Fair Transport – Reilujen kuljetusten Eurooppa

Arvostettu Anker Jörgensen on kuollut

Kuva: Lehtikuva
33723796
Anker Jörgensen ehti johtaa kaikkiaan viittä hallitusta.

Tanskan entinen pääministeri Anker Jörgensen on kuollut 93-vuotiaana. Asiasta kertoi Tanskan sosialidemokraattinen puolue.

Jörgensen toimi Tanskan pääministerinä kahteen otteeseen, vuosina 1972–73 sekä 1975–82. Hän johti kaikkiaan viittä hallitusta.

Varhain orvoksi jäänyt Jörgensen nousi vaatimattomista oloista politiikan huipulle. Hänen valtakaudellaan Tanska taisteli talouden taantumaa vastaan ja joutui panemaan toimeen laajoja leikkauksia ja säästötoimia.

Tästä huolimatta hän nautti laajaa kansansuosiota ja arvostusta Tanskan politiikassa. Hän ajoi voimallisesti Tanskan jäsenyyttä silloisessa EEC:ssä ja Tanska liittyi jäseneksi vuonna hänen valtakaudellaan vuonna 1973.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

“Tilanne kestämätön” – Keskustanuoret kysyy hallitukselta, jääkö uusi sukupolvi jalkoihin

Kuva: suzana bincl
nuorkeskustan-pomot
Anniina Sippola (vasemmalla) ja Hilkka Kemppi hämmästelevät, miksi nuorisotakuun budjetissa työllistämismäärärahojen kohdalla on pyöreä nolla.

Keskustanuoret ja Keskustan Opiskelijaliitto vaativat budjettiriihen neuvottelijoita panostamaan nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin keinoihin. Heidän nuorten syrjäytymisen kolme näkökulmaa -kannanottosarjansa on tuonut esiin konkreettisia keinoja, miten syrjäytymistä voi ehkäistä valtion budjettiriihen päätöksissä syyskuussa 2016.

Tuoreen kannanoton mukaan nuorten tilanne on kestämätön ja vaatii nyt sekä tahtoa että rahoitusta budjettiriihestä. Esimerkiksi TE-toimiston työllisyysmäärärahoja vähennettiin hallitusohjelman myötä, vaikka ne loppuivat viime vuonnakin jo kesällä.

– Nuorisotakuun budjetissa nuorten työllistämisen määrärahojen kohdalla komeilee pyöreä nolla. Nuoret toki pääsevät osittain mukaan yleisiin työllistämistoimiin, mutta hyväksi havaittua nuorisotakuun mallia ei ole järkevää romuttaa, toteavat Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi ja Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtaja Anniina Sippola.

Syrjäytyneiden nuorten kohdalla kyse on usein monimuotoisesta ongelmavyyhdistä, jonka avaamiseen tarvitaan muun muassa koulun, nuorisotyön ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteistyötä. Nuorkeskusta tarjoaa ratkaisuksi muun muassa ohjauksen ja yksilöllisen tuen resurssien lisäämistä opinto-ohjaukseen ja etsivään nuorisotyöhön.

– Nuorkeskusta vaatii Sipilän hallitukselta erityistä huomiota ja ratkaisuja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn – radikalisoitumisen, nuorisotyöttömyyden ja yksin jäämisen uhkan voittamiseen, puheenjohtajat Kemppi ja Sippola lausuvat.

Nuorkeskusta kysyy kannanottonsa päätteeksi: Löytyykö tahtoa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn vai unohtuuko uusi sukupolvi muiden jalkoihin?

Japani: Pohjois-Korean ohjus kävi Japanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeellä

Kuva: Lehtikuva-AFP
35834490

Pohjois-Korea on jälleen testannut ballistisen ohjuksen laukaisua. Se ammuttiin sukellusveneestä maan itärannikolla keskiviikkona.

Asiasta kertoo Etelä-Korean uutistoimisto Yonhap.

Japanin pääministeri sanoo Pohjois-Korean ohjuksen käyneen Japanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeellä. Pääministeri Shinzo Abe kertoi asiasta.

Aben mukaan Pohjois-Korean ohjus kävi Japanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeellä ensimmäistä kertaa. Aiemmin Abe kuvaili Pohjois-Korean testilaukaisua edesvastuuttomaksi teoksi.

Etelä-Korean puolustushaarakomentajien neuvoston tiedotteessa kerrotaan, että ohjus laukaistiin Japaninmerellä hieman ennen aamukuutta keskiviikkoaamuna paikallista aikaa. Tiedotteessa ei kerrota enempää yksityiskohtia asiasta, eikä myöskään sitä, onnistuiko testi.

Etelä-Korea ja Yhdysvallat aloittivat maanantaina vuotuiset sotaharjoituksensa, mikä on lisännyt jännitteitä maiden ja Pohjois-Korean välillä.

Soulista ja Washingtonista on viestitetty harjoitusten olevan puhtaasti puolustuksen harjoittelua, mutta Pohjois-Korea on nähnyt harjoitukset provokaationa. Pohjois-Korea on muun muassa sanonut harjoitusten aiheuttavan epävakautta Korean niemimaalla.

Kaksi viikkoa kestävään harjoitukseen osallistuu 50 000 eteläkorealaista ja 25 000 yhdysvaltalaissotilasta. Heti harjoitusten alettua Pohjois-Korea uhkasi “ennakoivilla ydiniskuilla”. Jännitteitä on lisännyt myös Yhdysvaltain ja Etelä-Korean suunnitelma ohjustorjuntajärjestelmästä. Jännitteet ovat kasvaneet Korean niemimaalla tammikuun jälkeen.

YK:n nykyinen päätöslauselma kieltää Pohjois-Korealta kaikki ballististen ohjusten testaukset. Helmikuussa Pohjois-Korea laukaisema pitkän kantaman raketti sai YK:n tiukentamaan pakotteitaan.

Päätöslauselmista huolimatta Pohjois-Korea on laukaissut useita erilaisia ohjuksia menneiden kuukausien aikana. Viimeisimmän ohjustestin Pohjois-Korea teki tämän kuun alussa. Ohjus laskeutui tuolloin Japanin merialueelle. Eri testien onnistumisista on saatu vaihtelevia raportteja.

Clintonille gallupissa koko kuukauden parhaat luvut

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvalloissa Hillary Clinton johtaa Donald Trumpia 12 prosenttiyksiköllä presidentinvaalien tuoreessa mielipidekyselyssä. Uutistoimisto Reutersin tilaaman kyselyn toteutti Ipsos.
Clintonilla on nyt 45 ja Trumpilla 33 prosentin kannatus.

Tulos on Clinton kannalta tässä kuussa tehtyjen mielipidetiedustelujen paras.

Ipsos selvitti demokraattien ehdokkaan Clintonin ja republikaanien ehdokkaan Trumpin kannatusta 18.–22. elokuuta tehdyllä kyselyllä.

Tuloksesta myös ilmenee, että 22 prosenttia vastanneista ei ilmoittanut kannattavansa kumpaakaan pääehdokasta.

Kannastaan epävarmojen osuus on nyt suurempi kuin vastaavaan aikaan ennen vuoden 2012 presidentinvaaleja. Tuolloin pääehdokkaat olivat demokraattien Barack Obama ja republikaanien Mitt Romney.

Joidenkin analyytikkojen mukaan moni kannastaan epävarma saattaisi päätyä äänestämään jotakin muuta ehdokasta kuin Clintonia tai Trumpia.

Virossa presidentinvaalit – Miten käy demarien Eiki Nestorin?

Kuva: Kari Hulkko
nestoreikiheinaluomaeerohulkkokari
Sosialidemokraattien Eiki Nestor pyrkii Viron presidentiksi. Hän on Suomen ystävä ja puhuu kieltämme sujuvasti. Oikealla kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.).

Virossa puolueet käyvät ankaraa lehmänkauppaa presidentinvaalien lähestyessä. Hallituspuolueista reformipuolue ja sosialidemokraatit ovat sopineet tukevansa toistensa ehdokkaita parlamentin kolmella äänestyskierroksella.

Tämä tarkoittaa, että nämä kaksi saavat kasaan 45 ääntä vaaditusta 68:sta. Parlamentissa on 101 kansanedustajaa.
Ensimmäisellä kierroksella molemmat puolueet äänestävät sosialidemokraattien Eiki Nestoria, toisella ja kolmannella reformin Siim Kallasia. Sosialidemokraatit etsivät nyt ahkerasti lisää tukijoita ehdokkaalleen, ja katseet ovat kohdistuneet oppositiopuolue keskustaan, jonka äänillä Nestor tai Kallas voitaisiin valita.

Jos parlamentti ei saa valittua presidenttiä, valtionpäämiehen valitsevat valitsijamiehet.
Keskustan parlamenttiryhmän johtaja antoi Postimees-lehdelle ymmärtää, että keskusta voi tukea muiden puolueiden ehdokkaita, mutta hintana olisi paikka hallituksessa. Tämä tarkoittaisi sitä, että kolmas hallituspuolue IRL pullautettaisiin ulos.

Reformipuolueen puheenjohtaja ja pääministeri Taavi Roivas sanoi kertoessaan sovusta sosialidemokraattien kanssa, että presidentin valitseminen parlamentissa on koko ajan ollut puolueen tavoite.

– Reformipuolue ei todellakaan ole valmis rikkomaan toimivaa hallitusta, jotta presidentti saataisiin valittua, Roivas kuitenkin vakuutti.

Diili saattaa kuitenkin houkuttaa reformisteja, joiden ehdokasta ei ole koskaan valittu presidentiksi. Puolueella voi olla halua ratkaista asia parlamentissa, koska valitsijamiehet, joista yli kaksi kolmasosaa on paikallishallintojen edustajia, voivat olla arvaamattomia.

Viron puolueet ovat onnistuneet valitsemaan presidentin parlamentissa vain kerran eli vuonna 2011, kun Toomas Hendrik Ilves valittiin toiselle viisivuotiskaudelleen.

STT-BNS 

http://www.postimees.ee/3809231/keskerakonna-hind-siim-kallase-toetamise-eest-on-koht-valitsuses

Vanha suola janottaa: Sarkozy mukaan ensi vuoden presidentinvaalitaistoon Ranskassa

KUVITUSTA STT Sarkozyn UMP-puolue haravoi ääniä ///
Nicolas Sarkozy haaveilee paluusta takaisin Élysée-palatsiin.

Ranskan ex-presidentti Nicolas Sarkozy, 61, aikoo lähteä ehdolle ensi vuoden presidentinvaaleissa. Sarkozy kertoi asiasta uuden, keskiviikkona ilmestyvän kirjansa esipuheessa.

– Tulevat viisi vuotta tulevat olemaan täynnä vaaroja, mutta myös toivoa. Tunnen, että minulla on voimia johtaa taistelua historiamme myrskyisällä hetkellä, Sarkozy kirjoitti.

Sarkozy johtaa keskustaoikeistolaista Tasavaltalaiset-puoluetta, mutta hän aikoo avustajiensa mukaan jättää puheenjohtajuuden keskittyäkseen vaalikampanjaansa.

Sarkozyn pahimpina kilpailijoina pidetään entistä pääministeriä Alain Juppea, istuvaa presidenttiä Francois Hollandea ja Kansallisen rintaman johtajaa Marine Le Peniä.

Sarkozy toimi Ranskan presidenttinä vuosina 2007–2012. Hän on ollut myös sisäministerinä ja valtiovarainministerinä.

STT-AFP