon, että kohujen jälkeen Ylen ympärille palaisi normaaliaika.

Täällä tarvitaan selkeää johtajaa, mutta ei sellaista, joka puuttuu joka asiaan.

Jääskeläisen sijaiseksi kesäkuun alusta alkaen on nimitetty Ylen ruotsinkielisten toimintojen johtaja Marit af Björkesten. Siihen asti sijaisena toimii päätoimittaja Riikka Venäläinen. Jääskeläisen seuraajan haku käynnistettiin Ylen mukaan heti.

Saarikosken mukaan tulevan päätoimittajan tulee olla journalisti, jonka pitää pystyä vetämään suurta uutis- ja ajankohtaisorganisaatiota.

– Täällä tarvitaan selkeää ja vahvaakin johtajaa, mutta ei tietenkään sellaista, joka puuttuu joka asiaan. Sitä ei Jääskeläinenkään tehnyt, vaikka hänen maineensa sellainen alkaa olla.

Saarikosken mukaan Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminta pystyi uudistumaan Jääskeläisen aikaan, mutta sitä on kasvatettu liikaa, mikä on tehnyt organisaation vaikeaselkoiseksi.

Nyt yleläiset toivovat, että professori Olli Mäenpään raportista otettaisiin vinkkejä uudistuksiin.

– Toivotaan palaamista osin vanhoihin asetuksiin. Esimerkiksi ajankohtaistoiminta voisi toimia itsenäisempänä yksikkönä kuin se on ollut viimeiset pari vuotta.

Saarikoski lisää, että olisi hyvä, jos uudesta päätoimittajavalinnasta kuultaisiin uutta kesäkuun aikana.

STT–PETRA SNECK

”En halua ryhtyä tässä Lauri Kivisen eroa vaatimaan” – tutkija näkee Ylessä johtamisongelman

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Ylessä on johtamisongelma, joka ei rajoitu vain eroavaan päätoimittajaan Atte Jääskeläiseen, arvioi tutkija Anu Kantola Helsingin yliopistosta. Kantolan mukaan Yle tarvitsisi esimerkiksi selkeämmät roolijaot toimitusjohtajan ja päätoimittajan tehtävien väliin sekä toimitusjohtajan, joka ymmärtää Ylen tehtävän.

– En halua ryhtyä tässä Lauri Kivisen eroa vaatimaan. Ylen johtaminen on ollut kuitenkin hyvin paljon sitä, että toimitusjohtaja on pitänyt hyvät yhteiskuntasuhteet poliitikkoihin. Aiemmin ne olivat puolueiden luottomiehiä ja nykyisellä johtajalla on ammatillisesti ennen kaikkea suhdetoimintatausta. Nyt tarvittaisiin johtamista, jossa ymmärretään myös sisältöä ja omataan visio ja näky siitä, mikä Ylen tehtävä on.

Ylestä eroavan Jääskeläisen tausta oli uutistoiminnassa. Kantolan mukaan Jääskeläinen on lisäksi joutunut ottamaan lobbaustehtäviä itselleen, vaikka tämä tehtävä kuuluu toimitusjohtajalle.

– Jos yhtiön ylin johto ei pidä yhtiön lippua korkealla, niin ongelma valuu alaspäin ja roolit menevät sekaisin. Ei voi olla päätoimittaja, joka lobbaa samaan aikaan poliitikoilta rahaa. Sellaista tilannetta ei pitäisi päästää syntymään. Tilanteen syntyminen on tietysti toimitusjohtajan ja hallituksen vastuulla.

Toimitusjohtaja Kivinen vakuuttaa, että Ylessä on vahva palomuuri toimitusjohtajan ja päätoimittajan tehtävien välissä.

– Meillä on selvä vastuunjako. Toimitusjohtaja ei osallistu toimitukselliseen työhön ja sen suunnitteluun kuin resurssitasolla, kun puhumme budjetista ja sen jaosta.

Meillä on selvät periaatteet journalistisesta linjasta.

Sisältöasiassa Kivinen tuo esiin Ylen monitahoisuuden.

– Meillä substanssi ulottuu radion sinfoniaorkesterista lastenohjelmiin ja teknologiasta rautaiseen tutkivaan journalismiin. Yleensä johtamisessa pärjää ja saa hyvät lähtökohdat henkilö, joka osaa näitä näkökulmia sovittaa yhteen. Se on tietysti työ, jota olen yrittänyt tehdä tässä omassa roolissani.

Kivisen analyysin mukaan Jääskeläisen näkökulmat on kyseenalaistettu erityisesti talon ulkoa, eikä kohua Jääskeläisen ympärillä ole saatu katkaistua.

– Meillä on selvät periaatteet journalistisesta linjasta. Ne perustuvat aivan yksiselitteisesti totuudenmukaisuudelle, olennaisuudelle ja monipuolisuudelle.

Kivisen mukaan vaikeaa Jääskeläiselle on ollut nimenomaan toimeenpano ja sen tuloksellisuus sekä se, kuinka journalistisia arvoja sovelletaan.

Myös useat Ylestä eronneet toimittajat ovat kritisoineet Jääskeläisen journalistista linjaa julkisuudessa, minkä lisäksi Jääskeläisen toimia on kyseenalaistettu myös Ylen omissa ohjelmissa.

– Tämä liittyy journalismin haastavuuteen ihan jokaisessa tilanteessa. Kuinka mitoitetaan erilaisia asioita? Mikä on ote, jolla uutisointia toteutetaan? Mitä pannaan toimeksi. Miten painotetaan erilaisia kysymyksiä? Nämä ovat hyvin tulkinnanvaraisia asioita toimituksessa, jossa päätoimittaja joutuu vastaamaan ratkaisuista.

Kivisen mukaan myös Jääskeläinen itse on myöntänyt, että selkeitä virheitä on tullut tehtyä.

– Atte itse on sanonut ja yhteisesti olemme todenneet, että kyllä virheitä on sattunut. Ja sellaista elämä joskus on, että virheitä sattuu. Niistä seuraamuksista ei ole päästy yli, ja se on tässä se harmi ollut. Emme ole päässeet kääntämään uutta lehteä näiden kiistojen jälkeen.

Jääskeläinen ei ole halunnut kommentoida asiaa STT:lle.

STT–MIKKO GUSTAFSSON