Myös SDP on ajanut oppivelvollisuusiän nostoa.

Arviointineuvoston mukaan se vähentäisi niiden määrää, jotka jättävät toisen asteen koulutuksen kesken ja näin ollen parantaisi ihmisten työllistymismahdollisuuksia, kun toinen aste olisi suoritettu.

Pitkän ajan kuluessa oppivelvollisuusiän nosto vahvistaisi myös julkista taloutta.

– Nuorten syrjäytymisen osalta pidän tärkeänä sitä, että koulutustakuu toimii ja että jokainen peruskoululainen siirtyy jatko-opintoihin toiselle asteelle sekä että onnistumme vähentämään keskeyttämistä siten, että jokainen suorittaisi toisen asteen tutkinnon loppuun, ministeri sanoo Demokraatille.

Arviointineuvoston asiantuntijoiden näkemykset oppivelvollisuusiän nostosta eivät kuitenkaan vakuuta Grahn-Laasosta, joka painottaa oppivelvollisuusiän noston sijaan varhaiskasvatuksen vahvistamista.

– Mitä syrjäytymisen ehkäisyyn tulee, kaikkein tärkeimpänä prioriteettina pidän varhaiskasvatuksen vahvistamista. Se ehkäisee syrjäytymistä ja mahdollistaa varhaisen puuttumisen siihen. Oma prioriteettini on tässä oppivelvollisuuskeskustelussa vahvistaa varhaisia vuosia, koska ne tutkitusti tehokkaimmin ehkäisee syrjäytymistä ja edistää myöskin myöhempää ehyttä koulutuspolkua.

Voisiko työllisyyden kannalta oppivelvollisuuden pidentäminen olla kuitenkin tehokkaampi ratkaisu?

– Työllisyydenkin näkökulmasta tehokkainta olisi se, että jokainen lapsi ja nuori saa vahvat perusvalmiudet lähtien varhaiskasvatuksesta peruskoulun läpi ja siten, että jokainen suorittaa sen toisen asteen tutkinnon loppuun, hän vastaa.

– Meidän tulee kiinnittää erityistä huomiota niihin seikkoihin, jotka johtavat koulutuksen keskeyttämiseen ja niitä ovat esimerkiksi koulumotivaation puute ja heikot perusvalmiudet. Niitä pystymme parhaiten vahvistamaan vahvistamalla varhaiskasvatusta ja peruskoulua, Grahn-Laasonen linjaa.