tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

”Aseiden kieltäminen ulkonäön perusteella kummallista” – kokoomuksen varapuheenjohtaja tyrmää esityksen

Kuva: Kari Hulkko
Euroopan komissio aikoo kiristää tuliasedirektiiviä.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Janne Sankelo tyrmää Euroopan komission esityksen uudeksi tuliasedirektiiviksi. Komissio julkaisi esityksensä keskiviikkona nopeutetulla aikataululla. Sankelo pitää esitystä paikoin hätiköitynä.

– Esimerkiksi aseiden kieltäminen niiden ulkonäön perusteella kuulostaa kummalliselta ja tulkinnanvaraiselta. Esitys lopettaisi käytännössä Suomesta reserviläisharrastuksen, hän sanoo.

Sankelo viittaa direktiiviesityksen kohtaan, jossa puoliautomaattiset aseet kiellettäisiin siviileiltä, jos ne muistuttaisivat ulkonäöltään liikaa automaattiaseita. Tällaisia aseita käytetään esimerkiksi reserviläisurheilussa. Sen harrastajia Suomessa on noin 85 000.

– Reserviläiset ovat vastuuntuntoisia harrastajia, jotka samalla ylläpitävät maanpuolustuksessa tarvittavia taitoja. Kansainväliseen terrorismiin ei kannata reagoida heikentämällä maanpuolustuskykyä.

Täytyy huolehtia, ettei kiireessä tehdä hätiköityjä päätöksiä.

Aselainsäädäntöä on Sankelon mukaan kiristetty Suomessa 2000-luvulla merkittävästi ja lainsäädäntö on ajan tasalla. Toimenpiteitä edellyttävät ongelmakohdat löytyvät hänen mukaansa muualta.

– Direktiiviesityksessä puututaan oikeisiinkin asioihin, kuten aseiden merkintöihin ja muutoksiin, sekä deaktivoinnin pelisääntöihin. Tulossa on myös toimenpidepaketti aseiden ja räjähteiden salakuljetusta vastaan.

– On selvää, että Pariisin traagiset tapahtumat eivät saa toistua. Täytyy kuitenkin huolehtia siitä, ettei kiireessä tehdä hätiköityjä ratkaisuja, Sankelo korostaa.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja Filatov työvoimapalveluäänestyksestä: ”Kaikkia omenoita ei kannata heittää tunkiolle”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Tarja Filatov eduskunnassa toukokuussa.

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona lakia julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta. Valtaosa SDP:n kansanedustajista äänesti tänään eduskunnassa lain puolesta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi Demokraatille, miksi näin toimittiin, vaikka esitykseen kuului myös työelämäkokeilu, jota SDP vastustaa. Kokeilussa voitaisiin ohjata karenssin uhalla yrityksiin palkattomaan työhön työmarkkinatuella.

Rinne painotti, että SDP:n kanta lain kyseiseen kohtaan on yhä mietintöön kirjattu valiokunnan vastalauseen kanta eli työelämäkokeilua ei hyväksytä. Rinne totesi tiukasti, ettei SDP hyväksy ”orjatyötä”.

– Tässä lakipaketissa merkittävä parannus oli se, että annetaan kunnille mahdollisuus toimia aiempaa huomattavasti laajemmin työllisyystoimissa ja tähän kunnille annetaan myös resurssit, Rinne taustoitti äänestystä ja muistutti SDP:n pitkän linjan olevan se, että kunnissa on paras tietämys muun muassa pitkäaikaistyöttömistä.

Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov kävi tänään läpi asiaa Facebookissa. Hänellä on sama viesti kuin Rinteellä.

– SDP vastustaa ilmaisen työn teettämistä. Työntekijä on palkkansa ansainnut, Filatov teroittaa.

Hän kertaa, miten SDP esitti 21.6 eduskunnassa, että kuntouttavaa työtoimintaa ei saa ulottaa yrityksiin. Asiasta äänestettiin SDP:n esityksen pohjalta.

– Hävisimme äänestyksen.

Filatov toteaa, että tänään taasen äänestettiin koko lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

– Emme halunneet hylätä koko lakia, koska siinä on paljon enemmän hyvää kuin mätää. Kunnat saavat oikeuden järjestää pitkäaikaistyöttömien palveluja ihmisläheisesti ja sote-ja työvoimapalvelut voidaan kytkeä paremmin yhteen. Näitä asioita me tänään kannatimme.

– Eduskunnassa joutuu usein tekemään kokonaisharkintaa. Jos korissa on yksi mätä omena, se kannattaa ottaa pois, kuten esitimme, mutta kaikkia omenoita ei kannata heittää tunkiolle.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kuntouttava työtoiminta kokonaisuudessaan pitäisi muuttaa vapaaehtoiseksi, koska ihminen ei opi eikä kuntoudu pakolla. On herätettävä motivaatio, Filatov toteaa.

”Hallitus aikoo seilata lastuna laineilla” – Kiuru: Hallituksen sinisilmäisyys ei tuo talouteen vauhtia

Kuva: Lehtikuva
Krista Kiuru.

Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) ihmettelee hallituksen optimismia luottaa sokeasti maailmantalouden kasvuvoimaan.

Lisätalousarvion käsittelyssä valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) antoi Kiurun mukaan ymmärtää, että talouskasvu auttaa yksistään saavuttamaan hallituksen asettamat taloustavoitteet. Kiuru muistuttaa, että vireäkään talouskasvu ei pelkästään toteuta työllisyys- ja velkatavoitteita. Lisätoimia tarvitaan.

– On virhe tuudittautua suhdanneluonteiseen apuun maailmalta. Hallituksen suuret talouspoliittiset tavoitteet jäävät tosiasiassa saavuttamatta, ellei linja muutu. Tarvitaan aitoja rakenneuudistuksia, joilla työllisyysaste saadaan nousemaan. Nyt hallitus aikoo seilata lastuna laineilla luottaen, että Suomi-laiva ajautuu lopulta satamaan positiivisen myötätuulen ansiosta.

Kiuru katsoo, että lisätalousarvio pitää kuitenkin sisällään oikeansuuntaisen toimen positiivisen rakenneuudistuksen tukemisesta.

– Viime hallituskauden aikaiset Äänekosken ja pääkaupunkiseudun esimerkit osoittavat, että alueellisten kasvumahdollisuuksien vahvistaminen kannattaa. Käänne taloudessa tapahtui vuonna 2015. On hyvä, että hallituksen lisätalousarviossa tuetaan positiivista rakennemuutosta nyt Lounais-Suomessa.

– Panostukset Turun alueelle ovat positiivisia ja ehdottoman tarpeellisia, ja SDP kannattaa niitä. Esitämme, että panostuksia laajennettaisi aluetalouden, paikallisen elinkeinoelämän ja positiivisen rakennemuutoksen vahvistamiseen eri puolille maata. Myös muilla alueilla on tarvetta kasvun ja työllisyyden vahvistamiseen.

Hallituksen suuret talouspoliittiset tavoitteet jäävät tosiasiassa saavuttamatta, ellei linja muutu.

Kiurun mielestä tämän päivän lisätalousarviokeskustelussa selvisi, että hallitus luottaa siihen, että yhden alueen vahvistamisesta voi valua hyötyjä muillekin alueille.

Kiuru epäilee tällaista valumisefektiä.

Lounais-Suomen aluetalouden tukeminen ei valunut hallituksen päätöksessä edes alueen pohjoisempaan osaan, yli Varsinais-Suomen rajan Satakunnan puolelle, hän huomauttaa.

Kommentti: Harkimo ja Yle löysivät ongelman ay-liikkeen varallisuudesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Ylen mukaan "ammattiliittojen miljardiomaisuus paisuu". Niinpä illan A-studio lupasi laittaa työmarkkinajärjestöjen kukkarot syyniin.

Tavoite poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus on kokoomuksen puoluehallituksen esittämä ja puoluekokouksen vahvistama.

Ei siis pitäisi olla enää kenellekään uutinen, että kokoomuksen kansanedustajat säännöllisin väliajoin esittävät ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistoa. Suorastaan profiloituvat sillä.

Kampanjointia ei käynnistänyt asiasta rumpua pitkin vaalikautta lyönyt kansanedustaja Harry Harkimo (kok.). Paljon ennen Hjallista, jo vuonna 2014, olivat samalla agendalla kokoomuksen kansanedustajat Sampsa Kataja ja Lasse Männistö. Muitakin löytyy.

Viime vuonna Harkimo jätti lakialoitteen työmarkkinajärjestöjen tilinpäätösten julkistamisvelvollisuudesta ja keräsi sille eduskunnasta satakunta allekirjoittajaa.

Häneen asian esillä pitäminen henkilöityy. Julkisuuden hallitseva kokoomusedustaja sai Yleisradion avaamaan tv-studion ovet missiolleen tänä iltana. Jopa kello 20.30 pääuutiset lämmitteli saunaa.

Julkisen rahoituksen varassa toimiva Yle lupasi ennakkotiedoissa A-studionsa ottavan työmarkkinajärjestöjen kukkarot syyniin.

Nostetta A-studiolle se haki julkaisemalla aiemmin tänään oman ”selvityksen” työmarkkinajärjestöjen omaisuudesta. Suuri, kovin suuri se kuulemma on. Palataan tähän varallisuuteen myöhemmin.

SK: Mitä muita vaihtoehtoja ay-liikkeellä on kuin pelata markkinatalouden pelisäännöillä?

Ammattiliitot käyttävät sijoituksensa toimintansa pyörittämiseen ja jäsenmaksujen nousun hillitsemiseen. Ja, kyllä, myös lakkokassan kartuttamiseen, jos työtaisteluun joudutaan, muistuttaa Suomen Kuvalehti tänään.

Se onkin juttu, joka on niin sanotusti median valtavirrasta poikkeava.

– Yleishyödyllisyys toteutuu tässä tapauksessa jäsenistön etujen turvaamisen kautta. Toiminta on ollut yleistä kaikissa länsimaissa jo vuosikymmeniä, kirjoittaa SK:n Mikko Niemelä uutisanalyysissaan.

Mitä muita vaihtoehtoja ay-liikkeellä on kuin pelata markkinatalouden pelisäännöillä? hän kysyy.

Niinpä.

Lisää kysymyksiä:

Eikö ole järkevää sijoittaa rahat tuottavasti? Myös työntekijöiden edunvalvonassa. Vai olisiko arvostelijoiden mielestä jäsenten kannalta parempi maattaa varoja nollakorkotilillä?

Entä ay-liikkeen huiman massiivinen varallisuus? SK on laskenut sen per capita. Suurimmassa liitossa (Metalli) on rahaa noin 1 500 euroa jäsentä kohti. Eipä sillä herranhuonetta rakenneta.

Se pitää paikkansa, että työmarkkinajärjestöt eivät yleishyödyllisinä yhteisöinä maksa tuotoistaan veroa. Usein keskustelussa tuppaa unohtumaan, että sama koskee myös työnantajapuolen järjestöjä.

Asiaan ei ole tulossa muutosta. Tämän kertoi viimeksi tänään kokoomuksen puheenjohtaja, ei kukaan ay-pomo.

– Ei ole nyt hallituksessa ajankohtainen, valtiovarainministeri Petteri Orpo totesi keskiviikkona eduskunnassa Demokraatille. Kysyimme ministeri-puheenjohtajalta työmarkkinajärjestöjen asemasta yleishyödyllisinä yhteisöinä.

Kuuleeko samassa ryhmässä istuva Harkimo?

Orpo Demokraatille: Ei ole nyt hallituksessa ajankohtainen.

– Yhteiskunnassa on varmaan tahoja, jotka haluavat musertaa ay-liikettä ja kaapata vallan itselleen. Sitten palataan sopimusyhteiskunnassa hyvinkin pitkälle ajassa taaksepäin, Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo kommentoi tänään Yle Uutisille.

– Varsinkin ne, jotka näitä asioita nostavat esiin, kokevat ammattiyhdistysliikkeen jollain tavalla vihollisena tai haluavat vaikuttaa siihen, että sen toimintaedellytykset heikkenevät, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoo samassa jutussa.

Suomalaiset ammattiliitot edustavat reilua kahta miljoonaa palkansaajaa. Jäsenistössä on tiettävästi paljon myös kokoomuslaisia aktiiveja ja puolueen äänestäjiä.

– Koko ammattiyhdistysliike on vanhanaikainen systeemi, Harry Harkimo sanoo. Ilmeisesti myös heille.

Suunnitellulta vaikuttava ammattiyhdystysliikkeen vastainen vyörytys nostaa ilmaan kysymyksen, onko palkansaajan asema todellakin liian vahva nyky-Suomessa?

Työmarkkinajärjestöt eivät yleishyödyllisinä yhteisöinä maksa tuotoistaan veroa. Lisäksi niiden jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia.

Rinne kimpaantui vasemmistoliiton lehdelle: ”SDP:n oikea kanta työelämäkokeiluun löytyy valiokunnan vastalauseesta”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Kansan Uutiset raportoi tänään, että eduskunta hyväksyi keskiviikkona hallituksen esittämän työelämäkokeilun äänin 137–24. Vastaan äänestivät vasemmistoliitto ja vihreät sekä neljä SDP:n kansanedustajaa.

Kansan Uutiset nostaa laista esiin sen, että se kohdistuu kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluviin työttömiin, jotka voidaan kokeilukunnissa ohjata karenssin uhalla palkattomaan työhön työmarkkinatuella yrityksiin jopa puoleksi vuodeksi.

Lehti kirjoittaa, että eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnassa lakiin jättivät vastalauseen vasemmistoliiton Anna Kontulan lisäksi sosialidemokraattien edustajat, mutta suuressa salissa keskiviikkona liki kaikki demarit äänestivät puolesta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on kimpaantunut Kansan Uutisten tavasta tuoda esiin asia.

– Lehti kertoo virheellistä väärää totuutta tietäen mikä on tilanteen todellinen laita. SDP vastustaa ”orjatyötä”, Rinne sanoo Demokraatille ja viittaa siihen, ettei Kansan Uutiset ole kertonut lakipaketista laajemmin.

”Ajamme edelleen sitä, että työllistäminen tapahtuu kunnissa.”

Rinteen mukaan SDP:n kanta lain kyseiseen kohtaan eli työelämäkokeiluun löytyy yhä valiokunnan vastalauseesta. ”Me allekirjoittaneet yhdymme muilta osin valiokunnan mietintöön paitsi työelämäkokeilun osalta. Emme kannata kokeilua, koska palkattoman työnteon muotoja ei pidä lisätä”, valiokunnan demarien ja vihreiden Heli Järvisen allekirjoittamassa vastalauseessa lukee.

– SDP kannattaa kuntakokeilua, mutta vastustaa sitä, että kuntouttava työtoiminta ulotettaisiin karenssin uhalla yrityksissä tapahtuvaksi, valiokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.) selitti työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana aikanaan SDP:n ja vihreiden vastalausetta.

Samassa yhteydessä valiokunnan jäsenet selvensivät laajemmin SDP:n kantoja.

Miksi sitten valtaosa äänesti tänään eduskunnassa lain julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta puolesta?

– SDP:n pitkä linja on ollut se, että kunnissa on paras tietämys pitkäaikaistyöttömistä ja yritysten tilanteesta. Ajamme edelleen muun muassa kasvupalvelupaketin yhteydessä sitä, että työllistäminen tapahtuu kunnissa, Rinne painottaa.

– Tässä lakipaketissa merkittävä parannus oli se, että annetaan kunnille mahdollisuus toimia aiempaa huomattavasti laajemmin työllisyystoimissa ja tähän kunnille annetaan myös resurssit.

– SDP vastusti valiokunnassa eli siellä missä sitä piti vastustaa esitystä orjatyöstä neljän kaupungin kokeiluksi, Rinne selventää.

Keskustelua aiheesta

Harkimo lyö rumpua työmarkkinajärjestöjen veroeduista, Orpo rauhoittelee: ”Ei ole ajankohtainen”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Työmarkkinajärjestöt eivät yleishyödyllisinä yhteisöinä maksa tuotoistaan veroa. Asiaan ei ole tulossa muutosta.

– Ei ole nyt hallituksessa ajankohtainen, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi tänään eduskunnassa lyhyesti Demokraatille.

Onko tulossa ajankohtaiseksi?

– Ei ole ajankohtainen, ei ole valmistelua, Orpo vastasi.

Yle on tänään julkaissut ison selvityksen työmarkkinajärjestöjen omaisuudesta.

Kokoomuslainen kansanedustaja Harry Harkimo on kyseenalaistanut työmarkkinajärjestöjen asemaa yleishyödyllisinä yhteisöinä ja tästä seuraavaa verovapautta tuotoistaan. Ammattiliitot pitävät tällaisia vaatimuksia ideologisina.