– Kyllä istuva presidentti erottautui edelleen jotenkin omaan sarjaansa, Majander totesi Demokraatille paneelin juuri päätyttyä.

– Etenkin pontevasti liikkeelle lähteneen keskustelun alussa kysymykset kohdistuivat häneen. Tietynlainen erityisasema hänellä yhä on.

Mikko Majander on Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja ja poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa.

– Silloin pysyttiin enemmän presidentin ydintehtävissä. Nyt keskustelu lähti aikalailla lapasesta tässä mielessä. Mentiin sosiaalipolitiikkaan, arvojohtavuuteen sekä some-keskusteluun. Tässä mielessä lopputulos oli varsin fokusoimaton, Majander luonnehti.

Kiinnostavinta Majanderin mielestä tänäänkin käydyssä paneelissa oli jo viimekerralla käynnistynyt keskustelu presidentti Sauli Niinistön sekä Nils Torvaldsin (rkp) välillä puolustuskoalitioiden syntymisestä.

– Nyt viime paneelissa esitettyihin mielipiteisiin saatiin täsmennystä, kun se viimeksi jäi vielä hieman epäselväksi, Majander totesi.

Kaksi viikkoa sitten järjestetyssä paneelissa Niinistö totesi liittoutumia syntyvän hädän hetkellä ilman jäsenyyshakemuksiakin.

Niinistö selvensi tänään käydyssä keskustelussa tarkoittaneensa lausunnollaan sitä, että mikäli esimerkiksi Euroopassa tapahtuisi jotakin yht’äkkiä, syntyy lähes vääjäämättä kaksi puolta. Tällöin myös maat hakevat väistämättä paikkojaan. Esimerkkinä hän jopa vilautti kolmatta maailmansotaa, jonka syntymisen mahdollisuutta hän toki piti lähes teoreettisena.

Presidentinvaalikampanjoinnissa Majanderin mukaan perustilanteena on nyt se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei ole kovin suuria ehdokkaita jakavia asioita.

– Tänään niitä yritettiin löytää tästä suursotaharjoitus-keskustelusta. Mutta siinäkin ne jotka ovat kriittisiä, ovat kriittisiä prosessista eivätkä itse asiasta.

– Tämä on sitä varjokeskustelua, jota toivoisin, ettei käydä seuraavaa kahta kuukautta.

Majander toivoisikin, että itse asioista keskusteltaisiin suoremmin, eikä huomiota kiinnitettäisi ainoastaan prosesseihin.

Vasemmistoliiton presidenttiehdokkaan Merja Kyllösen osallistumista ensimmäistä kertaa vaalipaneeliin voi Majanderin mukaan kuitenkin pitää virkistävänä.

– Hänellä oli kuitenkin EU:n puolustusulottuvuusroolista jyrkästi toisista poikkeava paalutus.

Kyllönen totesi paneelissa, että puolustusyhteistyöhanketta ajaessaan EU on ampunut itseään omaan jalkaan. Hänen mukaansa yhteistyöhön käytettävät miljardit tulisi sijoittaa mieluummin esimerkiksi siviilikriisinhallintaan, koulutukseen sekä sivistykseen.

Ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun keskittyneen alun jälkeen keskustelu puolestaan siirtyi arvokeskusteluun. Tällöin keskustelu muuttuu Majanderin mukaan väistämättä aika saippuamaiseksi.

– Keskustelu menee siihen, että tietysti presidentti vaikuttaa kaikkeen hyvän toteutumiseen kaikkialla maailmassa.

Majander nosti lopuksi esiin, että presidentinvaalien asetelmalle voisi tehdä terää, jos seuraavaksi järjestettäisiin erilaisia tenttejä. Esimerkeiksi hän nostaa kahdenkeskiset keskustelut, jossa paineen kohteeksi joutuu vain yksi ehdokas.

– Ihan samalla formaatilla ei kovin tiiviisti kannata vetää tätä läpi. Jokaisen pitäisi tulla vähän yksilöinä esiin.

– Jos ehdokkaita tulisi esiin joillain teeseillä, niin se toisi myös paneeleihin lisäsävyä. Niitä voisi lukea ja miettiä, että tuohon tarraan kiinni.