Tänään valiokunnassa olivat kuultavina muun muassa perustuslakiasiantuntijat, professorit Mikael Hidén, Veli-Pekka Viljanen ja Olli Mäenpää.

Kiinnostava kysymys on tiedustelulakien aikataulu eli ehditäänkö perustuslain muutos tehdä kiireellisessä perustuslain säätämisjärjestyksessä vielä tällä vaalikaudella vai eteneekö asiassa normaalissa järjestyksessä kahden vaalikauden aikana. Kiireellinen säätämisjärjestys vaatisi 5/6 enemmistöpäätöksen.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie on jo aikaisemmin arvioinut Demokraatille, että tiedustelulakien käsittely venyy syksyyn.

– Mutta mitä lähemmäs tullaan uusia vaaleja, sitä vähemmän on tietysti perusteita kiireelliseen säätämisjärjestyksen käyttämiseen… Se on sitten melkein sama asia uusien vaalien jälkeen käsitellä toiseen kertaan, hän toteaa.

Yksi haaste tai ongelma liittyy myös siihen, milloin tiedustelulakien varsinaisia substanssilakeja eli siviili- ja sotilastiedustelulakeja päästään kunnolla päätöksentekomielessä käsittelemään. Professorien kannoissa on vivahde-eroja.

Professori Mikael Hidén toteaa, etä perustuslain sisällöstä täytyy olla tieto silloin, kun tiedustelulakeja arvioidaan. Näin pitää olla siksi, koska lakien edellytetään olevan sopusoinnussa perustuslain uuden muotoilun kanssa.

– Perustuslain uuden muotoilun täytyy ainakin jollakin tavalla olla konkreettisena olemassa. Se on eri asia, että ei sen tarvitse välttämättä olla säädettynä tai vahvistettuna lakina vielä, Hidén arvioi.

Olli Mäenpäällä on Hidéniä suorempi kanta.

– Kyllä se pitää minun mielestäni suuressa salissa olla päätös tehty. Sitten on vasta riittävän selvästi mustaa valkoisella.

Mäenpää toteaa, ettei näe varsinaisten tiedustelulakien käsittelylle valiokunnissa mitään ehdotonta estettä.

– Mutta eivät valiokunnat voi mitään lausuntojaan päättää, ennen kuin tiedetään, mikä on perustuslain tarkka sisältö.

Valiokunnan ennakoivan etenemisen Mäenpää jättää valiokuntien omaan harkintaan.

– Kyllähän nyt varmasti voi asioista keskustella etukäteen sillä varauksella, että ei tiedetä, muutetaanko perustuslakia.

Professori Veli-Pekka Viljanen huomauttaa, että juuri siitä syystä, että perustuslain muutos täytyy tehdä ensin, perustuslakivaliokunta ei ole vielä arvioinut muista valiokunnista tiedustelulakeihin tulleita lausuntoja.

– Niiden käsittely ja perustuslainmukaisuuden arviointi odottaa tämän esityksen eteenpäinmenoa.

– Perustuslain muutoksen pitää olla päätettynä, koska se määrittää sitä, mitä niissä (tiedustelulaeissa) voidaan säätää. Jos halutaan sinne sellaisia säännöksiä, joita perustuslain muutoksen pitäisi ratkaista, niin silloin tämän pitää olla sitä ennen hyväksytty. Muutoinhan meillä ei ole arviointipohjaa.

Huomenna perustuslakivaliokunnassa asiantuntijana käyvä professori Juha Lavapuro on kertonut lakien säätämisen prioriteetteihin liittyvästä haasteesta Demokraatille jo aiemmin.

Tiedustelulakipakettiin kuuluu myös esitys eduskuntaan perustettavasta tiedusteluvalvontavaliokunnasta. Se harjoittaisi tiedustelutoiminnan parlamentaarista valvontaa.

Kun eduskuntaryhmät valitsevat nykyisten valiokuntien jäsenet keskuudestaan, edellyttäisi tiedustelutoimintaa valvovan erikoisvaliokunnan jäsenyys kansanedustajaan kohdistuvaa Supon laajaa turvallisuusselvitystä. Professori Veli-Pekka Viljanen on jo aiemmin kyseenalaistanut Demokraatille Supon tekemän turvallisuusselvityksen. Asiassa on parlamentaarisia ongelmia.

– Oikeastaan tämä liittyy koko meidän edustukselliseen järjestelmään. Lähtökohta on, että kansanedustajalle asetaan vain ne vaatimukset, jotka kansalaiset vaaleissa heille asettavat, Viljanen sanoi.

Professori Mikael Hidén toteaa nyt, että Supon turvallisuusselvitys vaatisi huolellista järjestämistä. Jos Viljanen kallistuu ehkä enemmän siihen suuntaan, ettei Supon turvallisuusselvitys sovellu parlamentaariseen järjestelmään, Hidén on kallellaan vastakkaiseen suuntaan.

– Jos ajatellaan, että täytyy olla jonkinlainen luotettavuusselvitys kansanedustajasta niin ei sitä voi tehdä kuka tahansa, ei sitä puhemies voi tehdä tai joku muu. Kyllä sen täytyy olla sellainen selvitys, jota voidaan yleisestikin pitää luotettavana. Sitten on eri asia, kuinka vaativaa luotettavuuden selvitystä tämän asetelman katsotaan vaativan. Eihän sitäkään ole missään säädetty, Hidén sanoo.

– Jos katsotaan, että valiokunnalle tulee merkittävää salassapidettävää tietoa ihan toisella tavalla kuin eduskunnan valiokunnassa yleensä, silloin on selvää, että täytyy jotenkin arvioida, millainen luotettavuuskysymys tähän liittyy, Hidén jatkaa ja antaa näin ymmärrystä ulkopuolelta tulevalle arvioinnille.

Hidénkin kuitenkin myöntää, että Supon turvallisuusselvitys näyttää periaatteessa erikoiselta parlamentarismin kannalta.

– Mutta jos se on kunnolla järjestetty, ei pääse mikään huolimattomuus, politikointi tai jokin epäasiallinen tekijä vaikuttamaan niin en minä oikeastaan näe sitä parlamentarismin kanssa ristiriitaiseksi… Jos ne (turvallisuusselvitykset) tehdään hyvin huolellisesti ja rakennetaan sellainen järjestely, joka riittävän hyvin sulkee kaikki perusteettomat menettelyt, en lähtökohtaisesti katso, että se on parlamentarismiin sopimaton. Mutta se vaatii huolellista järjestämistä.

Hidénin mukaan asiaan pitää liittää muun muassa oikaisumenettelyt.

Hidén allekirjoittaa toisaalta myös sen, että Supo tavallansa puuttuu parlamentaariseen työhön, jos turvallisuusselvityksen kautta ajaudutaan tilanteeseen, jossa jonkin kansanedustajan pääsy valiokuntaan estyy.

– Se on tasapainon etsimistä. Jos lähdetään siitä, että tähän taloon tuodaan todellakin tulenarkaa tietoa, sitten joudutaan kysymään, miten se hoidetaan… kyllä se täytyy sitten vahtia. Siinä varmaan turvaamistarve on paljon suurempi kuin esimerkiksi siinä, kun nostettiin meteliä siitä, että perustuslakivaliokunnan paperit vuotavat, Hidén painottaa.

Hän viittaa viimeaikaisiin sote-asiakirjojen vuotamiseen perustuslakivaliokunnasta ja siihen, että uudessa tiedusteluvalvontavaliokunnassa ollaan tekemisissä vieläkin arkaluontoisempien asioiden kanssa.

– Ilman muuta siihen liittyy ongelmia. Jos tiedusteluvalvontavaliokunnalle annetaan liian vähän mahdollisuuksia tiedonsaantiin niihin tietoihin, jotka ovat sensitiivisiä, sen merkitys voi jäädä vähäiseksi. Jos sille taas annetaan hyvin selkeä mahdollisuus todella seurata asioita, sitten joudutaan tarkkaan katsomaan, miten pidetään huoli siitä, että valtakunnan intressien kannalta tärkeät tiedot eivät vuoda julkisuuteen, Hidén sanoo.

Veli-Pekka Vijanen muistuttaa, että nyt kun perustuslakivaliokunta arvioi tiedustelulakeihin liittyvää muutosta, kirjauksella on vaikutuksensa moniin muihinkin lakeihin kuin tiedustelulakeihin luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaamisessa.

– Siinä mielessä tämä keskustelu on täällä yleisempää kuin pelkästään tiedustelulakiin liittyvää, hän totesi tänään perustuslakivaliokunnan ovella.