Luonnonkatastrofien uhrien pelastamisessa ensimmäiset vuorokaudet ovat tärkeimpiä, mutta viranomaisia ei asiantuntijoiden kummastukseksi näkynyt juuri missään. Silloin, kun heitä oli paikalla, he saattoivat estää vapaaehtoisia pelastajia pääsemästä raunioille.

Kun vapaaehtoiset pääsivät raunioille, he joutuivat usein kaivamaan raunioita alkeellisilla työkaluilla tai jopa paljain käsin. Jos maansiirtokoneita oli, niitä ei välttämättä saanut avuksi ilmaiseksi, vaan paikoin keinottelijat vuokrasivat niitä.

Valtion kadottua pelastustöitä ovat koordinoineet muun muassa kansalaisjärjestöt, kirkot ja naapurustojen yhdistykset.

Lisäksi Venezuelassa on raportoitu raunioiden ryöstelystä, johon ovat syyllistyneet myös poliisit ja sotilaat, joita ei muuten ole juuri näkynyt pelastustöissä.

SYIKSI VIRANOMAISTEN epäonnistumiseen pelastustöissä on esitetty muun muassa Venezuelan valtion köyhyyttä, kansainvälisen yhteisön asettamia talouspakotteita ja virkaa tekevän presidentin Delcy Rodriguezin hallinnon epäpätevyyttä.

Lopputulos on näiden kaiken summa, arvioi maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta.

- Pitkäaikainen huono hallinto ja kehno talouspolitiikka ovat johtaneet siihen, että valtion kyky vastata maanjäristykseen on heikko, Teivainen sanoo STT:lle.

Venezuelan julkiselta sektorilta on lähtenyt työvoimaa, kun palkat ovat olleet huonoja jo vuosikausien ajan. Korruption vuoksi osa hallinnon työntekijöistä on voinut nostaa palkkaa käymättä töissä juuri koskaan.

- Se on kuin yrittäisi pelata baseballia kolmella kenttäpelaajalla, kuvaili yhdysvaltalaisen Tulanen yliopiston professori David Smilde pelastajien tilannetta uutistoimisto AP:lle.

KOSKA maassa ei ole tehty 15 vuoteen väestönlaskentaa, järistyksessä kuolleiden ja kadonneiden määrää on ollut vaikea laskea, kertoi Foreign Policy -lehti.

Tuhoja puolestaan lisäsi se, että talojen rakennusmääräyksiä ei monin paikoin ollut noudatettu. Myös sairaaloita tuhoutui järistyksissä.

Pelastustöitä on haitannut myös Venezuelan tiukka sensuuri. Vapaata tiedonvälitystä on suitsittu tiukasti, minkä lisäksi myös pääsyä sosiaaliseen mediaan on rajoitettu.

Tiedonpuute on johtanut huhujen leviämiseen ja kansalaisten epätoivon lisääntymiseen.

Teivainen ei usko, että Venezuelan köyhä ja hauras valtio olisi kyennyt sen parempaan, vaikka Yhdysvallat ei olisi talvella kaapannut presidentti Nicolas Maduroa ja asettanut Rodriguezia hänen tilalleen.

- Nyt Yhdysvalloilla on enemmän kannustimia olla mukana avustustoimissa kuin vihamieliseksi mieltämänsä Maduron hallinnon aikana, hän huomauttaa.

SILTI KATASTROFI saattaa olla hyödyksi sen hoidossa epäonnistuneelle hallinnolle.

Kaapattuaan Maduron Yhdysvallat laati Rodriguezin hallinnon kanssa kolmivaiheisen prosessin, jonka mukaan maassa tulisi vakauttamisen jälkeen järjestää vapaat vaalit. Varsinaista aikataulua niille ei asetettu.

- Iso kysymys on, lykkääkö maanjäristys vaaleja entisestään. Oletus on, ettei Rodriguezin hallituksella ole mitään kiirettä järjestää niitä, koska edessä saattaisi olla vaalitappio, Teivo Teivainen sanoo.

Myöskään Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille vaalien järjestäminen ei vaikuta olevan ensisijaista. Teivaisen mukaan Trumpin hallinto vaikuttaa olevan kohtalaisen tyytyväinen nykytilaan, jossa se pääsee toimimaan Rodriguezin myöntyväisen hallituksen kanssa.

Yhdysvallat on Rodriguezin hallinnon tavoin suhtautunut penseästi Nobel-palkitun oppositiojohtajan Maria Corina Machadon vaatimuksiin päästä palaamaan kotimaahansa osallistuakseen sen jälleenrakentamiseen.

Yhdysvaltalaisviranomaisten on kerrottu jopa syyttäneen häntä tilanteen hyväksikäyttämisestä omiin poliittisiin tarkoitusperiinsä

Teksti: STT / Jussi Lankinen