Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Mielipiteet

Arjen kemikaalit sisäilmaongelmana

Osallistuin Laurea-ammattikorkeakoulun järjestämään “Arjen kemikaalit – uhka terveydelle” –seminaarin (7.3.2018). Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä yhä useammat ihmiset  saavat rakennuksissa sisäilmaoireita, joiden syytä ei aina kyetä selvittämään. Kyse on paitsi homeesta, niin myös kemikaaleista eli liimoista, lakoista, maaleista ja hajusteista.

Ulla Kaukola

Kemikaalit ovat läsnä kaikkialla, osa niistä on hyviä, osa haitallisia. Kemikaaleja on elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja pesuaineissa, rakentamisessa, elektroniikassa, tekstiileissä, leluissa – lähes kaikkialla arkielämässämme. Elintarvikkeissa meillä on tuoteselosteet, mutta ei rakennuksissa. Kukaan meistä ei tiedä, mitä kaikkia kemikaaleja rakennuksissa ja niiden sisustuksessa on käytetty.  Rakennus-, pinta- ja kalustemateriaalien päästöillä voi olla merkittävä vaikutus sisäilman laatuun ja ihmisten oireiluun. Aalto-yliopistossa on meneillään EURA-tutkimus, jossa tutkitaan liimojen, lakkojen ja maalien sekä niiden sisältämien säilöntäaineiden vaikutusta sisäilmaan. Tuloksia on odotettavissa tänä keväänä. Esimerkiksi Vantaalla ei enää asenneta betonin päälle liimattavia muovimattoja, jotta liima ja betonin mahdollinen kosteus eivät reagoidessaan keskenään aiheuttaisi sisäilmaongelmia.

Moni henkilö saa oireita tilassa olevista kemikaaleista ja hajusteista.

Oireet laukeavat usein aistimuksesta, kuten hajuista: hajuvedestä, partavedestä, deodorantista, hajusteellisista pesuaineista ja käsisaippuoista. Näitä hajusteyliherkkiä on Allergia-, iho- ja astmaliiton mukaan jo yli puoli miljoonaa. Homealtistus on yleensä kaiken pahan alku ja juuri. On arvioitu, että puolet homeelle altistuneista sairastuu myös monikemikaaliyliherkkyyteen. Hajusteyliherkkyyttä on toki myös ihmisillä, joilla ei ole homealtistushistoriaa. Julkisissa tiloissa, kuten kouluissa, voi olla varsinainen hajusteiden sekamelska, joka yhdistettynä riittämättömään ilmanvaihtoon aiheuttaa ihmisille oireita. Olen tehnyt Vantaalla aloitteen hajusteettomasta kunnasta, mikä tarkoittaa sitä, että ihmiset välttäisivät vahvojen hajusteiden käyttämistä julkisissa tiloissa. Soisin aloitteen leviävän myös muihin kuntiin.

Luotamme aivan liikaa siihen, että meille myytävät tuotteet ovat vaarattomia.

Jotkut muistavat Myrkkytuoli-epidemian noin 10 vuotta sitten. Silloin kiinalaisvalmisteiset lepotuolit aiheuttivat Suomessa pahan ihottuman yli 60:lle ihmiselle. Suomalainen lääkäri löysi syyksi kemikaalin, jota oli käytetty tuolissa homeenestoaineena.

Tarvitsemme enemmän tutkimusta siitä, mitkä kemikaalit aiheuttavat meille ongelmia ja tarvitsemme myös enemmän tietoa siitä, mitä kemikaaleja valmistajat käyttävät. Liian usein asiat piilotetaan tuotesalaisuuksien taakse. Arkemme kemikaalit voivat olla riski terveydellemme.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE