Arkkiatri perussuomalaisten tuulivoimaväitteistä: Agendaksi ottaminen ilman tietoa ei reilua

Perussuomalaisten puoluetoimistolla järjestettiin tällä viikolla tilaisuus, jossa otettiin voimakkaasti kantaa tuulivoiman väitettyihin terveyshaittoihin. Puhetta on säestetty sillä, että jopa lepakkoja räjähtelisi tuulivoimaloiden lähellä.

Perussuomalaisten puoluetoimistossa työmies-tittelillä työskentelevä Matti Putkonen on lähestynyt Iltalehden tietojen mukaan asiassa myös puolueensa kunnanvaltuutettuja. Putkosen sähköpostin mukaan sairastumiset ja pakkoevakkoon lähtemiset ovat tosiasioita. Tuulivoimaloiden infraäänet uhkaisivat jopa 650 000 suomalaisen terveyttä.

Tuulivoimaan liittyvät väitteet ovat tulleet vastaan myös arkkiatri Risto Pelkosta. Hän kertoo saaneensa asiasta joskus sähköpostia ja koettaneensa selvitellä, mistä on kyse.

– Mitään tieteellisesti tutkittua tietoa siitä ei ole, että heikkonenergiaisella äänellä, joka ei kuulu, olisi jotain terveysvaikutuksia. Missään ei ole näyttöä, että siitä olisi haittaa, Pelkonen sanoo.

Hänen tietojensa mukaan systemaattisesti pitkällä aikavälillä asiaa ei ole kuitenkaan tutkittu. Hän toteaa ettei ole alan asiantuntija ja luottaisi itse muun muassa aivo- ja kuulotutkijoiden arvioihin.

Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden mukaan työmies Putkonen on sanonut, että tuulivoimalat ovat aiheuttaneet lähellä asuville muun muassa sydänoireita.

Tieteellinen, ei poliittinen kysymys.

Arkkiatri Risto Pelkonen uskoo, että tapa, jolla perussuomalaiset ovat tuoneet asiaa esiin, voi aiheuttaa ja aiheuttaakin ihmisissä pelkoa ja myös sairastumista. Tässä mielessä se on hänen mielestään vastuutonta.

Jos se on vastuutonta ja aiheuttaa ihmisten sairastumisia, pitäisikö puolueen lopettaa tämä?

– Ei ole minun päätettävissä, mikä lopetetaan ja mikä ei. Mutta jos tällainen ajatus tai epäluulo on olemassa ja se koskettaa aika suurta osaa ihmisiä, pitäisi yrittää selvittää, mitä siitä tiedetään, Pelkonen toteaa.

Tämä on hänen mukaansa kuitenkin tieteellinen eikä poliittinen kysymys.

– Minun mielestä, jos otetaan agendaksi sellainen tieto, johon ei ole perusteita, se ei ole reilua eikä hyväksyttävää. Jos jotain asiaa ruvetaan ajamaan, siitä täytyy olla jonkinnäköistä tietoa, hän kommentoi perussuomalaisten toimintaa.

Mitä sitten jää jäljelle, jonka puolesta puolue voi toimia? Arkkiatrin mielestä puolue voi halutessaan ottaa agendakseen sen, että ajaa asian parempaa tutkimusta eli että tieteilijät selvittäisivät asian entistä paremmin. Tämä kohta oli myös Putkosen papereissa esillä, kun teemaa tällä viikolla puoluetoimistolla esiteltiin.

– Ennen kuin ruvetaan mitään selvittämään, täytyy olla joku hypoteesi, että tämä vaikuttaa ja olettamus, mihin se perustuu. Sitten katsotaan, mitä asiasta tiedetään. Jos vaikuttaa tärkeältä asialta, sitten tutkitaan. Näinhän se yleensä menee, kun järkevällä tavalla toimitaan, Risto Pelkonen selvittää tutkimuksellisia periaatteita.

Jos ei ole tutkittua tietoa, arkkiatrin mukaan ei voi myöskään perustella esimerkiksi, että tuulivoima olisi vaarallista ja se ei olisi järkevä ratkaisu energiatalouteen.

Oireet ovat olemassa, se on todellisuutta.

Arkkiatri Risto Pelkonen muistuttaa, että ihmisten oireet ovat aina todellisia ja niihin on suhtauduttava vakavasti. Oireen olemassaolo ei kerro kuitenkaan vielä sitä, mistä ne voivat johtua. Jos jokin ihminen tai ryhmä sanoo, että oire johtuu jostakin, se ei ole vielä tieteellisesti osoitettu totuus.

– Oireet ovat olemassa, ne ovat ihmisten todellisuutta. Se onko näillä matalaenergiaisilla äänillä merkitystä emme tietä, mutta mitään tieteellistä näyttöä siitä ei tällä hetkellä ole olemassa. Voiko se olla matalaenergiainen ääni, se voidaan tutkia.

– Miten asia ratkaistaan. Ei ainakaan niin, että puolue tekee päätöksiä. Se pitäisi antaa asiantuntijoiden tehtäväksi. Jos tällaista ilmiötä epäillään ja jos tuntuu todennäköiseltä että yhteys voisi olla, se pitää tutkia.

Demokraatin tällä viikolla eduskunnassa tavoittama perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho kieltäytyi kommentoimasta tuulivoima-asiaa Demokraatille viitaten sen olevan esillä puoluetoimistossa. Lausuntoja ei herunut, vaikka hänelle muistutti puolueen varapuheenjohtajan Leena Meren olleen puoluetoimistossa Putkosen kanssa tuomassa asiaa julkisuuteen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti sosiaali- ja terveys -ministeriön rahoituksella vuosina 2015–2016 kyselytutkimuksen yhdeksällä tuulivoima-alueella. Siihen voi tutustua tästä.
AVAINSANAT

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Lain valmistelun tasoa on nostettava konkreettisilla toimilla

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Merja Mäkisalo-Ropponen.

Viime aikoina on käyty laajaa julkista keskustelua lainvalmistelun tasosta.

– Menneellä viikolla pääministeri antoi lainvalmistelun tasosta ilmoituksen. SDP korosti keskustelussa, että lainvalmistelulle on annettava riittävät resurssit ja tarpeeksi aikaa. On parempi tehdä kerralla kunnollista. Nykyhallituksen aikana lainvalmistelussa on ollut erityisen paljon huomautettavaa, toteaa SDP:n kansanedustaja Merja mäkisalo-Ropponen tiedotteessaan.

– Lakiesityksistä on myös puuttuneet kokonaan kustannusvaikuttavuusanalyysit ja vaihtoehtoiskustannuslaskelmat. Hallitus on tehnyt monia päätöksiä, jotka todennäköisesti tulevat pitkällä tähtäimellä todella kalliiksi. Välttyisimme turhilta kustannuksilta tulevaisuudessa, jos laskisimme päätösten kustannukset ennen päätöksentekoa.

On parempi tehdä kerralla kunnollista.

Mäkisalo-Ropposen mukaan Itä-Suomen yliopisto aikoo ”onneksi” vastata hallituksen haasteeseen ja käynnistää lainvalmistelijoiden koulutuksen ensimmäisenä yliopistona Suomessa.

– Lainvalmistelijoiden koulutuksen käynnistämisen taustalla on lainvalmistelun laadusta viime aikoina käyty laaja julkinen keskustelu. Uudella opintokokonaisuudella vastataan siihen yhteiskunnalliseen tarpeeseen, jonka muun muassa pääministeri Juha Sipilä on nostanut esille. Hän totesi, että lainvalmistelijan ammattiin ei ole mahdollista opiskella missään oppilaitoksessa.

– On kuitenkin selvää, että jos hallitus ei lisää resursseja ja hidastuttaa aikatauluja, niin hyväkään osaaminen ei auta, sillä liiallinen kiire estää laadukkaan toiminnan. Hallituksen onkin itse otettava lusikka käteen ja tehtävä konkreettisia toimia, jotta lakiesitykset olisivat paremmin valmisteltuja ja niissä olisi paremmin otettu huomioon pitkän aikavälin kustannusvaikutukset, Mäkisalo-Ropponen painottaa.

Rinne ihmettelee Malmi-keskustelua: ”Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää Malmin lentokenttää koskevaa hallituksen keskustelua outona. Hänen mielestään hallitus näyttää peruvan jo Helsingin kaupunginkin päätöksiä.

– Tai hallitus, vai yksin pääministeri Juha Sipilä (kesk.)? En tiedä.

Rinne viittaa siihen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) twiittasi eilen, ettei hallituksessa ole sovittu mitään Malmin lentokenttään liittyen.

– Aika outo tilanne taas kerran.

Rinteen mukaan Jyrki Kataisen (kok.) hallitus päätti vuonna 2014 siirtää alueen hallinnan Helsingille Helsingin kaupungin toiveen mukaisesti. SDP oli silloin hallituksessa.

– Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa, Rinne sanoi.

Aika outo tilanne taas kerran.

Tuula Haatainen. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)

– Tämä haisee siltä, että tässä tehdään nyt kuntavaalipolitiikkaa, SDP:n helsinkiläinen kansanedustaja ja pormestariehdokas Tuula Haatainen sanoo Helsingin Sanomissa.

– Mutta näin isoilla asioilla ei voi leikkiä, Haatainen korostaa.

Haatainen kysyy HS:ssa,voiko hallitukseen enää luottaa.

– Helsingin pitää pystyä suunnittelemaan rakentamista ja kaavoitusta hallitusti ja suunnitelmallisesti, se ei ole mahdollista tällaisessa tempoilussa, mitä Sipilä on tässä esittänyt. Haluamme tietää, mitä on edessä ja voiko hallitukseen luottaa.

Pääministeri Juha Sipilä tarkensi tänään eduskunnassa, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Sipilä sanoo, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) muistutti tänään kannanotossaan, että valtio on kolme vuotta sitten tehnyt sopimuksen alueen hallinnan siirtämisestä Helsingille. Kokoomusministeri painottaa, että valtion päätöksiin ja sopimuksiin pitää voida luottaa.

Hallitus ei pakkolunasta Malmin lentokenttää – Soini: Mitään esitystä kentästä ei ole

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Hän sanoi eduskunnassa, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä. Jos siellä halutaan muutosta tehdä, silloin on Sipilän mukaan mahdollisuus edetä. Sipilän mukaan kaikki on aina mahdollista, niin kauan kun ”kaivinkone on alueella”.

– Jos uusi valtuusto Helsingissä päätyy johonkin toiseen ratkaisuun, niin omalta puoleltani ainakin siihen on valmiutta sitten lähteä tarkastelemaan esimerkiksi vaihtoehtoisia alueita, Sipilä sanoi.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) totesi eduskunnassa kentästä, että mitään esitystä ei ole.

– Hallituksessa keskustalla ja meillä on sellainen kanta, että jos päästään Helsingin kanssa uuteen sopimukseen, niin en näe mitään estettä, etteikö valtio voisi olla mukana esimerkiksi korvaavissa järjestelyissä, Soini sanoi.

Hänen mukaansa perussuomalaiset puolueena ja eduskuntaryhmänä ovat yksiselitteisesti Malmin säilyttämisen kannalla.

Keskustelua aiheesta

SAK:hon uusi ekonomisti

Kuva: SAK / Olga Poppius / Studio Skaala
Patrizio Lainà.

Ekonomistiksi SAK:hon on valittu väitöskirjatutkija, kauppatieteiden maisteri Patrizio Lainà, 31.

Ennen SAK:ta Lainà on työskennellyt ekonomistina muun muassa Suomen Pankissa ja toiminut luennoitsijana Aalto yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa.

Lainà aloittaa tehtävässään maaliskuun alussa.

SAK edustaa liki miljoonaa työntekijää ja 20:tä ammattiliittoa teollisuudessa, julkisella sektorilla, kuljetuksessa ja yksityisillä palvelualoilla.

Juttuun on vaihdettu kuva klo 14.46.

 

AVAINSANAT

Keskustan kansanedustajista suuri osa haluaa eroon ryhmäkurista alkoholiäänestyksessä

Keskustan eduskuntaryhmässä on laajaa kannatusta sille, että puolue luopuu ryhmäkurista alkoholilaista äänestettäessä.

STT tavoitti 20 keskustan kansanedustajaa. Heistä kukaan ei kannattanut suoraan ryhmäkuria alkoholilaista äänestettäessä, jos tuleva hallituksen esitys noudattelee hallituspuolueiden viime vuonna sopimaa kompromissia.

Uusi alkoholilaki toisi ruokakauppoihin vahvat oluet ja siiderit sekä niin kutsutut limuviinat.

Keskustelua aiheesta