Arto Satonen suuren valiokunnan puheenjohtajaksi

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Kansanedustaja Arto Satonen (kok.) nousee suuren valiokunnan puheenjohtajaksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä päätti samalla, että Sari Multala tulee sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajaksi.

Suuren valiokunnan aiempi puheenjohtaja Anne-Mari Virolainen on juuri siirtynyt Kai Mykkäsen tilalle ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi.

Satonen oli aiemmin eduskunnan toisena varapuhemiehenä.

Keskustelua aiheesta

”Oluet ystävien kesken” – Kataisen ja Barroson tapaaminen sai synninpäästön

Kuva: Lehtikuva

Komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen (kok.) ja entisen puheenjohtajan Jose Manuel Barroson tapaaminen viime lokakuussa saa puhtaat paperit komission nykyiseltä johdolta.

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin mukaan tapaaminen noudatti täysin komission sääntöjä. Komissio ei ole hänen mukaansa koskaan sanonut, ettei Barroso saisi tavata komissaareja tai komissaarit entistä puheenjohtajaa.

Kataisen kabinetti lisäsi tapaamisen avoimuusrekisteriin, mikä oli Junckerin mukaan olennaista.

Suomalaiskomissaari on itse kiistänyt, että investointipankki Goldman Sachsilla nykyisin työskentelevä Barroso olisi yrittänyt lobata häntä. Kyse oli Kataisen mukaan oluesta ystävien kesken.

Lobbaamisen avoimuutta ajava Alter-EU-verkosto on arvostellut Kataista siitä, että hän tapasi investointipankkiirin yksin komission ulkopuolella ja tekemättä muistiinpanoja kuten komission käytännön ohjeistus suosittaa. Ohjeistus ei kuitenkaan ole laillisesti sitova.

”Melkoinen syöksykierre hallituksen uskottavuudelle” – Li Andersson: Sipilän sote vaikeuksissa EU-tuomioistuimen päätöksen takia

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Vasemmistoliitto pitää täysin välttämättömänä, että hallitus lähettää esityksensä valinnanvapauslainsäädännöksi EU-komissiolle selvittääkseen mallin yhteensopivuutta EU:n markkinasäädösten kanssa.

– On melkoinen syöksykierre hallituksen uskottavuudelle jos lakiesityksen perustelut muuttuvat, mutta sosiaali- ja terveyspalveluiden markkinaehtoistaminen pysyy. Etenkin kun hallitus on myöntänyt, että on olemassa riski vahingonkorvauksille tai jopa tarpeelle säätää lakeja uudestaan myöhemmin, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toteaa.

Andersson viittaa EU-tuomioistuimen kaksi viikkoa sitten antamaan päätökseen, joka kumoaa komission aiemman lausunnon Slovakian terveydenhuoltojärjestelmästä.

Tuomioistuin toteaa, että maan lakisääteisen terveydenhuollon vakuutusjärjestelmä sisältää kiellettyä valtiontukea. Suomessa asian tekee vasemmistoliiton mielestä huomionarvoiseksi se, että Sipilän hallitus perustelee omaa vielä tammikuussaan antamaa esitystään kolmen sivun verran EU-komission nyt kumotulla Slovakia-lausunnolla.

Suomen hallituksen on täysin välttämätöntä pyytää Euroopan komissiolta selvitys liittyen soten valinnanvapauteen.

Vasemmistoliitto katsoo, että Suomen hallituksen on täysin välttämätöntä pyytää Euroopan komissiolta selvitys liittyen soten valinnanvapauteen. Puolue korostaa, että hallitus ei selvitä tarpeeksi markkinaehtoiseen malliin siirtymisen riskejä.

– Lisäksi on tärkeää muistaa, että komission kantakaan ei ole lopullinen kuten EU-tuomioistuimen Slovakia-päätös osoittaa, Andersson huomauttaa.

– Joka tapauksessa ei ole Suomen etu ajautua vuosikausien oikeudenkäynteihin suuria terveyskonserneja vastaan hallituksen kiiruhtamisen ja huonon lainvalmistelun takia.

Andersson muistuttaa vielä, että aiemmin vaatimuksen lakiesityksen notifioinnista EU-komissiolle on esittänyt muun muassa korkein hallinto-oikeus, kuntaliiton selvitysmies yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki sekä eurooppaoikeuden professori Juha Raitio.

Jos arviota ei pyydetä saattaa komissio puuttua jälkikäteen Suomen terveydenhuoltojärjestelmään.

– Juuri niin on nyt käymässä Slovakiassa.

”Toivon, että hallitus ottaa vinkistä vaarin” – Essayah pitää lapsiasiavaltuutetun huolia oikeina ja oikeutettuina

Kuva: lehtikuva / roni lehti
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila antoi Helsingissä eduskuntaryhmien edustajille kertomuksen lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien tilasta Suomessa. Lapsiasiavaltuutettu antoi joka neljäs vuosi tehtävän kertomuksen eduskunnalle ensimmäistä kertaa.

Kansanedustaja, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah pitää  lapsiasiavaltuutetun huomioita Suomen lapsipolitiikan sirpaleisuudesta ja lapsivaikutusten arvioinnin heikkoudesta oikeina ja oikeutettuina. 

– Talousarvion yhteydessä lapsivaikutusten arviointi olisi mielestäni kaikkein keskeisintä, jotta lasten puolesta puhuminen ei jää juhlapuheiden asteelle. Toivon, että hallitus ottaa vinkistä vaarin ja toteuttaa arvioinnin jo kevään kehyspäätöksen yhteydessä. Lisäksi toivon, että myös kunnissa ja mahdollisesti tulevissa maakunnissa tehtäisiin lapsivaikutusten arvioinnit ainakin talousarvion käsittelyn yhteydessä, Essayah toteaa. 

– Hyvin suuri osa lapsiperheiden tarvitsemista palveluista tuotetaan ja niistä päätetään kunnissa ja hallituksen suunnitelman mukaan tulevaisuuden maakunnissa.

Eduskunnassa ei ole vielä tällä kaudella käyty aiheesta laajempaa keskustelua.

Essayah viittaa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan aikaisemmin tänään pitämäänsä puheenvuoroon, jossa hän ruoti eduskunnalle Suomen lapsipolitiikan tilaa. Kurttilan mukaan lapsi- ja perhepolitiikka sekavaa, sirpaleista ja lyhytnäköistä. Ongelmat kyllä nähdään, mutta ratkaisuyritykset jäävät lyhytjänteisiksi. Kokonaiskuva puuttuu ja isot rakenneuudistukset jäävät tekemättä.

Esimerkiksi perhevapaauudistus karahti Kurttilan arvion mukaan lopulta siihen, mihin päätöksenteko on kompastunut usein aiemminkin: huonoon valmisteluun. Lapsiasiavaltuutetun mielestä uudistuksessa keskityttiin liikaa työllisyyteen ja lasten ja perheiden näkökulma jäi turhan vähälle huomiolle.

Essayah käytti kristillisdemokraattien puheenvuoron lapsiasiainvaltuutetun kertomuksen esittelyssä Säätytalolla keskiviikkona. Hän asettui myös tukemaan lapsiasiainvaltuutetun vetoomuksen toivetta luoda lapsipolitiikalle yhteiset tavoitteet ja konkreettiset mittarit sekä laatia kansallinen lapsipolitiikan strategia YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen pohjalta.

– Tietoon, politiikan läpinäkyvyyteen ja jatkuvuuteen perustuvan päätöksenteon kannalta eduskunnan määrittämät mittarit ovat välttämättömät. Eduskunnassa ei ole vielä tällä kaudella käyty laajempaa keskustelua lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisestä ja lapsiköyhyyden ehkäisystä. Lapsen puolesta –ryhmän keskustelualoite lapsiköyhyydestä jäi  vaille vastakaikua. Toivottavasti tämä tilanne korjataan pian, Essayah totesi

”Puhelinsoitto ei riitä” – SAK:n mallissa jokainen työtön on tavattava kasvotusten

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Palkansaajajärjestö SAK esittää jokaisen työttömän henkilökohtaista tapaamista heti työttömyyden alussa.

– Puhelinsoitto ei riitä, vaan työtön on tavattava kasvotusten. Oikeus henkilökohtaiseen palveluun pitää olla kaikilla työttömillä. Työttömät ovat erilaisia ja tarvitsevat yksilöllisiä palveluja, SAK:n johtaja Sinikka Näätsaari korostaa.

SAK:n kannustavassa työllistymismallissa työtön tapaa työvoimahallinnon asiantuntijan ensimmäisen kerran heti työttömyyden alussa. Tapaamisessa käydään läpi avoimet työpaikat sekä työttömän mahdollisuudet koulutukseen ja palveluihin.

SAK:n malliin sisältyvissä henkilökohtaisissa tapaamisissa arvioidaan myös työttömän työ- ja toimintakyky.

– Tarvittaessa työtön ohjataan työkykyä tukeviin moniammatillisiin palveluihin, joissa työttömällä on mahdollista saada tukea niin terveydenhoidon, sosiaalitoimen kuin koulutuksen asiantuntijoilta, SAK:n ekonomisti Tytti Naukkarinen toteaa.

Kyseessä on valtava määrä ihmisiä, joiden osaamisen ja osaamispotentiaalin me nyt hukkaamme.

Moniammatillisten palvelujen avulla tuettaisiin myös osatyökykyisten työllistymistä. Noin 1,9 miljoonalla työikäisellä suomalaisella on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma, ja heistä noin 600 000 arvioi tämän vaikuttavan työhönsä tai työnsaantimahdollisuuksiinsa.

– Osatyökykyisten työllisyys on selvästi alhaisemmalla tasolla kuin työikäisten keskimäärin. Kyseessä on valtava määrä ihmisiä, joiden osaamisen ja osaamispotentiaalin me nyt hukkaamme, Naukkarinen korostaa.

Usein osatyökykyiset ovat löytäneet työpaikan yhdistyksistä ja säätiöistä palkkatuen siivittämänä. Hallitus on kuitenkin rajoittanut nimenomaan yhdistyksille ja säätiöille myönnettävän palkkatuen määrää kiintiöillä.

– Yhdistysten ja säätiöiden palkkatukirahat loppuvat usein jo kevään aikana, mikä vaikeuttaa osatyökykyisten työnsaantimahdollisuuksia. Palkkatukikiintiöstä onkin päästävä eroon, Tytti Naukkarinen vaatii.

Vastuu työttömille suunnattujen palvelujen järjestämisestä on vuonna 2020 siirtymässä maakuntien kasvupalveluille. Sinikka Näätsaari on huolissaan palvelujen kohtalosta uudistuksessa.

– Valtio rahoittaa maakuntien kasvupalveluja määrärahalla, joka ei ole kuitenkaan korvamerkittyä. On iso vaara, että maakunnat eivät kohdenna niitä tarpeeksi työttömien palveluihin vaan antavat niiden näivettyä.

Keskustelua aiheesta

”Sekavaa, lyhytnäköistä” – lapsiasiavaltuutettu rusikoi perhepolitiikan ja vaatii kansallista strategiaa

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perhevapaauudistuksen kariutuminen kuvastaa Suomen kyvyttömyyttä pitkäjänteiseen perhepolitiikkaan, arvioi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

Lapsi- ja perhepolitiikka on Kurttilan mukaan sekavaa, sirpaleista ja lyhytnäköistä. Ongelmat kyllä nähdään, mutta ratkaisuyritykset jäävät sirpaleisiksi ja lyhytjänteisiksi. Kokonaiskuva puuttuu ja isot rakenneuudistukset jäävät tekemättä.

Perhevapaauudistus karahti Kurttilan arvion mukaan lopulta siihen, mihin päätöksenteko on kompastunut usein aiemminkin: huonoon valmisteluun.

– Hallitus oli käytännössä valmistellut uudistusta vain noin viisi kuukautta, hän huomauttaa.

Lapsiasiavaltuutetun mielestä uudistuksessa keskityttiin liikaa työllisyyteen ja lasten ja perheiden näkökulma jäi turhan vähälle huomiolle.

Pahoinvointi kasautuu tiettyihin perheisiin ja pitkittyy sukupolvesta toiseen.

Kurttila esittää, että Suomeen tulisi laatia kansallinen strategia lapsipolitiikasta. Sen perustana olisi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus.

Lapsiasiavaltuutettu antoi tänään eduskunnalle kertomuksen perhepolitiikasta ja lasten hyvinvoinnin tilasta. Katsauksen mukaan enemmistö suomalaisista lapsista voi hyvin, mutta sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen on voimakasta. Pahoinvointi kasautuu tiettyihin perheisiin ja pitkittyy sukupolvesta toiseen.

– Maahanmuuttajataustaisista pojista noin kolmannes sanoo, että olen yksinäinen, minulla ei ole yhtään läheistä ystävää. Joka kahdeksannen pojan kohdalla joudutaan toteamaan, että hän on toiminnallisesti lukutaidoton, Kurttila sanoo.

– Suomessa on voimakas keskiarvon harha. Kun keskimäärin asiat ovat aika hyvin, silloin ei hyvinvoinnin vajeisiin tarvitse pysähtyä. Tämä on kohtalonkysymys: riittääkö suuren enemmistön hyvinvointi vai pyritäänkö nostamaan systemaattisesti niitä, joilla menee heikommin?

Keskustelua aiheesta