Apuselta täystyrmäys neljän päivän työviikolle – ”Kaunis ja ihailtava ajatus, joka ei toimi käytännössä”

Kuva: Topi Juga
Keskustelu työviikon lyhentämisestä puhututti panelisteja (vasemmalta) Jaakko Kianderia, Inka Douglasia ja Matti Apusta. Keskustelua veti Marja-Liisa Rajakangas STTK:sta.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK julkaisi torstaiaamuna pidetyssä keskustelu- ja julkistamistilaisuudessa pamfletin ”Jos työviikko olisi neljä päivää?”.

Tilaisuudessa keskustelijoina toimivat Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan toimitusjohtaja Matti Apunen, työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander sekä STTK:n lakimies Inka Douglas.

Julkistamistilaisuuden avauspuheenvuorossa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korosti, ettei STTK halua pamfletilla esittää työviikon lyhentämistä, vaan avata ennen kaikkea työajasta käytävää keskustelua.

STTK:n mukaan suurin osa suomalaisista uskoo viikkotyöaikansa pidentyvän tulevaisuudessa. Samanaikaisesti uskotaan työmarkkinoiden polarisoitumiseen: osalla työmäärä kasvaa ja osa ei saa tehdä niin paljon töitä kuin haluaisi.

Tiedot ilmenevät STTK:n Aula Researchilla teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 1 177 työssäkäyvää ja opiskelevaa, 18-65-vuotiasta suomalaista maaliskuun lopulla.

Vastaajista enemmistö (55 %) uskoo viikkotyöaikansa pidentyvän seuraavan 20 vuoden aikana. Arvio työajan pitenemisestä ei kuitenkaan vastaa suomalaisten toiveita. Selvästi yli puolet (61 %) vastaajista haluaisi lyhentää työaikaa, jotta työtä riittäisi useammalle.

Neljäsosa työssäkäyvistä (26 %) olisi valmis jakamaan osan töistään työttömien työllistämiseksi. Näin siitä huolimatta, että palkka alenisi työajan lyhentymistä vastaavassa suhteessa. Lähes yhtä suuri osa (25 %) vastaajista ei osaa kertoa kantaansa. Puolet (49 %) ei haluaisi tinkiä omastaan työttömien työllistämiseksi.

Evan toimitusjohtaja Matti Apunen antoi julkistamistilaisuudessa esitykselle täystyrmäyksen.

Apusen mukaan ajatus siitä, että otetaan vähän kaikkien työajasta, jotta voimme antaa enemmän joillekin on ”kaunis ja ihailtava”. Se ei kuitenkaan matemaattisista ja psykologisista syistä voi toimia.

– Lyhennetty työaika ei lisää työllisyyttä, jos se ei lisää työllistämisen kannattavuutta. Vasta jos työajan lyhentäminen laskee työvoimakustannuksia tai nostaa tuottavuutta, se tuottaa parempaa työllisyyttä, Apunen painotti.

– Käytännössä kuitenkin käy päinvastoin ja työvoimakustannukset nousevat, jos sama palkka maksetaan pienemmästä tuntimäärästä, hän jatkoi.

Ilmarisen johtajan Jakko Kianderin mukaan työviikon lyhentämisen suurimpina esteinä ovat väestön vanheneva ikärakenne sekä tuottavuuden kasvun heikkeneminen.

– Olen pessimistinen työajan lyhenemiselle edes tulevaisuudessa, sillä väestön ikärakenteen vanhenemiselle ei ole näkyvissä loppa, Kiander totesi.

Olen pessimistinen työajan lyhenemiselle edes tulevaisuudessa, sillä väestön ikärakenteen vanhenemiselle ei ole näkyvissä loppa.

STTK:n Palola ei usko, että nykytyöaika on työaikojen kehityksen päätepiste.

– Suomessa työaika on lyhentynyt eri tavoin lähes puoleen siitä, mitä se oli 1900-luvun alussa. Sen on mahdollistanut tuottavuuden kasvu, josta osa on siirtynyt palkkoihin, osa lyhyempiin työaikoihin.

– Taantuma on pitänyt talouskasvun nollassa ja luonut painetta työaikojen pidentämiseen, mikä Suomessa näkyy muun muassa kilpailukykysopimuksessa. Samalla globaali kilpailu ja teknologinen kehitys eriyttävät työaikoja kysynnän vaihtelun mukaan, Palola tiivisti.

Pamfletin julkaistamistilaisuudessa keskustelua herätti myös maakohtaisen työkulttuurin vaikutus työaikoihin sekä teknologisen kehityksen myötä yleistynyt vapaa- ja työajan sekoittuminen.

Panelistien mukaan työpäivän päättymisen entistä liukuvampi raja asettaa haasteita työnjohtamiselle sekä työntekijöiden jaksamiselle.

– Suomessa ollaan lojaaleja työpaikalle ja työajat saattavat helposti mennä överiksi. Esimiehen on tärkeä kertoa työtehtävien tavoitteet ja valvoa työntekijän liikarasittumista, Kiander sanoi.

STTK:n mukaan työ on hyvinvoinnin kivijalka, mutta Suomessa on korkea työttömyys, vaikea pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys. Samanaikaisesti digitalisaatio ja tekoäly luovat työtä, mikä ei ole entiseen tapaan sidottu aikaan ja paikkaan.

Vaikka teknologinen kehitys syö työpaikkoja, historiassa tapahtuneet teknologiset murrokset ovat osoittaneet kuinka ne eivät kuitenkaan syö työtä.

– Työnteon kahdeksasta neljään –periaate ei tulevaisuudessa välttämättä ole vallitseva idea, eikä työtä ehkä riitä kaikille, Palola perusteli.

Keskustelun päätteeksi Apunen korosti, että vaikka teknologinen kehitys syö työpaikkoja, historiassa tapahtuneet teknologiset murrokset ovat kuitenkin osoittaneet, että ne eivät syö työtä. Muutokset puolestaan luovat aina myös uusia aloja.

Pitkällä tähtäimellä työajan lyheneminen on STTK:n arvion mukaan edelleen mahdollista. Talouden ”uusi normaali” ennustaa kuitenkin talouskasvun hidastumista. Jos ennuste toteutuu, työajan lyhennys on ehkä totta nyt syntyville sukupolville.

Kommentti: 1 000 000 000 000 dollarin kansa

Kuva: Juhani Aro
Lyse-vuonolla sataa. Ja meri tuottaa mustaa kultaa.

Norjan öljyrahaston arvo on ylittänyt ensimmäisen kerran biljoonan, eli 1 000 miljardin Yhdysvaltojen dollarin rajapyykin, kertoi rahastoa hallinnoiva Norjan keskuspankki tiistaina.

Siinä on muuten ykkösen jälkeen 12 nollaa.

Euroissa summa vastaa noin 833 miljardia, mikä tarkoittaa, että öljyrahastossa on jokaista norjalaista kohden 157 000 euroa, laski STT tiistaina.

Norskeilla oli aihetta paukutella henkseleitään.

– Kasvu on ollut uskomatonta. Kun rahasto vastaanotti ensimmäiset öljyrahat toukokuussa 1996, kukaan ei olisi osannut kuvitella, että rahasto saavuttaisi 1 000 miljardia dollaria, Norjan keskuspankin sijoitustoimintaa johtava Yngve Slyngstad sanoi.

Muistan ajan, kun norjalaiset kuuluivat vielä suomalaisten kanssa samaan porukkaan. Yhtä köyhiä molemmat. Siinä saatoimme leirinuotiolla käristellä makkaraa villapaitojen kanssa. Samalla oli mukava katsoa, kun norskit käärivät sätkiä yhdellä kädellä. Sitä temppua ihailin.

Meillä oli myös yhteinen naurunaihe: sveamamman pojat, nuo nousukkaat Oboy-kaakaon lipittäjät. Edes viinaa eivät osanneet juoda ja sammuivat heti.

Noista ajoista on valtava henkinen matka tähän päivään. Ja jotenkin tuntuu, että norskit ja svenskit naureskelevat nyt meille suomalaisille.

Norjalaiset ovat menneet pilalle. Sen näkee viimeistään talvikisojen tullessa. Pröystäilevät, nousukkaat.

He kun tietävät tämän:

Öljyrahasto on maailman suurin valtiollinen sijoitusrahasto. Rahastoa on määrä alkaa käyttää hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon siinä vaiheessa kun Norjan öljy- ja kaasukentät ehtyvät.

Sitä se raha teettää.

AVAINSANAT

Eduskunnan äänestyksestä viinasta on tulossa täpärä – oppositio pääsee vaikuttamaan

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Eduskunnan suurin kiista uudessa alkoholilaissa: saako nelosolutta myydä ruokakaupoista?

Oppositiolla on vahva valta vaikuttaa siihen, nouseeko ruokakaupoissa myytävien juomien alkoholipitoisuuden yläraja 5,5 prosenttiin vai ei. Yksikään hallituspuolue ei ole asiasta yksimielinen ja runsaasti hajontaa on myös oppositiossa.

Myöhemmin syksyllä pidettävästä äänestyksestä voikin ennakoida jännittävää, niin täpärälle kannat näyttävät menevän. Eniten äänessä olivat prosenttirajan nostoa vastustavat, kun eduskunta pääsi tiistaina puimaan kiisteltyä alkoholilakia. Kriittisiä löytyi kaikista puolueista.
Kansanedustajat saavat äänestää alkoholipitoisuudesta omantuntonsa mukaan ilman pelkoa rangaistuksesta.

– Ihmettelen, miksi eduskunta, joka yleensä uskoo asiantuntijoita, ei nyt usko, kun asiantuntijat ovat yksimielisiä, sanoi esimerkiksi kokoomuksen Pertti Salolainen viitaten asiantuntijoiden varoitteleviin lausuntoihin prosenttirajan nostosta.

 

”Vankat pohjat kotona, ravintola-ala kärsii”

Prosenttirajan noston lisäksi arvostelua herätti myös se, että hallitus ei esityksessään riittävästi huomioi ravintoloiden asemaa. Yhtä lailla hallitusryhmien kuin opposition riveistä ihmeteltiin, miksei hallitus päättänyt laskea ravintoloiden arvonlisäveroa.

Tämä olisi arvostelijoiden mielestä siirtänyt alkoholin kulutusta kotoa valvottuihin tiloihin eli ravintoloihin, kun nyt hallituksen esitys toimii heidän mielestään juuri toisin päin.
Esimerkiksi Tuomo Puumala (kesk.) peräänkuulutti Suomeen aitoa eurooppalaista ravintolakulttuuria.

– Nythän se on sentyyppistä, että vankkojen pohjien jälkeen tuossa puolenyön kieppeillä tullaan yökerhoon suoraan kotoa, ja ravintola-ala monesti siitä kärsii. Arvonlisäveron alennus olisi tässä ravintoloitten puolella yksi hyvä väline, jota toivoisin hallituksen vielä jatkossa erittäin vakavasti harkitsevan.

”Valikoima paranee ja hinnat halpenee”

 

Keskustan leirissä vastustajia on hallitusryhmistä eniten, mutta esimerkiksi puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoi kuuluvansa 5,5 prosentin kannattajiin.

Hallituksen esittämä pienpanimoiden oikeus myydä olutta suoraan valmistuspaikalta sai vankkaa kannatusta yli puoluerajojen. Oluet voivat olla vahvuudeltaan enintään 12-prosenttisia.

 

Sanna Nikula, Matias Åberg, STT

Myös Suomesta tukea itsenäisyydelle: ”Kurdit ovat osoittaneet merkittävyytensä Isisin vastaisessa taistelussa”

Kuva: Omar Elliassi
Turkulainen kaupunginvaltuutettu Berhan Ahmadi tukee Irakin Kurdistanin itsenäisyyttä ja on mukana järjestämässä hanketta tukevaa konserttia Helsinkiin.

Irakin Kurdistanin autonomisen alueen itsenäisyydestä aiotaan Turun kaupunginvaltuutetun Berhan Ahmadin (sd.) mukaan järjestää ensi maanantaina kansanääestys, vaikka Irakin korkein oikeus totesi maanantaina aikovansa jäädyttää äänestysaikeet. Irakin korkeimman oikeuden päätöksestä kertoi STT.

– Irakin kurdien autonomisen alueen presidentti on ilmoittanut, että äänestys pidetään, turkulaistunut Irakin kurdi Ahmadi kertoo Demokraatille.

– Moni on sanonut, että nyt ei ole oikea aika Irakin kurdien itsenäisyydelle. Itse olen sitä mieltä, että aika on nyt jos koskaan. Alueen itsenäistyminen on paras tapa toteuttaa sitä, mitä kurdit haluavat kansana: demokratiaa.

Helsingin kansalaistorilla järjestetään perjantaina äänestystä tukeva konsertti.

Itsenäisyysäänestyksessä äänensä saavat antaa kaikki Irakin passin omaavat täysi-ikäiset henkilöt. Äänen voi antaa myös verkossa ennen varsinaista vaalipäivää.

Suomessakaan ei ole jääty lepäilemään laakereilla. Itsenäisyysäänestyksen hyväksi perjantaina Helsingin kansalaistorilla järjestetään äänestystä tukeva konsertti klo 14-18.

Ahmadi kertoo, että tilaisuudessa pidetään muun muassa puheita sekä tuodaan esiin kurdikulttuuria esityksin. Paikalle odotetaan väkeä ympäri Suomen.

Autonomisen alueen itsenäistymistä ei voi pitää varmana.

Vaikka viikonvaihteessa pidettävän itsenäisyysäänestyksen tulos kääntyisikin itsenäisyyttä ajavien voitoksi, ei autonomisen alueen itsenäistymistä voi silti pitää vielä varmana. Irakin lisäksi itsenäisyyshanketta ovat julkisuudessa vastustaneet tiukasti ainakin Turkki ja Iran. Äänestys onkin ei-sitova.

Ahmadin mukaan on päivänselvää, että Kurdistanin naapurivaltiot suhtautuvat itsenäistymiseen negatiivisesti.

– Esimerkiksi Turkki pelkää, että jos Irakin Kurdistan itsenäistyy, niin myös Turkin kurdialueet saavat lisäpontta omille itsenäisyyspyrkimyksilleen.

Hän kuitenkin korostaa, että itsenäistymisen pitäisi olla kurdien oma päätös, joka tehdään autonomisen alueen hallituksessa.

– Jos miettii Suomenkin itsenäistymistä, eivät kaikki naapurivaltiot sitäkään suoralta kädeltä kannattaneet.

– Kurdit ovat kuitenkin osoittaneet merkittävyytensä. Tämä on nähtävissä esimerkiksi Isisin vastaisessa taistelussa. Kurdit ovat taistelleen äärijärjestöä vastaan sen syntymästä lähtien. Eivätkä  vain itsensä, vaan koko maailman puolesta.

Lakialoite: Presidentiltä ei tulisi enää vaatia Suomessa syntymistä

Kuva: Kari Hulkko
Perustuslaki vaatii tasavallan presidentiltä syntyperäistä Suomen kansalaisuutta. Pilvi Torsti haluaa vaatimuksen Suomessa syntymisestä pois perustuslaista.

SDP:n kansanedustaja Pilvi Torsti jätti tänään aloitteen laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta. Kiitos kaikille usealle kymmenelle allekirjoittaneelle!

Suomen perustuslain mukaan tasavallan presidentiksi voidaan valita ainoastaan syntyperäinen Suomen kansalainen. Syntyperäisyydellä tarkoitetaan perustuslaissa sitä, että henkilön on täytynyt syntyessään saada Suomen kansalaisuus.

– Syntyperäisyyden vaatiminen rajoittaa merkittävää osaa ei-syntyperäisiä Suomen kansalaisia asettumasta ehdolle Suomen presidentinvaaleissa. Samanlainen vaatimus ei koske esimerkiksi pääministeriä, muita ministereitä tai eduskunnan puhemiestä.

– Ylipäätään Suomen oikeusjärjestelmä ei tee eroa syntyperäisten tai myöhemmin Suomen kansalaisuuden saaneiden välillä, muuten kuin presidentin kohdalla. Suomessa syntyperäisyyttä vaadittiin myös aiemmin ministereiltä, mutta vaatimus poistettiin jo viime vuosituhannen lopulla.

Orpo ei ota kantaa palkankorotusten tasoon – toivoo kuitenkin malttia

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Vltiovarainministeri Petteri Orpo (kok.)

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pitää ilahduttavana, että Suomen talous kasvaa paitsi tänä, myös kahtena seuraavana vuonna mukavasti. Se tarkoittaa, ettei kyse ole mistään kasvupyrähdyksestä, Orpo sanoi STT:lle.

Orpo toivoo kuitenkin liittokierrokselta edelleen palkkamalttia, jotta kohentunut kilpailukyky pysyy yllä. Sopiviin palkankorotusprosentteihin hän ei ota kantaa.

– Toivon järkevää ja tolkullista ratkaisua, hän sanoi.
Valtiovarainministerin mukaan nyt pitää huolehtia erityisesti siitä, että työttömät ja aukeavat työpaikat kohtaavat.

Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 2,9 prosenttia. Ensi vuonna talous jatkaa kasvua 2,1 prosentin ja vuonna 2019 vajaan kahden prosentin vauhdilla.

Sanna Nikula, STT