Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Arviointineuvoston puheenjohtaja huolissaan kehysylityksestä: “Tätä hallitus ei ole pystynyt perustelemaan kestävästi” – puuttui myös polttoaineverokeskusteluun

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Jouko Vilmunen.

Talouspolitiikan arviointineuvosto jakoi tänään risuja ja ruusuja hallituksen vuoden 2021 talouspolitiikasta, kun se julkaisi raporttinsa.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Lue lisää: Talouspolitiikan arviointineuvosto haluaa viipymättä suunnitelman julkisen talouden vakauttamisesta – antaa kiitosta kuluvan vuoden finanssipolitiikan linjasta

Se totesi raportissaan muun muassa, että valittua elvyttävää valtion harjoittaman finanssipolitiikan viritystä vuodelle 2022 voidaan pitää tarkoituksenmukaisena aiempia ennusteita heikomman talousnäkymän johdosta.

Sen mukaan olisi kuitenkin viipymättä laadittava suunnitelma julkisen talouden vakauttamisesta.

Tiedotustilaisuudessa arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Jouko Vilmunen otti kantaa myös hallituksen sopimaan kehysylitykseen vuonna 2023, jolloin kehystasoa on määrä nostaa 500 miljoonalla.

Vilmunen totesi, että tuolloin niin kutsuttu tuotantokuilu saattaa olla jo sulkeutunut eli Suomi olisi jo koronan jälkeen takaisin potentiaalisen kasvun uralla.

– Silti hallitus itse asiassa päätti nostaa 2023 kehystasoa puolella miljardilla. Tätä hallitus ei ole pystynyt perustelemaan kestävästi.

– Miksi täytyy kokonaiskysyntää pumpata lisää talouteen, kun me olemme tavallaan tasapainotasolla? Vilmunen kysyi.

– Nyt on tullut viestejä siitä, että tämäkään kehysten korotus riitä muun muassa hyvinvointialueiden alkamisen vuoksi, hän jatkoi.

Vilmusen mukaan kehysmekanismin uskottavuus kärsii.

– Se on vakava asia ja siitä pitää olla huolissaan sekä siitä pitää varoitella.

Vilmunen povasikin sopetumisraamin uudelleenarviointia tulevilla hallituskausilla.

– Jatkuvalla kehysten ylittämisellä saattaa olla heijastusvaikutuksia julkistalouden kestävyyteen.

Jos pandemia on rauhoittunut ja tuotantokuilu sulkeutunut, Vilmusen mukaan 0,2-0,4 prosentin BKT-osuuden kiristys voisi alkaa jo vuonna 2023 ja velka saataisiin vakautettua keskipitkällä aikavälillä. 0,4 prosenttia tarkoittaisi rahassa 800 miljoonaa euroa.

Ilman mitään toimenpiteitä julkinen velkasuhde voisi nousta 80 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä ja julkistalouden kestävyysongelma pahenisi.

– Vaikka ei tulekaan varmasti kiirehtiä julkisen talouden sopeuttamisen kanssa, mutta kuitenkin riittävän ajoissa, että sitten ei kasata sopeutumistaakkaa myöhemmille vuosille kohtuuttomasti, Vilmunen summasi.

“Tätä koko keskustelua ei ole käyty ollenkaan.”

Vilmunen sanoi myös, että ilmastonmuutoksen vastainen taistelu edellyttää julkisen sektorin investointeja. Näiden rahoittaminen kuitenkin vaatii vastaavasti muiden menojen sopeuttamista.

Vilmunen penää keskipitkän aikavälin suunnitelmaa julkistalouden alijäämän korjaamiseksi. Jo viime vuonna neuvosto peräänkuulutti tässä laajaa parlamentaarista valmistelua.

– Ei riitä, että yhden hallituskauden aikana tehdään joitakin suunnitelmia, vaan tämä koskee tulevia hallituksia. Se tarkoittaa sitä, että eduskunnassa on tehtävä laajamittaista yhteistyötä toimenpiteisiin sitoutumisessa.

Median kysymysosuudessa Vilmuselta kysyttiin kantoja siihen, että valtion velan korot nousisivat. Hänen henkilökohtainen käsityksensä on, että julkinen sektori ei ole tähän valmis.

– Pidemmän päälle se tarkoittaisi budjettialijäämän kasvattamista vastaavalla määrällä kuin korkomenot ovat kasvaneet.

Vilmunen kuitenkin huomautti, että korkojen ennustaminen on vaikea eikä sitä voi ennustaa, kuinka pitkään korot pysyvät alhaalla.

Professori Vilmunen puuttui omana kantanaan kysyttäessä myös polttoaineverotukseen.

Hän sanoi olevansa huolestunut sähkön hinnannoususta, mikäli yhtäkkiä polttomoottoreiden osuus liikenteessä putoaisi vaikkapa puoleen.

– Sitten taas toisaalta, jos polttomoottorit vähenevät, menevät vaikkapa puoleen autokannasta, miten käy julkisen sektorin veropohjalle. Siellä kerätään valtavat määrät tällä hetkellä bensasta veroja.

– Tätä koko keskustelua ei ole käyty ollenkaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE