Maiden suhde perustuu Venäjän tukiaisiin, joista Valko-Venäjän talous on täysin riippuvainen. Viime aikoina ääni kellossa on kuitenkin vaihtunut: Venäjä on esimerkiksi nostanut Valko-Venäjälle myytävän kaasun hintaa ja rajoittanut maataloustuotteiden tuontia maasta.

Presidentti Aleksandr Lukashenkon mukaan kyseessä on rangaistus siitä, että Valko-Venäjä on lämmitellyt länsisuhteitaan. Lukashenko on vastannut muun muassa nostamalla venäläisen öljyn kauttakulkuhintaa.

Vaikka yhtäläisyyksiä on, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes ei usko, että Venäjän ja Valko-Venäjän kiista voisi kärjistyä Ukrainan kriisin tavoin. Ukrainan sota tosin liittyy oleellisesti siihen, miksi maiden suhteet ovat viilenneet.

Moshes ei myöskään usko, että Venäjä haluaisi syrjäyttää Valko-Venäjää itsevaltaisesti yli 20 vuotta hallinneen Lukashenkon.

– Projekti olisi kallis eikä olisi varmaa, että uusi johtaja pystyisi johtamaan Valko-Venäjää kuten Venäjä tarvitsee. Lukashenko jatko on turvallisempi vaihtoehto.

Ukrainan ja Valko-Venäjän tilanteet eroavat oleellisesti siinä, että valkovenäläiset ovat varsin venäläismielisiä.

– Valkovenäläisten enemmistö haluaa mieluummin läheisen suhteen Venäjään kuin länteen. Lukashenko takaa sen, mikä on ollut hänen kannatuksensa tukipilareita alusta lähtien.

Osansa on Venäjän propagandalla: yli 60 prosenttia valkovenäläisistä saa tietonsa venäläisestä mediasta.

– Ukrainan tapahtumat on nähty venäläisen linssin läpi ja niitä pidetään enimmäkseen negatiivisina: ensin maahan tuli epävakaus ja sitten sota. Valkovenäläiset eivät halua samaa.

Lukashenkon Ukraina-strategia toimi sikäli, että vuosi sitten EU purki pakotteensa Valko-Venäjää vastaan. Sitä perusteltiin maan ihmisoikeustilanteen paranemisella, mutta yhtä lailla – ellei enemmänkin – syynä oli, että maa veti tukeaan Venäjältä Ukrainan konfliktissa.

Moshes sanoo, että EU:n ja Valko-Venäjän lähentymisen tulokset ovat jääneet laihoiksi.

– Valko-Venäjällä poliittisia vapauksia ei ole lisätty eikä talousuudistuksia tehty. Myöskään EU:n geopoliittinen tavoite siitä, että Valko-Venäjä ja Venäjä todella etääntyisivät, ei täyttynyt.

EU tarkoitti hyvää, mutta sen odotukset olivat epärealistisia, Moshes arvioi.

– Länsipoliitikot toivovat aina parasta, eivätkä kiinnitä huomiota tosiasioihin. He ajattelivat, että Lukashenko voi tehdä mitä haluaa, eivätkä ottaneet huomioon, kuinka täysin Valko-Venäjä on taloudellisesti riippuvainen Venäjästä.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Valko-Venäjä puhuu EU:lle yhtä, mutta tekee toista. Vuosi EU:n pakotteiden poistamisen jälkeen maan ihmisoikeustilanne on edelleen synkkä.

Viranomaiset seuraavat, painostavat ja pidättävät ilman syytä ihmisoikeusaktivisteja ja presidentti Aleksandr Lukashenkon hallinnon arvostelijoita. Sananvapautta rajoitetaan monin tavoin eikä media voi toimia vapaasti.

Kosiskellakseen EU:ta Valko-Venäjä vapautti vuonna 2015 useita poliittisia vankeja. Heidän rikosrekisteriään ei kuitenkaan puhdistettu, minkä vuoksi he eivät esimerkiksi voi asettua ehdolle poliittisiin virkoihin.

Valko-Venäjällä ei ole ylipäänsä koskaan järjestetty vapaita vaaleja. Viime syksynä parlamenttiin nousi ensi kertaa yksi opposition ja yksi kansalaisyhteiskunnan edustaja. YK:n ihmisoikeustarkkailijan Miklos Harasztin mukaan parlamenttivaalit eivät muuten käytännössä eronneet mitenkään aiemmista, moitituista vaaleista.

Valko-Venäjä on myös ainoa Euroopan maa, jossa on käytössä kuolemanrangaistus. Tuomitut tapetaan päähän ampumalla.

STT–MARIA ROSVALL