Asiantuntijat huolissaan: perustuslakivaliokunnan työtaakka kasvanut rajusti

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Asianajaja Markku Fredman (vas.), entinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri, perustuslakivaliokunnan entinen puheenjohtaja Kimmo Sasi ja professori Kaarlo Tuori (oik.) puivat perustuslakivaliokunnan tilaa SuomiAreenassa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan nykytilanne herättää huolta alan asiantuntijoissa.

Helsingin yliopiston oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori kiinnitti Porin SuomiAreena-tapahtumassa huomiota perustuslakivaliokunnan nopeasti kasvaneeseen työtaakkaan.

Kun 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa valiokunta käsitteli 2–3 asiaa vuodessa, nousee valiokunnan lausuntojen määrä Tuorin mukaan nykyisin yli 60:een.

– Perustuslakivaliokunta aiheuttaa kansanedustajille kovin paljon työtä. En tiedä onko tämä se syy, miksi perustuslakivaliokunta on yhtäkkiä eduskunnan sisäisessä valiokuntien ranking-listassa pudonnut pahnanpohjimmaiseksi, Tuori sanoi.

– Vielä 25 vuotta sitten perustuslakivaliokunnassa istuivat kokeneet parlamentaarikot ja sen jäsenyys oli kunniatehtävä, tehtävä johon astuttiin pitkän parlamentaarisen uran päätteeksi.

Tuori ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana pitkään aikoinaan toiminut ex-kansanedustaja Kimmo Sasi kiinnittivät huomiota siihen, että valiokunnan jäsenistä suuri osa on nykyisin ensimmäisen kauden kansanedustajia.

– Tämä ei tietenkään ole hyvä, jos ajatellaan sekä perustuslakivaliokunnan asiantuntemusta että sen arvovaltaa, Tuori sanoi.

Myöskään Sasin mukaan perustuslakivaliokunnan kokoonpano ei ole nykyisin ideaalinen sen tehtäviä ajatellen.

– Perustuslakivaliokunnassa pitäisi olla ne henkilöt eduskunnasta, jotka juridiikkaa parhaiten tuntevat, Sasi painotti SuomiAreenassa.

Ministeriöistä ja valtioneuvostosta lähetetään nykyisin ikäänkuin koepalloja eduskuntaan.

Oikeuskanslerin tehtävästä toukokuussa eläkkeelle jäänyt Jaakko Jonkka arvioi, että perustuslakivaliokunnan lisääntynyt työmäärä johtuu ainakin osittain lainvalmistelun heikentyneestä tasosta, kun kiireessä valmistellut ja raakileiksi jääneet lakiesitykset pitää kierrättää valiokunnan kautta mahdollisten perustuslaillisten ongelmien selvittämiseksi.

– Minulla on sellainen tuntuma, että ministeriöistä ja valtioneuvostosta lähetetään nykyisin ikäänkuin koepalloja eduskuntaan, Jonkka sanoi.

Perustuslakivaliokunnan jäsen Leena Meri (ps.) vahvisti Tuorin arvion perustuslakivaliokunnan rajusti kasvaneesta työmäärästä. Meren mukaan valiokunnan aikataulupaine on valtava. Hänen mielestään suinkaan kaikki valiokuntaan lähetettävät asiat eivät sinne kuulu.

– Välillä tuntuu, että jos mietintövaliokunta ei tiedä mitä asian kanssa tekisi, niin se heitetään perustuslakivaliokunnan ongelmaksi, Meri tiivisti.

– Seula voisi olla vähän tarkempi, että meidän käsittelyymme tuotaisiin vain ne todelliset asiat eikä poliittisesti vaikeita asioita ja tehtäisi niistä näennäisiä perustuslakikysymyksiä.

Meri ei allekirjoita Tuorin arviota perustuslakivaliokunnan vajoamisesta eduskunnan sisäisessä rankingissa.

– Minä olen todella ylpeä, että saan olla siinä valiokunnassa. En koe olevani pahnanpohjimmainen, Meri sanoi.

Ärähdys eduskunnasta: ”Lasku tästä vihreiden alkuunpanemasta hulluudesta lankeaa tavallisten kansalaisten maksettavaksi”

Kuva: Thinkstock
Keskustan kansanedustaja ja innokas erämies Mikko Kärnä on huolissaan viime viikkoina tapahtuneista susien ja metsästyskoirien kohtaamisista, jotka päättyvät usein koiran kuolemaan.
– Ei tällaisia ongelmia ollut tässä mittakaavassa vielä 10 vuotta sitten. Nyt näyttää siltä, että joka päivä päätyy ainakin yksi metsästyskoira suden suuhun, pahimpina useampia.
Kärnä kiittelee hallituksen toimia susien kaatolupien lisäämisessä, mutta pitää tätä yksinomaan riittämättömänä.
– Suomen susikanta tulisi puolittaa nykyisestä, koska nyt lasku tästä vihreiden alkuunpanemasta hulluudesta lankeaa tavallisten kansalaisten maksettavaksi rakkaiden koti- ja tuotantoeläinten muodossa. EU on lopultakin laitettava tässä selkä seinää vasten ja vaadittava, että Suomi saa itsenäisesti päättää oman susikantansa koosta.
Kärnä korostaa, että myös susi kuuluu Suomen luontoon, mutta liika on liikaa.  Kärnä vaatii myös, että susien tappamien metsästyskoirien korvaussummia lisätään.
– Jos tämä meno jatkuu, ei meiltä pian enää löydy metsästäjiä pitämään hirvikantaa kurissa tai vaikkapa jäljittämään kolarieläimiä.

Eero Heliövaara ei aio hakea jatkokautta valtion omistajaohjausosaston päällikkönä

Kuva: Lehtikuva

Valtion omistajaohjausosaston päällikkö Eero Heliövaara ei aio hakea jatkokautta. Heliövaara kertoo STT:lle haluavansa siirtyä kohti uusia haasteita. Hän sanoo, että kesällä ollut kohu Finnairin lisäeläkkeistä ei vaikuttanut yksittäisenä asiana hänen päätökseensä.

Heliövaara sanoo jo aiemmin valmistautuneensa henkisesti luopumaan pestistä, sillä hänen edeltäjällään olisi ollut oikeus palata tehtävään. Nyt paikka on avoimessa haussa.

Keskustelua aiheesta

Näin perussuomalaiset hajosivat: Simon Elo ja Juho Eerola kohtaavat lavalla

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Sinisen tulevaisuuden eduskuntaryhmän puheejnjohtaja Simon Elo ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja, pitkäaikainen vaikuttaja Juho Eerola astuvat Helsingin kirjamessutorstaina 26.10. lavalle ensi kertaa perussuomalaisten hajoamisen jälkeen.

Tilaisuus on samalla Lauri Nurmen kirjoittaman kirjan Perussuomalaisten hajoamisen historia -kirjan yleisöjulkistus.

Politiikan toimittaja Nurmi lupaa kertoa kirjassaan uutta tietoa perussuomalaisten sisäisistä jännitteistä, Jussi Halla-ahon noususta puolueen johtoon, etukäteen laaditusta soinilaisten varasuunnitelmasta ja muiden hallituspuolueiden osuudesta perussuomalaisten hajoamisessa.

Kirjassa esiintyvät omilla nimillä muun muassa Timo Soini, Halla-aho, Jussi Niinistö, Matti Putkonen, Sampo Terho ja EerolaLisäksi lukuisat kokoomuslaiset ja keskustalaiset ovat antaneet nimettöminä haastatteluja.

Jutta Urpilainen antaa sijoitusvinkin: Tällä toimella rahat 7-kertaisesti takaisin

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / JOHANNES JANSSON

SDP:n kansanedustaja, entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) jatkaa tänään maanantaina päiväkotivierailujaan Lapualla.

”Päiväkodit ovat olleet hyvin erilaisia, sillä osa toimii vuoropäiväkotina, osa oli kaksikielisiä, osassa taas maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on yli 80 prosenttia kaikista lapsista. Osassa kiinteistöt olivat aivan uusia, kun taas osassa päiväkoti toimi hyvinkin vanhoissa tiloissa. Vaikka vierailemani päiväkodit olivat erilaisia, on niillä myös ollut yhtäläisyyksiä. Kaikkia päiväkoteja on yhdistänyt osaava ja omistautunut henkilökunta, joka on saanut laadukkaan koulutuksen vastuullista tehtävää varten.”

Urpilainen kirjoittaa asiasta Pohjalaisessa.

”Monessa kunnassa päiväkodeissa näkyvät myös Sipilän hallituksen säästötoimet, joiden myötä varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat kasvaneet. Hallitus nimittäin päätti säästää varhaiskasvatuksesta rajaamalla subjektiivista oikeutta päivähoitoon ja kasvattamalla ryhmäkokoja. Onneksi hallitus kuitenkin päätti vetää alkuperäisen esityksensä varhaiskasvatuksen maksujen korottamisesta pois ja päätyi keventämään pienituloisten varhaiskasvatusmaksuja. Tämä oli askel oikeaan suuntaan.”

Urpilaisen mukaan varhaiskasvatukseen kannattaa panostaa.

”Euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa myöhemmin jopa seitsemän euroa takaisin. Tämä johtuu muun muassa siitä, että se tasoittaa lasten erilaisia kotoa saatuja lähtökohtia ja edistää lapsen mahdollisuuksia tasapainoiseen kasvuun.”

Suomessa yli 4-vuotiaista 75 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen, kun Ruotsissa vastaava luku on 96 prosenttia.

”Varhaiskasvatus on tehokas keino parantaa oppimisen edellytyksiä, vähentää työttömyyttä ja kaventaa tuloeroja sekä vähentää huono-osaisuuden periytymistä. Varhaiskasvatukselle kuuluu vahva asema yhteiskunnassamme ja siellä työtä tekevät ansaitsevat meidän kaikkien kiitoksen”, Urpilainen kirjoittaa.

Malmin lentokenttä taas tapetilla: Perustuslakivaliokunta lausuu asiasta

Kuva: Ella Kaverma

Perustuslakivaliokunta pyrkii antamaan lausunnon Malmin lentokenttää koskevasta kansalaisaloitteesta huomisessa kokouksessaan, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.).

Perustuslakivaliokunta antaa lausunnon Lex Malmi -aloitetta käsittelevälle liikenne- ja viestintävaliokunnalle.

Aloitteen tarkoituksena on säilyttää Helsinki-Malmin lentopaikka ilmailukäytössä, kehittää lentopaikan oheistoimintaa ja säilyttää sen kulttuuriympäristöarvot.

AVAINSANAT