Apuselta täystyrmäys neljän päivän työviikolle – ”Kaunis ja ihailtava ajatus, joka ei toimi käytännössä”

Kuva: Topi Juga
Keskustelu työviikon lyhentämisestä puhututti panelisteja (vasemmalta) Jaakko Kianderia, Inka Douglasia ja Matti Apusta. Keskustelua veti Marja-Liisa Rajakangas STTK:sta.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK julkaisi torstaiaamuna pidetyssä keskustelu- ja julkistamistilaisuudessa pamfletin ”Jos työviikko olisi neljä päivää?”.

Tilaisuudessa keskustelijoina toimivat Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan toimitusjohtaja Matti Apunen, työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander sekä STTK:n lakimies Inka Douglas.

Julkistamistilaisuuden avauspuheenvuorossa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korosti, ettei STTK halua pamfletilla esittää työviikon lyhentämistä, vaan avata ennen kaikkea työajasta käytävää keskustelua.

STTK:n mukaan suurin osa suomalaisista uskoo viikkotyöaikansa pidentyvän tulevaisuudessa. Samanaikaisesti uskotaan työmarkkinoiden polarisoitumiseen: osalla työmäärä kasvaa ja osa ei saa tehdä niin paljon töitä kuin haluaisi.

Tiedot ilmenevät STTK:n Aula Researchilla teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 1 177 työssäkäyvää ja opiskelevaa, 18-65-vuotiasta suomalaista maaliskuun lopulla.

Vastaajista enemmistö (55 %) uskoo viikkotyöaikansa pidentyvän seuraavan 20 vuoden aikana. Arvio työajan pitenemisestä ei kuitenkaan vastaa suomalaisten toiveita. Selvästi yli puolet (61 %) vastaajista haluaisi lyhentää työaikaa, jotta työtä riittäisi useammalle.

Neljäsosa työssäkäyvistä (26 %) olisi valmis jakamaan osan töistään työttömien työllistämiseksi. Näin siitä huolimatta, että palkka alenisi työajan lyhentymistä vastaavassa suhteessa. Lähes yhtä suuri osa (25 %) vastaajista ei osaa kertoa kantaansa. Puolet (49 %) ei haluaisi tinkiä omastaan työttömien työllistämiseksi.

Evan toimitusjohtaja Matti Apunen antoi julkistamistilaisuudessa esitykselle täystyrmäyksen.

Apusen mukaan ajatus siitä, että otetaan vähän kaikkien työajasta, jotta voimme antaa enemmän joillekin on ”kaunis ja ihailtava”. Se ei kuitenkaan matemaattisista ja psykologisista syistä voi toimia.

– Lyhennetty työaika ei lisää työllisyyttä, jos se ei lisää työllistämisen kannattavuutta. Vasta jos työajan lyhentäminen laskee työvoimakustannuksia tai nostaa tuottavuutta, se tuottaa parempaa työllisyyttä, Apunen painotti.

– Käytännössä kuitenkin käy päinvastoin ja työvoimakustannukset nousevat, jos sama palkka maksetaan pienemmästä tuntimäärästä, hän jatkoi.

Ilmarisen johtajan Jakko Kianderin mukaan työviikon lyhentämisen suurimpina esteinä ovat väestön vanheneva ikärakenne sekä tuottavuuden kasvun heikkeneminen.

– Olen pessimistinen työajan lyhenemiselle edes tulevaisuudessa, sillä väestön ikärakenteen vanhenemiselle ei ole näkyvissä loppa, Kiander totesi.

Olen pessimistinen työajan lyhenemiselle edes tulevaisuudessa, sillä väestön ikärakenteen vanhenemiselle ei ole näkyvissä loppa.

STTK:n Palola ei usko, että nykytyöaika on työaikojen kehityksen päätepiste.

– Suomessa työaika on lyhentynyt eri tavoin lähes puoleen siitä, mitä se oli 1900-luvun alussa. Sen on mahdollistanut tuottavuuden kasvu, josta osa on siirtynyt palkkoihin, osa lyhyempiin työaikoihin.

– Taantuma on pitänyt talouskasvun nollassa ja luonut painetta työaikojen pidentämiseen, mikä Suomessa näkyy muun muassa kilpailukykysopimuksessa. Samalla globaali kilpailu ja teknologinen kehitys eriyttävät työaikoja kysynnän vaihtelun mukaan, Palola tiivisti.

Pamfletin julkaistamistilaisuudessa keskustelua herätti myös maakohtaisen työkulttuurin vaikutus työaikoihin sekä teknologisen kehityksen myötä yleistynyt vapaa- ja työajan sekoittuminen.

Panelistien mukaan työpäivän päättymisen entistä liukuvampi raja asettaa haasteita työnjohtamiselle sekä työntekijöiden jaksamiselle.

– Suomessa ollaan lojaaleja työpaikalle ja työajat saattavat helposti mennä överiksi. Esimiehen on tärkeä kertoa työtehtävien tavoitteet ja valvoa työntekijän liikarasittumista, Kiander sanoi.

STTK:n mukaan työ on hyvinvoinnin kivijalka, mutta Suomessa on korkea työttömyys, vaikea pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys. Samanaikaisesti digitalisaatio ja tekoäly luovat työtä, mikä ei ole entiseen tapaan sidottu aikaan ja paikkaan.

Vaikka teknologinen kehitys syö työpaikkoja, historiassa tapahtuneet teknologiset murrokset ovat osoittaneet kuinka ne eivät kuitenkaan syö työtä.

– Työnteon kahdeksasta neljään –periaate ei tulevaisuudessa välttämättä ole vallitseva idea, eikä työtä ehkä riitä kaikille, Palola perusteli.

Keskustelun päätteeksi Apunen korosti, että vaikka teknologinen kehitys syö työpaikkoja, historiassa tapahtuneet teknologiset murrokset ovat kuitenkin osoittaneet, että ne eivät syö työtä. Muutokset puolestaan luovat aina myös uusia aloja.

Pitkällä tähtäimellä työajan lyheneminen on STTK:n arvion mukaan edelleen mahdollista. Talouden ”uusi normaali” ennustaa kuitenkin talouskasvun hidastumista. Jos ennuste toteutuu, työajan lyhennys on ehkä totta nyt syntyville sukupolville.

”Hallituksen sote-uudistus aiheuttaa kaaoksen” – RKP:n puheenjohtaja väläytti ennenaikaisia vaaleja Ykkösaamussa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

Ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson pitää hallituksen kaatumista mahdollisena. Henriksson sanoi Ylen Ykkösaamussa, ettei hän sulkisi pois ennenaikaisten eduskuntavaalien mahdollisuutta.

KP:n puheenjohtaja myös linjasi, että hänen puolueensa ei lähde mukaan hallitukseen sen nykyisellä ohjelmalla. Henrikssonin mukaan hallituskriisistä pitäisi siirtyä eteenpäin uusien vaalien kautta.

Henriksson myös toisti kantansa siitä, että hallituksen tulisi ymmärtää panna sotu-uudistus jäihin. Muuten maahan syntyy hänen mukaansa ”suurempi kaaos kuin kukaan ansaitsee”.

Vanhanen avasi kampanjansa arvostelemalla Niinistön ulkopolitiikkaa kapea-alaisuudesta – nosti esiin Halosen ja Ahtisaaren

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Keskustan Matti Vanhanen avasi presidentinvaalikampanjansa varsinaisesti tänään Joensuussa.

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen haluaa Suomen ulkopolitiikan maailman mittakaavaan.

– Mihin haluan muutosta, on Suomen ulkopolitiikan kapea-alaisuus, sanoi Vanhanen lauantaina keskustan presidentinvaalikampanjan avauksessa Joensuussa.

Vanhasen mukaan Suomen ei pidä käpertyä ulkopolitiikassa Itämeren alueen tilanteeseen, vaan keskittyä myös muuhun.

Vanhanen mainitsi muun muassa ilmastonmuutoksen torjumisen, ihmisoikeuksien edistämisen, Lähi-idän, Afrikan ja rauhanvälityksen.

– Tarvitsemme presidentin, jolla on aito kiinnostus ja tahto pitää näitä asioita esillä tavatessaan muiden valtioiden päättäjiä ja edistää ratkaisuja, joilla päästään toivottuihin tuloksiin.

Vanhanen nosti esiin aiempien presidenttien Tarja Halosen työn naisten ja tyttöjen aseman parissa ja Martti Ahtisaaren rauhantyön.

SDP on mukana Mikkelin Pride-kulkueessa: ”Olet arvokas ja kelpaat juuri noin!”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Lauantaina 25.11. klo 17 starttaa Mikkelin historian ensimmäinen Pride-kulkue torilta.

Mikkelin kaupungin Hyvinvoinnin ja osallisuuden lautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Jatta Juhola (sd.) on ylpeä siitä, että Mikkelissä järjestetään Pride-kulkue.

– Tapahtuma on äärettömän merkityksellinen kaikille, joita seksuaalinen moninaisuus henkilökohtaisesti tai välillisesti koskettaa. Ihmisoikeuksien näkökulmasta asia koskettaa meitä kaikkia. Minun Mikkelini on moninaisuutta kunnioittava ja aidosti kaikille avoin kaupunki. Ja sen puolesta marssin ylpeänä kulkueessa, Juhola sanoo.

Kaupunginvaltuutettu, konserni- ja elinvoimajaoston jäsen Jenni Tissari (sd.) pitää Pride-kulkueen rantautumista Mikkeliin mahdottoman hienona asiana ja muistuttaa, että moni ihminen on tehnyt valtavasti töitä tärkeän tapahtuman eteen.

– Meidän on yhdessä huolehdittava, ettei kukaan syrjäydy tai jää yksin seksuaalisen suuntautumisensa tai identiteettinsä vuoksi. Annetaan yhdessä maailmalle viesti, että jokaisella on lupa rakastaa ja tulla rakastetuksi meidän Mikkelissä, korostaa Tissari.

Juhola ja Tissari toivovat mikkeliläisten tulevan mukaan antamaan tukensa yhdenvertaisemmalle yhteiskunnalle. Ei ruokita häpeää tai pakoteta ketään piiloutumaan. Annetaan jokaisen valon loistaa kirkkaana.

– Olet arvokas ja kelpaat juuri noin!

Kokoontuminen klo 16.45 Mikkelin torilla – demariporukan tunnistaa SDP:n purjeista.

AVAINSANAT

Haatainen: Hallituksen mietittävä toimenpiteitä – SDP haluaa nostaa seksuaalisen ahdistelun myös politiikan puheenaiheiden kärkeen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
– Myös presidenttiehdokkaiden suunnalla aiheesta on oltu hämmästyttävän hiljaa, Tuulaa Haatainen sanoo.

Suurin oppositiopuolue SDP vaatii, että eduskunnan suuressa salissa pitää järjestää keskustelu seksuaalisesta häirinnästä.

– Kun koko Suomi puhuu asiasta, kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta siitä, sanoo SDP:n kansanedustaja, presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Sosiaalisesta mediasta liikkeelle lähtenyt #metoo-kampanja on nostanut seksuaalisen häirinnän otsikoihin kotimaassa ja maailmalla, mutta Suomen politiikassa asia ei ole noussut puheenaiheiden kärkeen.

– Nyt on tullut aika, että poliittiset päättäjät ottavat asian esille ja alkavat tehdä töitä sen eteen, että seksuaalinen häirintä saadaan kitkettyä yhteiskunnastamme, SDP vaatii aloitteessaan.

Haatainen katsoo, että keskeisten poliitikkojen, kuten ministerien, kansanedustajien ja puolueiden puheenjohtajien pitää ottaa kantaa häirintää vastaan.

– Keskeinen asia tässä on se, että tehdään selväksi, että tämä ei ole oikein, vaan se on raukkamaista käyttäytymistä, jos toista painostetaan ja harrastetaan seksuaalista häirintää, sanoo Haatainen STT:lle.

Haataisen mukaan myös presidenttiehdokkaiden suunnalla aiheesta on oltu ”hämmästyttävän hiljaa”.

SDP:n keskustelualoitteeseen on jo saatu allekirjoittajia myös muista puolueista.

SDP ehdottaa, että eduskunnan suuressa salissa järjestetään ajankohtaiskeskustelu seksuaalisesta häirinnästä. Keskustelualoitteeseen on jo saatu allekirjoittajia myös muista puolueista, Haatainen kertoo.

Sosialidemokraattien presidenttiehdokkaan mukaan kyse on suuresta rakenteellisesta tasa-arvo-ongelmasta, josta vaikeneminen pitää lopettaa.

– (Tällainen ilmiö) heikentää ihmisten turvallisuudentunnetta ja elämänlaatua sekä vaikeuttaa työssä toimimista ja opiskelua.

Haatainen heittää palloa seksuaalisen häirinnän kitkemisestä myös hallituspuolueille eli keskustalle, kokoomukselle ja sinisille.

– Hallituksen pitäisi miettiä toimenpiteitä, millä tavalla ja miten tästä jatketaan.

Matias Åberg–STT

”Kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta” – SDP haluaa eduskunnan ajankohtaiskeskustelun seksuaalisesta häirinnästä

Kuva: Foto: Pixabay

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on tehnyt aloitteen eduskunnan ajankohtaiskeskustelusta, jonka aiheena on seksuaalinen häirintä. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on kansanedustaja, SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen.

Aihe on puhuttanut Suomea ja koko maailmaa viime viikot. Seksuaalisen häirinnän nosti puheenaiheeksi erityisesti #MeToo-kampanja, jonka tavoitteena on tuoda esiin ongelma laajuus. SDP:n aloitteessa huomautetaan, että seksuaalisesta häirinnästä ei voi vaieta eikä keskustelu voi loppua sosiaalisen median kampanjaan.

Aloitteessa painotetaan, että yhteiskunnan polttavimmasta puheenaiheesta tarvitaan parlamentarinen keskustelu.

– Kun koko Suomi puhuu asiasta, kansanedustajat ja eduskunta eivät voi vaieta. Siksi on aika, että seksuaalisesta häirinnästä ja sen kitkemisestä käydään parlamentaarinen keskustelu. Keskustelun jälkeen on johtopäätösten ja tekojen aika, aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Tuula Haatainen sanoo.

Haatainen sanoo, että Suomessa asian käsittelyä ei saa jättää alkuvaiheeseen. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Ruotsissa ja muualla maailmassa yhteiskunnallinen keskustelu on johtanut toimenpiteisiin.

– Euroopan parlamentti on keskustellut seksuaalisesta häirinnästä ja nyt on Suomen eduskunnan vuoro. Kansanedustajat voivat lähettää keskustelun avulla tärkeän viestin siitä, että Suomessa ei ole mitään sijaa seksuaaliselle häirinnälle.

Keskustelun jälkeen on johtopäätösten ja tekojen aika.

Haatainen kehuu #MeToo-kampanjaa historialliseksi ja tärkeäksi. Hänen mukaansa aiheesta on vaiettu liian pitkään.

– Ihmiset ovat kertoneet kokemuksistaan ja häirinnästä, ja häirintätapauksia on tullut esiin. Nyt on kuitenkin seuraavan vaiheen vuoro. Nyt on tullut aika, että poliittiset päättäjät ottavat asian esille ja alkavat tehdä töitä sen eteen, että seksuaalinen häirintä saadaan kitkettyä yhteiskunnastamme.

– Jokaisella ihmisellä on oikeus elää ilman häirintää. Tässä on kyse jokaisen ihmisen turvallisuudesta ja siksi seksuaalinen häirintä on kitkettävä Suomesta, Haatainen sanoo.