x

Arkkiatri perussuomalaisten tuulivoimaväitteistä: Agendaksi ottaminen ilman tietoa ei reilua

Perussuomalaisten puoluetoimistolla järjestettiin tällä viikolla tilaisuus, jossa otettiin voimakkaasti kantaa tuulivoiman väitettyihin terveyshaittoihin. Puhetta on säestetty sillä, että jopa lepakkoja räjähtelisi tuulivoimaloiden lähellä.

Perussuomalaisten puoluetoimistossa työmies-tittelillä työskentelevä Matti Putkonen on lähestynyt Iltalehden tietojen mukaan asiassa myös puolueensa kunnanvaltuutettuja. Putkosen sähköpostin mukaan sairastumiset ja pakkoevakkoon lähtemiset ovat tosiasioita. Tuulivoimaloiden infraäänet uhkaisivat jopa 650 000 suomalaisen terveyttä.

Tuulivoimaan liittyvät väitteet ovat tulleet vastaan myös arkkiatri Risto Pelkosta. Hän kertoo saaneensa asiasta joskus sähköpostia ja koettaneensa selvitellä, mistä on kyse.

– Mitään tieteellisesti tutkittua tietoa siitä ei ole, että heikkonenergiaisella äänellä, joka ei kuulu, olisi jotain terveysvaikutuksia. Missään ei ole näyttöä, että siitä olisi haittaa, Pelkonen sanoo.

Hänen tietojensa mukaan systemaattisesti pitkällä aikavälillä asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu. Hän toteaa ettei ole alan asiantuntija ja luottaisi itse muun muassa aivo- ja kuulotutkijoiden arvioihin.

Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden mukaan työmies Putkonen on sanonut, että tuulivoimalat ovat aiheuttaneet lähellä asuville muun muassa sydänoireita.

Tieteellinen, ei poliittinen kysymys.

Arkkiatri Risto Pelkonen uskoo, että tapa, jolla perussuomalaiset ovat tuoneet asiaa esiin, voi aiheuttaa ja aiheuttaakin ihmisissä pelkoa ja myös sairastumista. Tässä mielessä se on hänen mielestään vastuutonta.

Jos se on vastuutonta ja aiheuttaa ihmisten sairastumisia, pitäisikö puolueen lopettaa tämä?

– Ei ole minun päätettävissä, mikä lopetetaan ja mikä ei. Mutta jos tällainen ajatus tai epäluulo on olemassa ja se koskettaa aika suurta osaa ihmisiä, pitäisi yrittää selvittää, mitä siitä tiedetään, Pelkonen toteaa.

Tämä on hänen mukaansa kuitenkin tieteellinen eikä poliittinen kysymys.

– Minun mielestä, jos otetaan agendaksi sellainen tieto, johon ei ole perusteita, se ei ole reilua eikä hyväksyttävää. Jos jotain asiaa ruvetaan ajamaan, siitä täytyy olla jonkinnäköistä tietoa, hän kommentoi perussuomalaisten toimintaa.

Mitä sitten jää jäljelle, jonka puolesta puolue voi toimia? Arkkiatrin mielestä puolue voi halutessaan ottaa agendakseen sen, että ajaa asian parempaa tutkimusta eli että tieteilijät selvittäisivät asian entistä paremmin. Tämä kohta oli myös Putkosen papereissa esillä, kun teemaa tällä viikolla puoluetoimistolla esiteltiin.

– Ennen kuin ruvetaan mitään selvittämään, täytyy olla joku hypoteesi, että tämä vaikuttaa ja olettamus, mihin se perustuu. Sitten katsotaan, mitä asiasta tiedetään. Jos vaikuttaa tärkeältä asialta, sitten tutkitaan. Näinhän se yleensä menee, kun järkevällä tavalla toimitaan, Risto Pelkonen selvittää tutkimuksellisia periaatteita.

Jos ei ole tutkittua tietoa, arkkiatrin mukaan ei voi myöskään perustella esimerkiksi, että tuulivoima olisi vaarallista ja se ei olisi järkevä ratkaisu energiatalouteen.

Oireet ovat olemassa, se on todellisuutta.

Arkkiatri Risto Pelkonen muistuttaa, että ihmisten oireet ovat aina todellisia ja niihin on suhtauduttava vakavasti. Oireen olemassaolo ei kerro kuitenkaan vielä sitä, mistä ne voivat johtua. Jos jokin ihminen tai ryhmä sanoo, että oire johtuu jostakin, se ei ole vielä tieteellisesti osoitettu totuus.

– Oireet ovat olemassa, ne ovat ihmisten todellisuutta. Se onko näillä matalaenergiaisilla äänillä merkitystä emme tietä, mutta mitään tieteellistä näyttöä siitä ei tällä hetkellä ole olemassa. Voiko se olla matalaenergiainen ääni, se voidaan tutkia.

– Miten asia ratkaistaan. Ei ainakaan niin, että puolue tekee päätöksiä. Se pitäisi antaa asiantuntijoiden tehtäväksi. Jos tällaista ilmiötä epäillään ja jos tuntuu todennäköiseltä että yhteys voisi olla, se pitää tutkia.

Demokraatin tällä viikolla eduskunnassa tavoittama perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho kieltäytyi kommentoimasta tuulivoima-asiaa Demokraatille viitaten sen olevan esillä puoluetoimistossa. Lausuntoja ei herunut, vaikka hänelle muistutti puolueen varapuheenjohtajan Leena Meren olleen puoluetoimistossa Putkosen kanssa tuomassa asiaa julkisuuteen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti sosiaali- ja terveys -ministeriön rahoituksella vuosina 2015–2016 kyselytutkimuksen yhdeksällä tuulivoima-alueella. Siihen voi tutustua tästä.
AVAINSANAT

”@juhasipila painosti ja päätoimittaja @attesakari taipui” – näin Yleltä lähteneet toimittajat kommentoivat kohupäätöstä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Julkisen sanan neuvoston mukaan Yle taipui jossain määrin painostuksen alla.

Julkisen sanan neuvosto antoi tänään Yleisradiolle langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta Terrafame-uutisoinnissa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toimi Yleisradion suuntaan tavalla, joka oli omiaan rajoittamaan sananvapautta. Neuvosto toteaa lausumassaan, että pääministerin Ylen toimittajalle lähettämien viestien määrää ja sävyä voidaan pitää poikkeuksellisena.

Toimittaja Salla Vuorikoski sai pääministeriltä lukuisia sähköposteja sen jälkeen kun Yle oli julkaissut jutun, jossa kerrottiin, että pääministerin sukulaisilla on omistuksia Katera Steel -yhtiössä, joka oli saanut kaivosyhtiö Terrafamelta tilauksen.

JSN käsitteli jupakkaa poikkeuksellisen pitkään ja antoi seitsemän tuntia kestäneen istunnon jälkeen langettavan päätöksen Yleisradiolle. JSN katsoo, että Yle luovutti journalistista päätösvaltaa ulkopuolelle ja rikkoi siten Journalistin ohjeiden kohtia 2. ja 3.

Päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen, äänet jakautuivat tasan 6–6. Niiden mennessä tasan puheenjohtaja Elina Grundströmin ääni ratkaisi.

Yleisradion vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen sanoi Ylen haastattelussa, ettei hän ole JSN-ratkaisun seurauksena aikeissa erota tehtävästään.

Toisessa ratkaisussa Yle sai vapauttavan päätöksen.

Neuvosto katsoi, että Yle oli kertonut Terrafame-juttuun tehdyistä muutoksista epäjohdonmukaisesti, mutta että jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut virhettä. Pelkästä muokkaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa yleisölle.

Päätökset puhuttavat sosiaalisessa mediassa.

Yleisradiosta kohun aikana irtisanoutuneilta toimittajilta ne kirvoittivat muutaman Twitter-kommentin.

Nykyinen Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Jussi Eronen irtisanoutui joulukuussa Yleltä samaan aikaan kollegansa Salla Vuorikosken kanssa. Molemmat siirtyivät sittemmin SK:n palvelukseen. He perustelivat eroaan näkemyseroilla Ylen johdon kanssa.

Toimittaja Susanne Päivärinta irtisanoutui Yleltä helmikuun alussa. Hän siirtyi Iltalehteen.

Irtisanoutumisensa yhteydessä Päivärinta lähetti kollegoilleen sähköpostin, jossa hän kritisoi Ylen päätoimittajaa hänen toiminnastaan pääministeriin liittyneen Terrafame-kohun yhteydessä.

Kataiselta uusi näkökulma EU:n eritahtisuus-keskusteluun: Aktiivisille maille enemmän rahaa budjetista – ”Ihan looginen ajatus”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Rooman Julistuksen on tarkoitus vahvistaa 27 EU-maan yhteiset tavoitteet Brexitin jälkeen ja pohjustaa unionin tulevaisuuskeskustelua. Jäsenmaiden päämiehet antavat julistuksen EU:n perustan luoneiden Rooman sopimusten 60-vuotispäivänä 25.3. Roomassa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on painottanut EU:n yhtenäisyyttä, mutta suhtautuu positiivisesti myös siihen, että joissakin asioissa EU:n kehitys olisi eritahtista.

Eilen eduskunnan suuressa valiokunnassa Sipilä kertoi olevansa tyytyväinen viikonloppuna annettavan julistusluonnoksen kirjauksiin. Ne toteavat mahdollisuuden eritahtiseen etenemiseen tarvittaessa, kuitenkin samaan suuntaan ja niin että kaikki voivat liittyä yhteistyöhön myöhemmin.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo Demokraatille, ettei eritahtisuutta kannata hirveästi mystifioida.

– EU:ssa on nyt jo eritahtisuutta, on euromaat, sitten on Schengen-maat ja ne jotka eivät vielä kuulu Schengeniin. Uskoisin, että jatkossa eritahtisuus tulee keskittymään ehkä EMUn (Euroopan talous- ja rahaliitto) kehittämisen ympärille ja jossakin määrin ehkä puolustusulottuvuuden kehittämisen ympärille. Kaikki maat eivät ole yhtä kiinnostuneita puolustusulottuvuudesta.

”Luodaan uusi EU.”

Kataisen mukaan näköpiirissä ei ole yhtään sellaista EU-asiaa, jossa Suomen ei pitäisi olla ehdottomasti mukana ja aktiivisesti rakentamassa.

– Tämänhetkinen tilanne EU:ssa on se, että EU-28 loppuu ja sen perustalle luodaan uusi EU. Uuden EU:n luovat käytännössä jäsenmaat. Se on johtanut sellaiseen tilanteeseen, että vaikutusvaltaa on tarjolla niille, jotka sitä haluavat käyttää, Katainen muistuttaa.

EU:ssa on nyt 28 maata, mutta Britannian lähdön jälkeen vain 27.

Esimerkiksi SDP:stä on kritisoitu hallituksen EU-politiikkaa epäaktiivisuudesta.

Katainen sanoo, ettei halua lähteä arvioimaan hallituksen tai opposition menestystä asiassa.

– Sen sanon, että nyt ei kannata odottaa pohjapapereita vaan niitä pitää olla kirjoittamassa, esimerkiksi puolustusulottuvuuden syventämisestä, EMUn toiminnan kehittämisestä ja vaikkapa kauppapolitiikan roolista sekä EU:n roolista globalisaation hallinnassa. Sen sijaan, että kommentoi tehtyjä esityksiä, niitä esityksiä pitäisi olla kirjoittamassa, Katainen painottaa.

Kortensa kekoon kantavat palkittaisiin.

Katainen kertoo, että tällä hetkellä käydään myös keskustelua, jonka mukaan maat, jotka tekevät EU:ssa jatkossa enemmän yhdessä, voisivat olla oikeutettuja käyttämään myös EU:n budjettia enemmän.

Eritahtisuutella olisi siis myös kuvatunkaltainen budjettiulottuvuus.

Tällaisilla aktiivisesti yhdessä toimivilla mailla olisi Kataisen mukaan budjetin käytölle enemmän tarvettakin.

Tuetteko tällaista ajatusta?

– Minusta se on ihan looginen ajatus. Pitää alkuun miettiä, mitä se voisi tarkoittaa, mutta vaikkapa puolustuksen osalla se voisi tulla kyseeseen. Ne, jotka haluavat rakentaa yhdessä turvallisempaa Eurooppaa, voisivat sitten hyötyä myös EU:n budjetista.

Kataisen mukaan tällaista keskustelua käydään, mutta ei vielä ihan täydellä teholla. Asia on kuitenkin nousemassa nykyistä isommin esiin. Katainen toteaa, että keskustelua kannattaa käydä, oli lopputulos mikä hyvänsä.

Hän katsoo, että aktiivisuuden huomioiminen budjetissa, ajaisi myös EU:n yhtenäisyyden asiaa.

– Moni voisi ajatella niin, että ne jotka kantavat kortensa yhteiseen kekoon, ovat myös oikeutettuja saamaan sitä kautta enemmän. Minä haluan pitää myös oman mielen auki monessa suhteessa, mutta tätä keskustelua kannattaa minusta käydä ja rakennella erilaisia malleja.

”Minä kerron vain oman näkemykseni.”

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker hätkäytti hiljattain Bild am Sonntag -lehdessä antaen ymmärtää, että Britannian kanssa neuvotellaan niin kova EU-sopimus, että muut maat eivät uskalla enää lähteä EU:sta pois. Tätä ymmärrettiin niin, että kyse olisi eräänlaisesta Britannian rankaisemisesta. Lausuntoa ei luettu saarivaltiossa kovin suopeasti.

– Minusta kaikki nämä tunteelliset kommentit kannattaisi jättää pois. Britannian eroneuvottelu on erittäin vaikea joka tapauksessa, Jyrki Katainen sanoo.

Onko tuo Juncker-kritiikkiä?

– Minä kerron vain oman näkemykseni, että pitää myös retoriikassa välttää se, että annettaisiin ymmärtää, että Britanniaa millään tavalla rangaistaan.

Eli ette puolla tätä Junckerin retoriikkaa?

– Minä en halua kommentoida Junckeria nyt millään tavalla, vaan kun meillä ei ole tarkoituksena rangaista Britanniaa, vaan päästää heidät irti ja sopia sitten uusi järjestely. Sillä on seuraamuksensa erityisesti Britannialle ja jossakin määrin myös EU:lle, mutta rankaisusta ei ole kysymys eikä semmoisesta kannata edes puhua, Katainen toteaa.

Päättyykö Brexit-prosessi Britannian eroon?

– Kyllä minä uskon, että se päättyy.

Mitä tapahtuu Euroopalle, jos Ranskassa Marine Le Pen voittaa presidentinvaalit?

– Se on todella huolestuttavaa. Le Pen on luvannut äänestäjille, että hän johdattaa Ranskan ulos eurosta ja EU:sta.

Onko se EU:n loppu?

– Sitä en osaa varmaksi sanoa, mutta kyllä se ainakin horjuttaa perusteita.

Työmarkkinajärjestöt: Suomen paikka ei ole EU:n kakkoskehällä

Suomalaiset työmarkkinajärjestöt kehottavat yhteisessä kannanotossaan hallitusta pyrkimään Euroopan unionin ytimiin. Julkilausuman ovat tehneet EK, SAK, Akava, STTK, Kuntatyönantajat sekä valtion ja kirkon työmarkkinalaitokset.

– Kansalaisille, yrityksille ja koko Suomelle on välttämätöntä, että Suomi toimii siellä, missä päätöksiä valmistellaan ja tehdään. Muuttuvassa EU:ssa Suomi ei saa ajautua tilanteeseen, jossa vaikutusmahdollisuutemme vähenevät, järjestöt toteavat.

Järjestöt muistuttavat, että Eurooppa tarvitsee uutta talouskasvua ja työpaikkoja, mutta myös vakaata toimintaympäristöä.

Suomen EU-politiikasta syntyi keskustelua pääministeri Juha Sipilän (kesk.) julkaistua kirjoituksen Helsingin Sanomissa, jossa hän kannatti maltillista keskitien politiikkaa. Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) vastasi peräten suurempaa aktiivisuutta ja pyrkyä pysyä ytimissä mukana.

”Lapsiperheet ovat ymmällään” – ja niin oli oppositiokin: Rehulalta ei tullut selvää vastausta neuvoloiden kohtalosta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ihmetteli, ettei yksinkertaiseen kysymykseen saada selkeää vastausta. Vierellä vihreiden Ville Niinistö.

Sote-uudistuksen tiimellyksessä on noussut huoli, miten käy suomalaisten neuvoloiden. Tämä kävi ilmi myös torstain kyselytunnilla, kun SDP:n kansanedustaja Tuula Haatainen ihmetteli, aikooko hallitus todellakin yhtiöittää maailman parhaan neuvolajärjestelmän.

– Kun perhe alkaa odottaa vauvaa, suomalainen neuvolajärjestelmä on alusta asti mukana varmistamassa jokaiselle lapselle turvallisen saapumisen maailmaan. Suomalainen neuvolajärjestelmä on huipputasoa ja suomalaisten eniten arvostama palvelu, Haatainen muistutti.

Hänen mukaansa monet asiantuntijat, kuten THL, ovat todenneet, että äitiys- ja lastenneuvolapalvelut on syytä jättää yhtiöittämisen ulkopuolelle sote-ratkaisussa.

– Huolensa on esittänyt myös lapsiasiainvaltuutettu, ja lapsiperheet ovat ymmällään, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Haatainen korosti.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) aloitti vastauksensa kehumalla neuvolajärjestelmän ”isän” Arvo Ylpön perintöä, joka on vaalimisen arvoinen.

– Hallitus varmuudella huolehtii siitä, että se lainsäädäntö, joka säädetään, varmistaa, että neuvolapalvelut ovat jatkossakin ylpeytemme aihe. Siitä voi olla varma, on sitten hallintomalli mikä tahansa, Rehula yritti vakuutella.

Mikä neuvoloissa on vikana, kun ne pitää laittaa tähän markkinamuottiin?

Haataista Rehulan ympäripyöreä vastaus ei tyydyttänyt.

– Nyt ei kyllä tullut vastausta minun kysymykseeni. Soten tavoitteena oli alun perin korjata se, mikä ei toimi, mutta ei rikkoa sitä, mikä toimii. Yhtiöittäminen ja markkinoille pilkkominen johtaa täysin päinvastaiseen lopputulokseen kuin mikä on koko soten tavoite. Jokainen tietää, että kun lapsi tarvitsee apua, ei mielessä ole ensimmäisenä paikkojen kilpailuttaminen tai vertailu.

Hän kysyi toistamiseen Rehulalta, mikä ministerin mielestä neuvoloissa on vikana, ”kun ne pitää laittaa tähän markkinamuottiin”.

– Eikö pikemminkin pitäisi olla niin, että kaikki palvelut toimisivat niin hienosti kuin neuvolat tänä päivänä Suomessa toimivat?

Rehula meni täysin hämilleen.

– Edustaja Haatainen ja koko oppositio välihuutoinenne, te kerrotte nyt totuutena jotakin sellaista, josta minulla ei ole tietoa. Hallitus ei, sataprosenttisella varmuudella, ole tuhoamassa suomalaista neuvolajärjestelmää, joka on lainsäädännöllä ohjattua.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne yritti hänkin saada Rehulalta vastausta:

– Tässä on hyvin todettu neuvolan ylivertaisuus tällä hetkellä palveluista. Pelkästään näin yksinkertainen kysymys: onko hallituksen esityksessä mukana se, että neuvolapalvelut yhtiöitetään eli ne tulevat laajan valinnanvapauden piiriin, vai ei?

Rehula joutui myöntämään, ettei lausuntokierroksella olevassa esityksessä ole kerrottu täsmällisesti, mikä on neuvolapalvelujen tulevaisuus. Hän vetosi, että sitä varten lausuntokierros on olemassa.

– Olennaista on vastata yhteen väittämään, jonka te olette nyt näissä kysymyksissänne esittäneet, eli siihen, että lapsiperheiden kannalta hajotettaisiin jotakin sellaista, mikä ei nyt ole rikki. Ei varmuudella hajoteta, Rehula vastasi vastaamatta itse kyselytunnilla esitettyihin kysymyksiin.

Koko oppositio jättää huomenna SDP:n johdolla hallitukselle välikysymyksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Mukana on kysymys myös neuvolajärjestelmän tulevaisuudesta.

Sipilä kommentoi JSN-päätöksiä niukasti – pääministeri pitää sähköpostien lähettämistä toimittajalle virheenä

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Pääministeri Juha Sipilä vastasi toimittajien kysymyksiin ennen eduskunnan suullista kyselytuntia.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että sähköpostien lähettäminen Ylen toimittajalle oli virhe. Julkisen sanan neuvosto (JSN) katsoi, että Sipilä toimi Yleisradion suuntaan tavalla, joka oli omiaan rajoittamaan sananvapautta.

Viestit on JSN:n mukaan mahdollista tulkita painostusyritykseksi. Sipilä ei eduskunnassa suoraan vastannut kysymykseen, yrittikö hän vaikuttaa Ylen uutisointiin.

Sipilä sanoo olevansa edelleen sitä mieltä, että häntä olisi pitänyt kuulla Ylen Terrafame-uutisoinnissa. Julkisen sanan neuvosto (JSN) sanoi helmikuussa julkaisemassaan päätöksessään, että Ylen ei tarvinnut kuulla Sipilää ennen juttunsa julkaisemista.

– Esitin vaatimukseni, että minua olisi pitänyt kuulla jutussa, jossa esitettiin aika rankkoja väitteitä, Sipilä sanoo.

JSN:n helmikuisen päätöksen mukaan juttu oli Sipilälle kielteinen muttei erittäin kielteinen, joten häntä ei tarvinnut kuulla ennen jutun julkaisemista. Lisäksi jutussa oli siteerattu Sipilän aiheesta toiselle tiedotusvälineelle antamia kommentteja.

Ylen jutussa kerrottiin Sipilän kytköksestä Terrafamelle kuljettimia toimittavaan Katera Steel -yritykseen. Pääministeriä ei haastateltu juttuun.

Sipilän mukaan Ylen uutisessa esitettiin pääministerin toiminnan kannalta rankka väite, että hän olisi suosinut sukulaisiaan.

JSN antoi tänään Ylelle myös vapauttavan päätöksen. JSN katsoi, että Yle oli kertonut Terrafame-juttuun tehdyistä muutoksista epäjohdonmukaisesti, mutta että jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut virhettä.

Sipilä on aiemmin toistuvasti syyttänyt Ylen uutista vääristä tiedoista.

Pääministeri Juha Sipilä vastasi toimittajien kysymyksiin ennen eduskunnan suullista kyselytuntia.

Mikko Isotalo–STT