Politiikka

Asejärjestelmäasiantuntija: ”Varsin outoa, mikäli Patrialta olisi aktiivisesti yritetty viritellä kauppoja Ugandan suuntaan”

Lehtikuva / Jarno Mela
Lehtikuva / Jarno Mela
Lehtikuva / Jarno Mela

Ugandassa kuollut suomalaismies oli saanut puolustusteknologia-yritys Patrialta kirjallisen luvan viedä maan pääkaupunkiin Kampalaan yhtiön markkinointiesitteitä ja kertoa yrityksen toiminnasta paikallisille päättäjille.

Suomalainen aseasiantuntia Arto Pulkki katsoo, ettei vastaava kuvio aseteollisuuden ja ylipäänsä raskaan- ja konepajateollisuuden alalla ole mitenkään poikkeuksellinen.

– Se on ihan normaalia ulkomaankaupuan toimintaa, käytetään kaikenlaisia edustajia, agentteja ja välittäjiä. Jokin kolmas osapuoli toimi edustajana ja avaa yhteyksiä. Se on myös tyypillistä, että tällaiset edustajat eivät toimi vain puolustusvälineteollisuuden edustajina, vaan jos on yhteyksiä maahan, he pyrkivät samalla solmimaan kauppoja useilla eri teollisuudenaloilla.

– Voi sanoa sillä tavalla, että raskas teollisuus ja sen osana puolustusvälineteollisuus on myös varsin korruptioherkkää teollisuuden alaa. Sen vuoksi yritykset ovat viime vuosina pyrkineet valvomaan tarkkaan niin omaa toimintaansa kuin edustajiansa. Silti käytännössä koko ajan paljastuu toimintatapoja ja tapauksia, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua, Pulkki toteaa yleisellä tasolla.

Myös suomalaisen puolustusteollisuuden historiasta löytyy erilaisia tarinoita asevientiin liittyvien henkilöiden matkoista.

– Aiemmin he ovat useinkin olleet varsin värikkäitä persoonia, mutta tänä päivänä toimintatavat ovat muuttuneet aiemmasta, vaikka on edelleen paljon sellaisia maita, joissa henkilökohtaiset suhteet ratkaisevat todella paljon.

Ugandassa suomalaisen liikemiehen matka päättyi traagisesti. Hänen kuolemaansa tutkitaan paikallisten viranomaisten toimesta murhana. Oikeusapupyynnön myötä myös Suomen keskusrikospoliisi seuraa nyt asiaa.

Pulkin mukaan se, että liikemiehet edustavat eri maissa jotakin yritystä tai useita eri toimijoita ei tarkoita sitä, että heillä olisi työsuhde päämieheen. Näin ollen esimerkiksi liikemiehen vakuuttaminen ei tulisi kyseeseen.

– Kyse on liikesuhteesta ja edustamisesta, jossa he vastaavat itse toiminnastaan, Pulkki arvioi ja näkee vastuun olevan ennen kaikkea moraalisella tasolla.

”En pidä ollenkaan poissuljettuna, että kyse olisi ollut jonkinlaisesta huijauksesta.”

Pulkki toteaa, että pitäisi varsin outona tai suoranaisena virheenä, mikäli Patrialta olisi aktiivisesti yritetty viritellä kauppoja Ugandan suuntaan. Patriastakin on todettu, ettei se ollut tehnyt edes analyysia siitä, olisiko maassa mandollista tehdä liiketoimintaa.

– Maa ei ole kyllä millään tavalla potentiaalinen ostajaehdokas Patrian tuotteille, Pulkki toteaa.

Pulkin mukaan näillä alueilla on nähty myös hyvin monimutkaisia liiketoimintaan liittyneitä huijauskuvioita.

– On mahdoton arvioida ulkopuolisena, mitä oikeasti on tapahtunut, mutta en pidä ollenkaan poissuljettuna, että kyse olisi ollut jonkinlaisesta huijauksesta ja että näitä Ugandassa olleita liikemiehiä olisi mahdollisesti vedätetty. On myös mahdollista, että mahdolliseen huijauskuvioon on liittynyt myös viranomaisia.

– Vaikka tilanne siellä tällä hetkellä näyttää kohtuu rauhalliselta, pitäisin epätodennäköisenä, että Suomesta myönnettäisiin sinne vientilupia. Ugandassa itsessään on ollut levotonta ja lähialuellla on käynnissä useita kriisejä, joissa Uganda on ollut osallisena. Toki Uganda on toiminut myös aktiiivisesti Afrikan Unionin rauhaturvatehtävissä eikä maa ole vientikieltolistoilla YK:n tai EU:nkaan puolesta.

Pulkin mielestä on kuitenkin täysin selvää, ettei Uganda kykenisi hankkimaan länsimaista teknologiaa muutoin kuin hyvin rajoitetusti ja ehkä tällöinkin pikemminkin sisäisen turvallisuuden joukkojen käyttöön kuin maan varsinaisen puolustushallinnon.

– Tähän viittaa se, että kutsun, olisi se oikea tai väärennetty, Ugandasta oli esittänyt nimenomaan, sisäisen turvallisuuden päällikkö.

Pulkki painottaa kuitenkin, että hän kommentoi tapahtumia vain median ja omaan alaan liittyvän tietämyksensä pohjalta.

– Vaatisi sen, että asiasta tehdään jonkinlainen selvitys, mistä on oikeasti ollut kyse.

”Suomessa on paljon yrityksiä, joissa on kymmeniä Vice-presidenttejä.”

Arto Pulkki arvioi, että Patrialla on markkina-alueita, joissa sillä on vakiintuneet suhteet ja suorat valtiotasoisetkin yhteydet.

– Alueella, jossa Patrialla ei ole varsinaisesti liiketoimintaa, on käsittääkseni perinteisesti sallittu tällaisten ulkopuolisten henkilöiden toimia edustajina yhteyksien avausvaiheessa. On kuitenkin selvä, että aiempien lahjusepäilyjen ja oikeusprosessien takia edustamista valvotaan nykyään tarkemmin, Arto Pulkki arvioi.

Patrian johto on todennut, että yhtiö teki virheen antaessaan miehelle luvan markkinoida tuotteita maassa (STT 14.2.). Johdon mukaan myös yhtiön prosessi on selkeä eikä sitä ole tarvetta muuttaa, mutta tässä tapauksessa sitä ei ollut noudatettu. Jatkossa kuitenkin alustavatkin vientiä koskevat markkinointi- ja myyntitoimet päätetään (Yle 15.2.) liiketoimintojen johtoryhmässä. Myös se on kerrottu, ettei Patrian markkinointi ollut suomalaisliikemiehen Afrikan-matkan päätarkoitus.

Helsingin Sanomat uutisoi eilen, että kuollut suomalainen liikemies sai luvan markkinoida yhtiön tuotteita nimenomaan Patrian johtajalta. Patria oli aiemmin puhunut ”yksittäisestä myyntipäälliköstä”.

HS:n saaman liikemiehen valtuutuskirjeen allekirjoittaneen henkilön titteli on Vice President, mikä viittaa johtajaan. Patriasta on kuitenkin vakuutettu, että myyntipäällikkö-termi kuvaa suomalaisittain henkilön työtehtävää paremmin.

– Se, että tässä tapauksessa on ollut Vice president -titteli käytössä on kansainvälisessä yritystoiminnassa kohtuullisen yleistä. Siellä käytetään usein selkeästi erilaisia titteleitä kuin kotimaan organisaatioissa juuri siksi, että myynninedistämisen kannalta on edullista, että näytetään olevan johtajatasoa, vaikka kyseessä on oikeasti päällikkötason henkilö, Arto Pulkki sanoo.

Sama tapa on hänen mukaansa käytössä useissa suomalaisyrityksissä.

– Toki Vice President-tittelille ei ihan perusmyyjää laiteta, mutta henkilö, joka ei ole Suomessa  varsinainen johtaja, saatetaan nimetä Vice president -tittelillä. Suomessa on paljon yrityksiä, joissa on kymmeniä Vice-presidenttejä ja he ovat tyypillisesti myyntiorganisaation puolella, jolloin varsinaiset johtajatason henkilöt ovat Senior Vice President -tittelillä. Eli tässä voi Patrian puolelta olla ihan aidosti kyse siitä, että kansainvälisissä yhteyksissä on käytössä jyrkästi eri tittelit kuin varsinaisessa sisäisessä organisaatiossa Suomessa, Pulkki sanoo.

Helsingin Sanomat on uutisoinut tänä iltana, että Patrian kaksi johtajaa eroaa Uganda-vyyhden seurauksena.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 49 Demokraatti
KEVYET TULOKSET - Perustulokokeilu päättyy vuoden lopussa
LIISA JAAKONSAARI- Konkarimeppi kertoo oppineensa ainakin yhden asian -
TARKKA JA LENNON - Kirja-arvioissa muistelmia
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat