Kuvataide
18.10.2018 12:26 ・ Päivitetty: 18.10.2018 12:27
Ars Fennica -ehdokkaista löytyy niin pyhimyskuvien raastajaa, peikkomiestä kuin elämän tutkimusmatkailijaa
Henna ja Pertti Niemistön kuvataidesäätiön jakaman Suomen suurimman taidepalkinnon Ars Fennican vuoden 2019 palkintoehdokkaat julkistettiin torstaina Helsingissä.
Ehdokkaat tulevat tällä kertaa kolmesta eri Pohjoismaasta. He ovat Petri Ala-Maunus, Suomi, Miriam Bäckström, Ruotsi, Ragnar Kjartansson, Islanti, Aurora Reinhard, Suomi ja Egill Saebjörnsson, Islanti.
1990 perustettu palkinto myönnetään tunnustuksena korkeatasoisesta ja persoonallisesta taiteellisesta työstä. Palkinnon tarkoituksena on innostaa taiteilijoita heidän luovassa työssään ja avata suomalaiselle kuvataiteelle uusia kansainvälisiä yhteyksiä.
Palkintoehdokkaat on valinnut palkintolautakunta, jonka muodostaa lautakunnan puheenjohtaja Leena Niemistö, sekä jäsenet, taiteilija Jussi Kivi, Kiasman museonjohtaja Leevi Haapala, sekä Amos Rexin museonjohtaja Kai Kartio. Palkintolautakunta kutsuu jonkun tunnetun kansainvälisen taideasiantuntijan päättämään lopullisesta palkinnonsaajasta. Palkintosumma on 40 000 euroa ja sen voittaja julkistetaan syyskuussa 2019.
Ehdokkaiden töitä esittelevä yhteisnäyttely järjestetään Amos Rexissä 19.06.2019–8.9.2019. Yleisö voi ehdokasnäyttelyssä äänestää omaa suosikkiaan.
Maisemia, performansseja, installaatioita
Kun Petri Ala-Maunus (s.1970) pohti nuorempana, mitä hän taiteilijana tekisi, hän päätti edetä negaation kautta. Koska maisemamaalaus kiinnosti häntä vähiten, hän päätti ryhtyä maalaamaan maisemia, mutta omalla tavallaan. 1990-luvun kuluessa hän tuli tunnetuksi taidokkaista ja usein sokerisista auringonlaskuista, joita syntyi paitsi eri kokoisille kankaille myös lähes mille tahansa materiaaleille pizzalaatikoista vaahteran lehtiin. Sarjalliset ja toistensa kaltaiset teokset herättivät kysymyksiä romanttisen maiseman olemuksesta ja ihmisen osuudesta sen sisältämiin merkityksiin.
Viitisen vuotta sitten Ala-Maunus siirtyi maalauksiin, joissa ei ole jälkeäkään ihmisen läsnäolosta. Ne ovat jylhiä näkymiä maailmaan ennen ihmistä tai ihmisen jälkeen ja häkellyttävän tarkasti tehtyjä.
Petri Ala-Maunuksen maalauksissa avautuu jylhiä näkymiä maailmaan ennen ihmistä tai ihmisen jälkeen.
Tukholmalaisen Miriam Bäckströmin (s. 1967)työtä ohjaa hänen intensiivinen tutkimuksensa kuvan ja todellisuuden symbioottisesta suhteesta ihmisen psyykessä. Hän käyttää erilaisia taiteilijan välineitä, kuten valokuvaa, elokuvaa, performanssia, teatteria, installaatiota ja tekstiä. Hänen varhaiset käsitteelliset valokuvansa olivat teknisesti tarkkoja kuvauksia sisätiloista, kuten asunnoista, museoista, gallerioista ja tavaratalojen näyteikkunoista, joista ihmishahmo oli aavemaisesti poissa, mutta kuitenkin ilmaistuna eri tavoin — aivan kuin nämä ympäristöt olisivat hahmojaan etsiviä näyttämöasetelmia. Bäckström tähtää johdonmukaisesti tekniseen tarkkuuteen ja uuden luomiseen riippumatta
Ragnar Kjartanssonin (s. 1976 Reykjavik) videoinstallaatioissa, live-performansseissa, piirustuksissa ja sarjallisissa plein-air-maalauksissa on vaikutteita eri taidelajien laajasta kirjosta, elokuvan historiasta, musiikista, teatterista, visuaalisesta kulttuurista ja kirjallisuudesta. Kjartansson yhdistelee joustavasti eri taidelajeja ja esittää musiikin veistoksellisena, maalauksen performatiivisena ja elokuvan elävänä tauluna.
Aurora Reinhardia (s. 1975) on kutsuttu ”elämän tutkimusmatkailijaksi”. Hän etsii teostensa kuva-aiheet median ja mainosten kuvastosta sekä länsimaisen taiteen historiasta. Hän kuitenkin tulkitsee löytämänsä kuvat henkilökohtaisten kokemustensa kautta ja monesti sukupuolta tai katseen suuntaa kääntäen. Kun Reinhard vaihtaa miespyhimyksen paikalle oman kehonsa, hän samalla tuo lähes kaksi vuosituhatta vanhan kertomuksen tähän päivään.
Islantilaistaiteilija Egill Sæbjörnsson (s. 1973) saatetaan tuntea parhaiten kuvitteellisista ystävistään nimeltä Ugh ja Boogar. Nämä 36 metriä pitkät, kahvia rakastavat ja ihmisiä syövät peikot nousivat maailmanmaineeseen Venetsian biennaalissa kesällä 2017. Ajatus Ughista ja Boogarista syntyi jo vuonna 2007, kun Sæbjörnsson näki pitkänokkaisia peikkohahmoja matkamuistomyymälässä, ja ne alkoivat kasvaa hänen mielessään omiin ulottuvuuksiinsa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.